Kasvatustieteitä vai psykologia? Helppp!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Moikka,

Olen lähdössä opiskelemaan (lähdetään nyt siitä että saan koulupaikan) yliopistoon ja mielessä on kaksi vaihtoehtoa, sekä kolmas joka on nimenomaan kolmas vaihtoehto. Ykkösenä ja kakkosena taiteilee vaakakupissa Luokanopettajan opinnot ja toisena Psykologia. Se kumpi on aina ykkösenä, vaihtuu päivittäin. Psykologiassa kiehtoo lähes kaikki, mutta en oikein tiedä mihin yliopistosta valmistuttuaan voi työllistyä jos opiskelee psykaa. Mikäli haluaa opiskella psykaa opettamismielessä, pitää opiskella pedaopintoja 60op muitten opintojen päälle. Kun taas luokanopettajanammatti on todella värikästä ja täyttä. Viehättää ajatus että viikonloput on viikonloppuja ja syysloma on syysloma. Ja juu, tiedän kyllä että olet tekevät niskavääränä töitä myös lomilla, mutta vuoden kierto menee käytännössä lomasta lomaan selvitessä.

Eli nyt kehumaan ja haukkumaan näitä aloja, jos sinulla on niistä syvempää tietoa. Haluan myös tietää vähän kummalta alalta on mahdollisuus saada isompaa palkkaa. Ja myös sen että mihin näiltä aloilta voi työllistyä? Luokanopettaja voi toki työllistyä muuhunkin kuin luokanopettajaksi. Eli KIITOS jo nyt teille ketkä jaksatte avata kokemuksianne!
 
Juuri oli juttu, että psykoterapeuteista on massiivinen pula. Jos se on sellainen ala, joka oikeasti kiinnostaa ja jos on valmiuksia työskennellä terapeuttina, niin se ei ainakaan olisi väärä valinta loppuelämää ajatellen. Parhaimmillaan voit nauttia suht vapaasta työstä, hyvästä liksasta ja vielä auttaa jotakuta samaan aikaan.
 
Juuri oli juttu, että psykoterapeuteista on massiivinen pula. Jos se on sellainen ala, joka oikeasti kiinnostaa ja jos on valmiuksia työskennellä terapeuttina, niin se ei ainakaan olisi väärä valinta loppuelämää ajatellen. Parhaimmillaan voit nauttia suht vapaasta työstä, hyvästä liksasta ja vielä auttaa jotakuta samaan aikaan.
Psykoterapeutin opinnot joutuu maksamaan itse
 
Sekin kannattaa huomioida, että vaikka psykologia on kiinnostavaa niin useassa siihen liittyvässä ammatissa joutuu auttamaan ihmisiä joilla kaikki ei ole hyvin. -Eli mieti, kestätkö tilanteen, jossa olet osin vastuussa muiden elämänhalusta ja tavallaan myös hengestä.


Ni ja psykaa voit aina opiskella lisää vaikka jo olisit opettaja.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
Miettisin omaa luonnetta ja persoonaa ammatin valintaa ajatellen myös. Joitakin ajatuksia...

Opettajan työssä on paljon ihmiskontakteja ja esiintymistä, ryhmän vetämistaitoja. ja minkä ikäisiä oppilaita opettaisit, aikuisopiskelijat ovat kiinnostuneita opetuksesta, mutta lapset/nuoret eivät välttämättä kaikki olekaan. Oppilaiden vanhemmat saattavat olla haasteellisia. Pitkät lomat ovat plussaa. Työ on tod. näk. vaihtelevaa ja pitää pysyä aikatauluissa, pitää osata organisoida.
Opettajat, joihin on törmännyt ovat autoritäärisiä käskijöitä myös muualla elämässä ja vapaa-ajalla. En tiedä hakeutuu täll. ihmiset opettajiksi vai muuttaako työ heidät sellaisiksi.

Psykologin on lähinnä yksilötyötä tai voi toki hakeutua ryhmien vetäjäksi + esiintymistä tulisi myös. Joskus psykologi on ainoa alansa edustaja työpaikalla.
Voi auttaa ihmisiä, mutta on myös henkisesti vaativaa työtä ja olisiko myös ehkä vähän tylsääkin kuunnella toisten ongelmia päivästä toiseen empaattisesti. Oma pää pitää olla kunnossa/vahva, jotta voi auttaa muita. Psykologiaa joskus lähdetään opiskelemaan omien ongelmien selvittämiseksi. Psykologit joihin olen tavannut, ovat luonteeltaan olleet miellyttäviä, on ollut muutama aika erikoinenkin persoonallisuus. Älykkäitä.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
Opettajat mielestäni ovat lähinnä kunnallisella puolella töissä ja palkat ovat sen mukaiset.

Psykologeja on myös kunnalla esim. koululla, opiskeiljaterveydehuolloissa, terveysasemilla, perustaa oman yrityksen/psykoterapeutti, psyk. poliklinikoilla ja voi myös hakeutua yksityisille lääkäriasemille ja palkka on varmaankin paljon parempi kuin kunnalla.
Jos opiskelisi markkinointia tms kaupallista lisää, psykologeja varmaan tarvitaan myös median ja somen puolella.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
Psykologin työ on rankkaa. Aina painit ongelmien ja raskaiden asioiden kanssa, ja suuri osa asiakkaista on syrjäytyneitä (heitä sen enempää haukkumatta), joilla on sellaisia ihmissuhdeongelmia jotka ei välttämättä koskaan parane ihan hyväksi.

Siellä ei siis ole aina tyyliin pienistä sydänsurusta toipuvaa uraohjusta, vaan joudut kannattelemaan kuukausia ja vuosia ihmisiä, joilla on yksinäisyyttä, harhoja, pitkäaikaistyöttömyyttä, itsetuhoisuutta jne.

