karkkipaivä vai ei?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äiti82
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Meidän perheessä on 12 v., 4 v. ja reilu vuosikas. Meidän perheessä on myös karkkipäivä perjantai-iltana alkaa ja lauantai-iltana päättyy. Siinä sitten aterioiden välissä saa karkkia syödä niin paljon kuin sielu sietää - eikä se nyt niin mahdotonta se karkin syönti ole. Lapset osaavat tosi nätisti tätä päivää odottaa ja se on sellainen mukava hetki. Yhdessä, me aikuisetkin, sitten herkutellaan karkilla ja muilla herkuilla. Olemme tämän tavan meiden perheelle sopivaksi. Ei tule kaupassa karkkihyllykohtauksia, kun lapset oppivat tietämään että sitä karkkia saa vain tiettynä ajankohtana ja silloinkin menemme yhdessä sitä ostamaan, lapset saavat valita haluamansa namit. Kohtuudella kuitenkin.
Tämä helpottaa meidän elämäämme, säästää lasten hampaita ja meidän hermojamme tavallisilla kauppareissuilla. Emme itsekään halua syödä herkkuja joka päivä. Jotenkin tuntuu ettei lapset enää (eikä aikuiset) osaa arvostaa mitään "herkkua ja hyvää" kun sitä on alituiseen tarjolla. Mutta kun sitä saa hieman rajoitetusti niin on edes jonkinlainen arvostus asiaa kohtaan. Ja tämä asia pätee varmasti monessa muussakin asiassa kuin vain karkkipäivän suhteen.

Mutta kukin taaplaa parhaaksi näkemällään tyylillään. Tämä on meidän tyylimme. ;)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 13.04.2005 klo 18:24 FANG-ANN-75 kirjoitti:
Karkkia 2,5v poikani ei ole koskaan saanut eikä edes sitä kaipaa koska ei tiedä mikä se on! Niin yksinkertaista :) Karkeissa on hirmusti väriaineita ja lisäaineita ja ne on helposti väärään kurkkuun meneviä. Ne tekee myös pahaa hampaille joten odotan että poju on vanhempi.
Poika saa suklaata, itse ostetaan herkkuja kerran viikossa koko perheelle(keksiä saa joskus arkenakin, tai suklaata ja pullaa ym jos joku pojalle tarjoaa). Suklaata saa siksi kun se ei ole niin väriaine ym-kyllästetty. Se on ns nameista siitä terveellisimmästä päästä.
Limsaakaan ei ole saanut eikä edes tiiä mitä se on, kuin että "aikusten juomaa" niin kuin poju itse sanoo.
En tosiaankaan ala totuttamalla totuttamaan poikaa irtonameihin kun on paljon muutakin hyvää joita lapsi oppii pitämään naminaan :wave:
Jotkut tuttavat tuputtavat muutaman kk ikäsille VAUVOILLE jo karkkia suuhun ja sitä en tule koskaan ymmärtämään?! Miksi ihmeessä totuttaa sellaiseen? Kun ei se vauva sitä kaipaa/tarvitse.
Itelläni on hampaat aika remontissa ja ylipainoakin hiukan(jota juuri reenaan pois)...en halua että poika on jo nuorena sitten "iso" tai romusuinen :( en todellakaan.
Ymmärrän jos muilla on sisaruksia lapsilla ja ne tuputtavat pikkusisaruksien suuhun nameja ym...eihän siinä voi pikkusta jättää yksin katsomaan kun isommat syö. Mutta kun on vain yksi ja ihan pieni taapero niin miksi ihmeessä tuputtaa ja totuttaa karkkiin?
Yritän pitää erossa varsinaisista karkeista niin kauan kuin vain jaksan ja kykenen :) Jokainen kuukausi ja vuosi on jo voittoa :wave:

Sanot, että poikasi saa kuitenkin suklaata, keksejä ja pullaa silloin tällöin. Ne on varmasti ainakin lihottavampia kuin karkit. Että jos et pahoja tapoja halua opettaa... jätä ne muutkin herkut.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.04.2005 klo 13:56 liinu kirjoitti:
Sanot, että poikasi saa kuitenkin suklaata, keksejä ja pullaa silloin tällöin. Ne on varmasti ainakin lihottavampia kuin karkit. Että jos et pahoja tapoja halua opettaa... jätä ne muutkin herkut.

herkuissa on eroja.. kunnon peruspulla on hyvä välipala. paljon parempi kuin viineri tai vaikkapa lihapiirakka, jotka lihottavat pullaa reilusti enenmän.

kekseissä on eroja.. maria tai muumi ei pahemmin sisällä kuin jauhoja ja hiukan rasvaa, mutta energiamäärältään paljon pienenpiä kuin karkit

suklaa on peruskarkeista kaikken parhain vaihtoehto.
tavallisessa suklaassa ei ole lisäaineita. ei makeutusaineita eikä väriaineita kuten irtokarkeissa. lisäksi suklaa ei tartu hampaisiin kuten esim pehmeät irtokarkit, jotka jäävät "syömään"hammaskiillettä.

toki herkut on herkkuja mutta kyllä meilläkin herkkuina on etupäässä peruskotipulla, kahvilassa ja kylässä pipari tai pari ja jos karkkia niin suklaata. ne on kuitenkin parempia vaihtoehtoja kuin lisäainein kyllästetyt karamellit tai viinerit kakut yms rasvapommit.
 
