Mulla itelläni oli aika kamala synntys. Synnytys käynnisty 22.3, ensin tuli limatulppa ja sen jälkeen heti perään meni lapsivedet ja klo oli jotain 02.00. Tulin vessasta ja menin herättelee miestä ja sanoin et lapsivedet meni. Soitin sairaalaan ja ne käski tulee heti, kun oli kyse ekasta synnytyksestä. Supistukset alko vasta sairaalassa ja ne koveni pikku hiljaa ne kivut koko aika. Sit jossakin vaiheessa oltiin miehen kanssa lepäilemässä jossakin syrjässä ja kohta kätilö tulee hakee tutkittavaks ja sen jälkeen sano että oon sen verran jo auki, et suoraan vaan synnytys saliin. Ensinnäkin mua ärsytti se vanha nais kätilö, joka viime metreillä alko lässyttää jostain kenkien vaihdosta. Odoteltiin sitä kun kävi hakee meille sairaala tossut ja mua raivostutti se turha odottaminen. Sit alko neuvoo et tee näin ja näin ja tää kuule auttaa siihen kipuun kun hytkyt näin. Sanoin vaan en nyt todellaka jaksa kun muhun sattuu. Synnytyssaliin mentäessä kysyttiin haluatko ilokaasua, vastasin vaan et en ja samalla kätilö sano et kohta saan kivunlievitystä. Kivunlievitystä sainkin sit paljon ja ja sit käviki niin et supistukset hävis välillä kokonaan ja sit niitä lisättiin lääkkeellisesti ja tota rataa mentiin monen tunnin ajan. Sit pysähty avautuminen ja kävi niin et oli jo siinä vaiheessa monta tuntia vesien menosta. Sain infektion ja sit mulle tuotiin antibiootti tippa ja sit lisättiin taas lääkkeellisesti supistusten tehoa, sit vaan odoteltiin. Avautuminen tapahtu hitaasti. Olin niin väsyny valvotun yön takia ja niistä kaikista lääkkeistä aika tokkurassa, en siinä vaiheessa jaksanu vessaankaan mennä, joten katetroitiin muutaman kerran. Infektion takia nousi kuume ja sit olinkin jo ihan väsyny, itketti vaan koko aika ja sanoin miehelle et lähetään kotiin. Lääkäri ja kätilö ravas alvariinsa selittämässä et vauvan sydän äänissä on jotain häikkää ja se säikäytti ja teki levottomaks. Pelotti et menetän meijän pienokaisen. Sit sanottiin et jos avautuminen ei nopeudu niin joudun sektioon ja sit tuli pettymyksen tunne ja sanoin et en halua sektiota. Onneks avauduin sen verran että sain luvan ponnistaa, mutta sitä en meinannu jaksaa enää kuume, lääke tokkura ja väsymys valvotun yön takia teki olon aivan järkyttäväks. Tytär synty 21.58 ja sen jälkeinen olo oli itkunen ja onnellinen. Synnytys kesti 18h 30min. Seuraavana päivänä pelkästään nukuin, en pystyny kävelee kuin seinistä tukee ottamalla, hoitajat oli huolissaan ja kävi ottaa vauvan toimistolle. Joku lääkäri tuli ottaa hirveesti verikokeita. Sit jossakin vaiheessa iltapäivällä tuli hoitaja kertoo että syy selvis mun todella huonoon kuntoon. Mun tulehdus arvot oli 170 ja ne pisti mut antibiootti tippaan ja sitä jatku sen koko sairaalassa olo ajan ja kotona jatku tablettien syönnillä.