Mutta: sitäkin tärkeämpi työ. ❤
 
Psykologin työ on rankkaa. Aina painit ongelmien ja raskaiden asioiden kanssa, ja suuri osa asiakkaista on syrjäytyneitä (heitä sen enempää haukkumatta), joilla on sellaisia ihmissuhdeongelmia jotka ei välttämättä koskaan parane ihan hyväksi.

Siellä ei siis ole aina tyyliin pienistä sydänsurusta toipuvaa uraohjusta, vaan joudut kannattelemaan kuukausia ja vuosia ihmisiä, joilla on yksinäisyyttä, harhoja, pitkäaikaistyöttömyyttä, itsetuhoisuutta jne.

Mutta: sitäkin tärkeämpi työ.


Ja saa hyvää palautetta asiakkaalta kun on tullut kuulluksi, on saanut apua ja voi paremmin.
Näet itsekin asiakkaiden parantumisen.
On tehnyt tärkeää työtä ja voi olla ylpeä ja ammattitaidostaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
Ja saa hyvää palautetta asiakkaalta kun on tullut kuulluksi, on saanut apua ja voi paremmin.
Näet itsekin asiakkaiden parantumisen.
On tehnyt tärkeää työtä ja voi olla ylpeä ja ammattitaidostaan.
(Juu mä en oo tsykoloogi)
 
Kiitos teille vastauksista. Miettimisen aihetta tässä onkin. Ehkä täytyy luottaa siihen että aika näyttää mitä on tuleman. Molemmat alat kiinnostaa todella, mutta koska tiedostan alojen hyvät puolet, painaa tässä nyt ne huonot puolet ja mietin tällä hetkellä aloja niiden huonoja puolia punniten. Ehkä tämä selkiytyy ajan kanssa :) Kiitos kaikille!
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
Psykologian opiskelu on rankkaa ja sen työmäärän lisäksi pintaan nousee omat menneet, nykyiset ja tulevat asiat ja solmut. Työelämässä siinä on mahdollisuus parempaan etenemiseen ja palkkaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
Opettajat mielestäni ovat lähinnä kunnallisella puolella töissä ja palkat ovat sen mukaiset.
Opettajien palkat ovat varsin hyvät kun katsotaan tehtyjä työtunteja. Erittäin harva tekee lähellekään 40 tuntia viikossa ja tunnetusti niitä työviikkoja on melkein sen parin kuukauden verran vähemmän vuodessa kuin työntekijöillä yleensä. Käytännössä opettaja tekee suunnilleen 65 prosenttia siitä tuntimäärästä kuin tavalliset kokoaikaiset asiantuntijat, mutta saa enemmän kuin 65 prosenttia asiantuntijan palkkatasosta.
 
Opettajien palkat ovat varsin hyvät kun katsotaan tehtyjä työtunteja. Erittäin harva tekee lähellekään 40 tuntia viikossa ja tunnetusti niitä työviikkoja on melkein sen parin kuukauden verran vähemmän vuodessa kuin työntekijöillä yleensä. Käytännössä opettaja tekee suunnilleen 65 prosenttia siitä tuntimäärästä kuin tavalliset kokoaikaiset asiantuntijat, mutta saa enemmän kuin 65 prosenttia asiantuntijan palkkatasosta.

Aivan, olet oikeassa.
Työntunneiksi varmaa lasketaan tuntien valmistelut ja tuntien/kokeiden korjaamiset.
 
Miettisin omaa luonnetta ja persoonaa ammatin valintaa ajatellen myös. Joitakin ajatuksia...

Opettajan työssä on paljon ihmiskontakteja ja esiintymistä, ryhmän vetämistaitoja. ja minkä ikäisiä oppilaita opettaisit, aikuisopiskelijat ovat kiinnostuneita opetuksesta, mutta lapset/nuoret eivät välttämättä kaikki olekaan. Oppilaiden vanhemmat saattavat olla haasteellisia. Pitkät lomat ovat plussaa. Työ on tod. näk. vaihtelevaa ja pitää pysyä aikatauluissa, pitää osata organisoida.
Opettajat, joihin on törmännyt ovat autoritäärisiä käskijöitä myös muualla elämässä ja vapaa-ajalla. En tiedä hakeutuu täll. ihmiset opettajiksi vai muuttaako työ heidät sellaisiksi.

Psykologin on lähinnä yksilötyötä tai voi toki hakeutua ryhmien vetäjäksi + esiintymistä tulisi myös. Joskus psykologi on ainoa alansa edustaja työpaikalla.
Voi auttaa ihmisiä, mutta on myös henkisesti vaativaa työtä ja olisiko myös ehkä vähän tylsääkin kuunnella toisten ongelmia päivästä toiseen empaattisesti. Oma pää pitää olla kunnossa/vahva, jotta voi auttaa muita. Psykologiaa joskus lähdetään opiskelemaan omien ongelmien selvittämiseksi. Psykologit joihin olen tavannut, ovat luonteeltaan olleet miellyttäviä, on ollut muutama aika erikoinenkin persoonallisuus. Älykkäitä.

Totta ihmeessä sen luokanopettajan pitää saada opetusryhmä pysymään kontrollissa, läsyttelemällä ja pyytelemällä tuloksena on kaaos, jossa kukaan ei opi mitään.

Psykologeiksi tosiaan hakeutuu ihmisiä, jotka ovat itse psykologin tai ehkä enemmänkin psykiatrin tarpeessa. Jos ap:n papereiden ja älykkyyden taso riittää, tarjoaa psykiatrin työ parhaan palkan, eli lääkikseen ja sitten erikoistumaan psykiatriaan.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä