Kasvatusasiassa mielipiteitä kyselen

Kyseessä siis ekaluokkalainen,haastava poika. Käyttäytyy usein rumasti,raivoaa,huutaa,haukkuuyms.
Pelaaminen tietsikalla ja pleikalla selkeesti pahentaa käytöstä,joten on laitettu pois käytöstä joksikin aikaa ne. Kavereillaan käydessä pelaa,joten on myös annettu kyläkieltoa,jos tulee kotiin ja alkaa heti asiasta kuin asiasta vängätä ja saa megakohtauksia kun ei asiat mene herran pillin mukaan.

No,tänään oli kaverillaan,tuli sieltä ja alkoi heti haastaa pikkuveljen kanssa riitaa. Käskin lopettaa,vaan ei totellut ja alkoi jo nyrkkejäänkin heilutaa (ei lyönyt kuitenkaan),silloin kerroin,että napsahti kyläkielto. Ulos päästin kuitenkin. Tuli jossain vaiheessa kysymään saako mennä kylään ...lle. Sanoin ettei käy,mutta ulkona saa olla vielä. Poika sitten itkemään että "mä en käyttäydy rumasti kun tulen sieltä,mä lupaan!!!!" Sanoin että kielto tuli jo,ei siihen enää voi vaikuttaa,käyttäydy paremmin niin ei tule kieltoja. Poika alkaa täysyllä raivota,potkaisi puhelimensakin monen metrin päähän,niin että kännykoru hajosi. Jätin loppuillaksi kotiarestiin.
Mä olen niiiin täynnä tätä.
Ja pahinta on se että mä alan aina miettiä että olenko liian tiukka,vaikka järki sanoo että täytyyhän rumasta käytöksestä seurauksia tulla,eikös?

Tuntuu vaan siltä että tässä on kierre valmiina,kun puutun kaikkeen tylsään käytökseen,poika saa tietty paljon negaa palautetta,jolloin tuntuu vain pahentavan käytöstä...
saikohan tästäkään mitääntolkkua...

 

Voisit yrittää kääntää asian niin että palkitset hyvän käytöksen. Millä, se on sitten sinun itse arvioiitava mikä antaisi tarvittavan kimmokkeen että käytös muuttuisi. Eikä palkinto saa olla liian kaukana tuon ikäiselle eli esim matkan lupaaminen ensi kesänä ei toimi. Ja rankaiset edelleen huonosta käytöksestä.

 

Voisit yrittää kääntää asian niin että palkitset hyvän käytöksen. Millä, se on sitten sinun itse arvioiitava mikä antaisi tarvittavan kimmokkeen että käytös muuttuisi. Eikä palkinto saa olla liian kaukana tuon ikäiselle eli esim matkan lupaaminen ensi kesänä ei toimi. Ja rankaiset edelleen huonosta käytöksestä.

Näin. Ja sitten niitä kavereita voisi käydä ap:n luona pojan kanssa leikkimässä, niin ei lapsen tule pelattua kavereillaan.

 

Voisit yrittää kääntää asian niin että palkitset hyvän käytöksen. Millä, se on sitten sinun itse arvioiitava mikä antaisi tarvittavan kimmokkeen että käytös muuttuisi. Eikä palkinto saa olla liian kaukana tuon ikäiselle eli esim matkan lupaaminen ensi kesänä ei toimi. Ja rankaiset edelleen huonosta käytöksestä.

Niin,kehutaan kyllä aina kun vaan on vähänkään aihetta,ja pienepänä oli niitä palkitsemisjuttujakin esim jos rupes nätisti nukkumaan,sai tarran taulukkoon ja sit taulukon täytyttyä sai jonkun pikku- jutun.
Mutta jotenkin tuntuis että pitäis sitä osata jo käyttäytyä ilman porkkanaakin...

 

Voisit yrittää kääntää asian niin että palkitset hyvän käytöksen. Millä, se on sitten sinun itse arvioiitava mikä antaisi tarvittavan kimmokkeen että käytös muuttuisi. Eikä palkinto saa olla liian kaukana tuon ikäiselle eli esim matkan lupaaminen ensi kesänä ei toimi. Ja rankaiset edelleen huonosta käytöksestä.