Tervehdys,

Ensinnäkin:
Mun mielestä nannan tai muunkaan herkun syöntiä ei voi missään nimessä, koskaan eikä millään rinnastaa rakkauteen/hellyyteen. Joku kertoi täyttävänsä karkin paikan rakkaudella, mikä on mielestäni outo juttu. Se, että antaa lapselleen herkkuja tms. ei varmasti liity mitenkään lapsen rakastamiseen/rakastamattomuuteen.

Me annetaan lapsellemme karkkipäivänä namia, jonka hän saa ITSE valita milloin tahansa kaupan käynnin yhteydessä, ja joka sitten tarpeen vaatiessa säästetään lauantaihin. Namipäivä edellyttää huoneen siistinäpitoa. (mikä on tietysti 3-vuotiaalle joskus hieman abstrakti käsite). Tällöin päivä saa hieman x-trahohtoa ja lapsesta tuntuu kivalta "ansaita" naminsa. Nami voi olla vaikka lakupiippu, pätkis tms. pikkunami, isoista karkkipusseista hän ei edes haaveile.

Ja lisäksi toisinaan kun kyläillään tai on muuta spesiaalia saa myös nannaa/herkkuja ja päälle aina Xylitol-purkkaa.

Namiin en suhtaudu sen kielteisemmin kuin esim. sinihomejuustoon, oliiveihin, pizzaan, katkarapuihin, fetaan tai muuhun lapseni herkkuun, jotka eivät terveellisyydellään loista, mutta kuuluvat silloin tällöin herkutteluun. Lapseni on kiinnostunut ruoasta ja nimeää lempiruoikseen juustoravioli- ja gulassikeiton. Näin ollen en halua kieltää häneltä näitä aistinautintoja, jotka liittyy syömiseen, koska mieletäni se on hauskaa ja koko perheen yhteinen juttu.

Meidän ajatuksenamme on "kohtuudella kaikkea, mutta ennakkoluulottomasti elämyksiä (per os ja muutenkin..)"
 
meillä on perjantai karkki päivä ja joskus siitä luistetaan että saakin yhen tai kaksi karkkia illalla tai jos on jotain erikoista.yleesä saavat karkkipussin jota syövät yhessä ja jos haluaisimme niin se riittäisi moneksi viikoksi meillä lapset syö kohtuudella.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.04.2005 klo 15:16 äiti82 kirjoitti:
meillä ei ole koskaan pidetty karkkipäiviä tms. harkinnut kyllä olen. meillä ostetaan karkkia aina kun käydään kaupassa eli noin 2-3 krt viikossa. mutta vain joku pieni patukka tai karkkiaski tai laku. mielestäni lapselta ei pidä kieltää kaikkea kivaa. antaa lapsen elää lapsuus ja siihen kuuluu myös karkit. tämä on minun mielipiteeni. omassa lapsuudessani mulla ei ollut koskaan karkkipäiviä enkä myös halua että omalleni sellaisia "asettaisin".. se on mielestäni tyhmää.. kyllä lapsi saa karkkia syödä mutta itse pitää pitää huoli siitä miten paljon sitä antaa. se on tärkeää. miksi nykyajan äidit ja isät on niin tarkkoja kaikesta? lapsen pitäisi olla täydellinen. ei karkkia, potalla pitäisi osata jo käydä 2-vuotiaana, siis älytöntä. antaa sen lapsen vaan rauhassa elää ja kasvaa ja nauttia lapsuudesta! kyllä se oppii ne kaikki aikanaan. vai tietääkö joku jonkun aikuisen joka käyttää vieläkin vaippoja..? nii-in en minäkään.. antakaa lapsillenne aikaa ja rakkautta. ja kyllä se lapsi jossain vaiheessa osaa itse rajoittaa sitä karkin syömistään.. jos tekee mieli karkkia niin tekee jos ei tee niin ei tee. minkäs sille voi :hug: saa ottaa kantaa. ja muistakaa rakkaat ihmiset, tämä oli vain minun mielipiteeni asiasta. jokainen kasvattaa lapsensa miten parhaaksi näkee. :heart:



Tää oli ihana mielipide että ei hoputettaisi lapsia liikaa!! =)

Mutta tuosta karkista. Meillä voisi mennä helposti aivan yli että alettaisiin joka päivä ostaa. Ja toinen on vielä niin pieni 1½ joten senkin tulis syötyä sitten kun haluaa kaiken saman kuin isompi ja mu n mielestä on aika pieni jatkuvasti syömään karkkia.
 