Näin. Ja sitten niitä kavereita voisi käydä ap:n luona pojan kanssa leikkimässä, niin ei lapsen tule pelattua kavereillaan.

Ne ei tule meille,jos ei saa pelata

 

Kannattaa vaan pitää tiukat rajat ja niistä kiinni. Ootko koittanu puhua pojan kanssa asioista? Kannattaa myös välillä kysyä tuon ikäisen mielipidettä asioihin tyyliin äiti ei tykkää että käyttäydyt noin, onko se sun mielestä ok? tms. Pelkkiä rangaistuksia ei tun ikäsellä enää kannata käyttää, vaan pitää koittaa jo lypsää jotain verbaalimpaa, niin että nämä meidän miehetkin oppisivat keskustelemaan asioista eikä vaan käyttämään voimaa. Jaksamista sulle!

 

Ne ei tule meille,jos ei saa pelata

Mites olisi koittaa hankkia pojalle jokin harrastus, jossa saisi sitten uusia kavereita? Sellaisia, jotka osaavat tehdä muutakin kuin pelata?

 

Et ole liian tiukka! Kyllä se on tärkeää, että johdonmukaisesti tietystä ei toivotusta käyttäytymisestä seuraa jotakin...siis rangaistus. Jos uhkaat vaan lapsi oppii siihen tosi nopeasti ja käyttää hyväkseen. Rajat ovat rakkautta! Ja muista: rakkauden vastakohta ei ole viha vaan välinpitämättömyys! Haastava lapsi vaatii valtavasti kärsivällisyyttä! Kuitenkin yritä löytää myös positiivisia asioita ja KIITÄ, KANNUSTA ja KORJAA!!!

 

Kannattaa vaan pitää tiukat rajat ja niistä kiinni. Ootko koittanu puhua pojan kanssa asioista? Kannattaa myös välillä kysyä tuon ikäisen mielipidettä asioihin tyyliin äiti ei tykkää että käyttäydyt noin, onko se sun mielestä ok? tms. Pelkkiä rangaistuksia ei tun ikäsellä enää kannata käyttää, vaan pitää koittaa jo lypsää jotain verbaalimpaa, niin että nämä meidän miehetkin oppisivat keskustelemaan asioista eikä vaan käyttämään voimaa. Jaksamista sulle!

On keskusteltu,monet,monet,monet kerrat. On hyvin ymmärtäväinen ja tajuaa käyttäytyneensä väärin ja lupaa olla paremmin...kunnes...

 

Meillä samanlainen tapaus. Meillä ei käytösongelmat mielestäni pahennu tietokoneen käytön jälkeen vaan ylipäätään sen jälkeen kun on käyny kaverilla tai kaveri käyny meillä. Vaikeeta on todellaki ja apua haettiin perheneuvolasta. En jaksa edes kirjottaa mitä kaikkea tässä ollaan koettu mutta suosittelen hakemaan apua ja lukemaan kirjan "tulistuva lapsi" tai perehtymään muksuoppiin.

 

Et ole liian tiukka! Kyllä se on tärkeää, että johdonmukaisesti tietystä ei toivotusta käyttäytymisestä seuraa jotakin...siis rangaistus. Jos uhkaat vaan lapsi oppii siihen tosi nopeasti ja käyttää hyväkseen. Rajat ovat rakkautta! Ja muista: rakkauden vastakohta ei ole viha vaan välinpitämättömyys! Haastava lapsi vaatii valtavasti kärsivällisyyttä! Kuitenkin yritä löytää myös positiivisia asioita ja KIITÄ, KANNUSTA ja KORJAA!!!

Tähän mun on pakko sanoa, että aina tää keino EI onnistu. Ihan tavalliselle lapselle kyllä (kuten esim. meidän kahdelle nuorimmaiselle) mutta joillekin se ei vaan toimi. Mekin toimittiin niin pojan kanssa: joka kerta kun löi tai härnäs pikkuveljeä niin sai päivän tietokonekiellon. Niitä päiviä kertyi niin, että lopulta tietokonekieltoa oli jo kolme viikkoa. Näitä esimerkkejä on niin miljoonasti, etten jaksa edes luetella. Meille psykologi ja psykiatri neuvo nimenomaan siihen, että huomioidaan hyvä käytös ja pyritään mahdollisimman vähällä metelillä puuttumaan huonoon käytökseen koska lapsi oli jo sellaisessa kierteessä, että rangastuksilla ei ollu mitään väliä. Eli jos on todennu, ettei kovimmista kovimmatkaan rangaistukset auta niin on parempi yrittää keskittyä siihen positiiviseen käytökseen ja palkita siitä.

Meillä nuo 2 nuorempaa on ihan erilaisia ja niille nuo perinteiset jäähyt ym keinot tepsii.

 

Et ole liian tiukka! Kyllä se on tärkeää, että johdonmukaisesti tietystä ei toivotusta käyttäytymisestä seuraa jotakin...siis rangaistus. Jos uhkaat vaan lapsi oppii siihen tosi nopeasti ja käyttää hyväkseen. Rajat ovat rakkautta! Ja muista: rakkauden vastakohta ei ole viha vaan välinpitämättömyys! Haastava lapsi vaatii valtavasti kärsivällisyyttä! Kuitenkin yritä löytää myös positiivisia asioita ja KIITÄ, KANNUSTA ja KORJAA!!!

Näin mä toivoisin että asia on,että tekisin siis oikein ja että johdonmukaisuus (?) kantais joskus hedelmää,mutta on tää niin pirun hankalaa.
Helpommalla tosiaan ite pääsis jos antais vaan asioiden olla eikä välittäis,eikä pitäis rajoja,mutta sehän on välinpitämättömyyttä silloin.
Piru kun noissa lapsissa ei tule mukana käyttöohjeita

 

Et ole liian tiukka! Kyllä se on tärkeää, että johdonmukaisesti tietystä ei toivotusta käyttäytymisestä seuraa jotakin...siis rangaistus. Jos uhkaat vaan lapsi oppii siihen tosi nopeasti ja käyttää hyväkseen. Rajat ovat rakkautta! Ja muista: rakkauden vastakohta ei ole viha vaan välinpitämättömyys! Haastava lapsi vaatii valtavasti kärsivällisyyttä! Kuitenkin yritä löytää myös positiivisia asioita ja KIITÄ, KANNUSTA ja KORJAA!!!

Tähän mun on pakko sanoa, että aina tää keino EI onnistu. Ihan tavalliselle lapselle kyllä (kuten esim. meidän kahdelle nuorimmaiselle) mutta joillekin se ei vaan toimi. Mekin toimittiin niin pojan kanssa: joka kerta kun löi tai härnäs pikkuveljeä niin sai päivän tietokonekiellon. Niitä päiviä kertyi niin, että lopulta tietokonekieltoa oli jo kolme viikkoa. Näitä esimerkkejä on niin miljoonasti, etten jaksa edes luetella. Meille psykologi ja psykiatri neuvo nimenomaan siihen, että huomioidaan hyvä käytös ja pyritään mahdollisimman vähällä metelillä puuttumaan huonoon käytökseen koska lapsi oli jo sellaisessa kierteessä, että rangastuksilla ei ollu mitään väliä. Eli jos on todennu, ettei kovimmista kovimmatkaan rangaistukset auta niin on parempi yrittää keskittyä siihen positiiviseen käytökseen ja palkita siitä.

Meillä nuo 2 nuorempaa on ihan erilaisia ja niille nuo perinteiset jäähyt ym keinot tepsii.

Niin no tätä mä just pelkään,että se kierre vaan pahenee ja muuttuu pahemmaksi koko touhu...mutkun mä en osaa katso sormien läpi näitä juttuja.
Tai oikeastaan jos mä yritän olla puuttumatta johonkin juttuun heti kovalla kädellä,niin tuo jäppinen kyllä vedättää niin pitkään että pakko on puuttua.

 

Saattaa olla kaukaa haettua mutta hakeeko hän huomiota?jos kokee et näin tulee huomatuksi kun tekee pahojaan... kokeileppas alkaa pojun kanssa touhuta yhdessä jotain... jos hän tykkää pelata niin ehdotappas ihan itte et pelaisitte yhdessä.. kurit ovat vaan rakkautta , ja ne on helppo tehdä myös sellaisiksi mikä lasta tyydyttää, uskalla luottaa poikaan ja kerro se hälle.. sopikaa ne pelisäännöt yhdessä hyvässä mielessä vaikka poppariastiaa syödessä... tehkää vaikka niistä säännöistä lista jossa lukee myös mitä tapahtuu jos ei niitä noudata... muista ennen kaikkea kertoa kuinka rakastat häntä ja kerro myös se kuinka pahamieli sinulle tulee pojun käytöksestä.... uskon että näilläkin eväillä suuri työ palkitaan niin pojan kuin sinunkin hyväksi...

 

Niin no tätä mä just pelkään,että se kierre vaan pahenee ja muuttuu pahemmaksi koko touhu...mutkun mä en osaa katso sormien läpi näitä juttuja.
Tai oikeastaan jos mä yritän olla puuttumatta johonkin juttuun heti kovalla kädellä,niin tuo jäppinen kyllä vedättää niin pitkään että pakko on puuttua.

Niin, eihän se tarkotakaan, että asioita pitää katsoa läpi sormien ja annetaan toisen rellestää ja tyrannisoida sen minkä kerkiää. Olennaista kuitenkin on, että siitä huonosta käytöksestä ei tehdä niin suurta numeroa vaan niihin tilanteisiin puututaan, annetaan tarvittaessa kohtuullinen rangaistus mutta yritetään kuitenkin ENEMMÄN keskittyä niihin onnistuneisiin tilanteisiin, ihan pieniinkin. Ja jos lapsella on tiettyjä ongelmia niin sen sijaan, että sanotaan vaikkapa "sinun ei saa lyödä" niin sanotaan, että "sinun täytyy oppia hillitsemään itseäsi".... annetaan lapselle siis taito jonka hänen tulisi oppia sen sijaan, että käsketään päästä eroon jostakin huonosta käytöksestä. Googleta muksuoppi, sieltä saat paljo hyviä vinkkejä.

 

Niin no tätä mä just pelkään,että se kierre vaan pahenee ja muuttuu pahemmaksi koko touhu...mutkun mä en osaa katso sormien läpi näitä juttuja.
Tai oikeastaan jos mä yritän olla puuttumatta johonkin juttuun heti kovalla kädellä,niin tuo jäppinen kyllä vedättää niin pitkään että pakko on puuttua.

Niin, eihän se tarkotakaan, että asioita pitää katsoa läpi sormien ja annetaan toisen rellestää ja tyrannisoida sen minkä kerkiää. Olennaista kuitenkin on, että siitä huonosta käytöksestä ei tehdä niin suurta numeroa vaan niihin tilanteisiin puututaan, annetaan tarvittaessa kohtuullinen rangaistus mutta yritetään kuitenkin ENEMMÄN keskittyä niihin onnistuneisiin tilanteisiin, ihan pieniinkin. Ja jos lapsella on tiettyjä ongelmia niin sen sijaan, että sanotaan vaikkapa "sinun ei saa lyödä" niin sanotaan, että "sinun täytyy oppia hillitsemään itseäsi".... annetaan lapselle siis taito jonka hänen tulisi oppia sen sijaan, että käsketään päästä eroon jostakin huonosta käytöksestä. Googleta muksuoppi, sieltä saat paljo hyviä vinkkejä.

Googletan,kiitos.

 

Et ole liian tiukka mutta kiellä koneet ja pelit ja anna palkkioksi aikaa lapselle, käyntejä kirjastossa, uimahallissa yms. Ekaluokkalainen kaipaa vielä paljon huomiota ja seuraa vanhemmiltaan. Eka vuosi koulussa on todella rankka sääntöineen, anna syliä j aomaa aikaasi kotona, koulussa kun sitä ei enää saa!

 

Tuosta voisi johdannosta löytyä aika paljonkin tuttua juttua? https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/11138/URN_NBN_fi_jyu-2006552.pdf?sequence=1

 

Et ole liian tiukka. Minä olen tiukempi.

Meillä ei tietokonetta ja pleikkaa saa pelata edes joka viikko. Nuo vempeleet ovat voimakkaasti addiktoivia, ekaluokkalaisen kuuluu möyhytä ulkona eikä tuijottaa ruutua.
Meidän ekaluokkalainen on kai alistunut kohtaloonsa tai sitten uhmiskohtaukset ovat vasta edessä, poika ei raivoa.

Ihan oikea meininki, pysyt vaan johdonmukaisena.