oma tyttäreni vajaa kaksi vuotias ja karkista ei ole vielä mitään käsitystä, eikä tarvii ollakaan. iso-ukkinsa yritti kyllä jo viime kesänä lykätä sitä semmoista vaaleanpuna-valkoista sienikarkkia neidille nassuun, mutta onneks ehdin hätiin! se vielä sattui olemaan kuivahtanut yksilö. itseasiassa samainen iso-ukki olisi tarjonnut neidille tämän ollessa 5kk sulatetteua suklaata,joka oli kakunkuorrutteeksi menossa!!! en hirveesti torunut vanhaa ukkirukkaa, pistin touhun vanhuuden höperyyden piikkiin!!! ikäihmisillä varsinkin on ihme käsitys siitä, että pienelle pitää antaa hyvää karkin muodossa.
jäätelöä, pullaa, keksiä yms. neiti on saanut silloin kun niitä tarjolla on, joko kotona tai kylässä. jogurttirusinoita on saanut pari kertaa, ne hänen omia karkkejaan. irtokarkkeihin verrattuna varmaaan ihan ok vaihtoehto. mua kans ne lisä-ja väriaineet alkanu ällöttämään.
neiti on perso makealle, niin kuin minäkin. lapsuudenkodissani ei ollut varsinaista karkkipäivää. äitini oli hammashoitaja, joten joku roti makeansyönnissä oli. purkkaa olen tottunut syömään itse aktiivisesti ja tämän myös neiti oppinut...vähän liiankin kanssa, pyytää useita kertoja päivässä.
nyt yritän taiteilla oman herkkuhimoni ja lapselle annettavan mallin kanssa. eli pitäis pyrkiä siihen, ettei joka päivä jotain herkuksi laskettavaa (siis jäätelöt, keksit, pullatjne)tulisi itselläkään syötyä. tällä hetkellä raskauden myötä oma syöminen livennyt lavealle polulle...
noista pottailuun ja muihin liiittyvistä asioista olen sitä mieltä, että jokainen omalla tyylillään- ja tosiaan maalaisjärki kunniaan joka asiassa!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.04.2005 klo 22:40 Kirsikaarina76 kirjoitti:
oma tyttäreni vajaa kaksi vuotias ja karkista ei ole vielä mitään käsitystä, eikä tarvii ollakaan. iso-ukkinsa yritti kyllä jo viime kesänä lykätä sitä semmoista vaaleanpuna-valkoista sienikarkkia neidille nassuun, mutta onneks ehdin hätiin! se vielä sattui olemaan kuivahtanut yksilö. itseasiassa samainen iso-ukki olisi tarjonnut neidille tämän ollessa 5kk sulatetteua suklaata,joka oli kakunkuorrutteeksi menossa!!! en hirveesti torunut vanhaa ukkirukkaa, pistin touhun vanhuuden höperyyden piikkiin!!! ikäihmisillä varsinkin on ihme käsitys siitä, että pienelle pitää antaa hyvää karkin muodossa.
jäätelöä, pullaa, keksiä yms. neiti on saanut silloin kun niitä tarjolla on, joko kotona tai kylässä. jogurttirusinoita on saanut pari kertaa, ne hänen omia karkkejaan. irtokarkkeihin verrattuna varmaaan ihan ok vaihtoehto. mua kans ne lisä-ja väriaineet alkanu ällöttämään.
neiti on perso makealle, niin kuin minäkin. lapsuudenkodissani ei ollut varsinaista karkkipäivää. äitini oli hammashoitaja, joten joku roti makeansyönnissä oli. purkkaa olen tottunut syömään itse aktiivisesti ja tämän myös neiti oppinut...vähän liiankin kanssa, pyytää useita kertoja päivässä.
nyt yritän taiteilla oman herkkuhimoni ja lapselle annettavan mallin kanssa. eli pitäis pyrkiä siihen, ettei joka päivä jotain herkuksi laskettavaa (siis jäätelöt, keksit, pullatjne)tulisi itselläkään syötyä. tällä hetkellä raskauden myötä oma syöminen livennyt lavealle polulle...
noista pottailuun ja muihin liiittyvistä asioista olen sitä mieltä, että jokainen omalla tyylillään- ja tosiaan maalaisjärki kunniaan joka asiassa!

Joo on se helppoa esikoiselle tuo karkittomuus. noin reilu kaksivuotiaaksi meni että ei syönyt meilläkään isompi, mutta annapa olla kun isompi on jo 3-vuotiaana hoksannut karkit ja toiselle lapselle ei olekaan yhtä yksinkertaista, kun se jo alle vuoden iässä haluaa tehdä kaiken mitä isompi ja on niin tarkkasilmäinen että!!!
 
Meillä on karkkipäivä noin 2 kertaa/kk. En tarjoa kotona normaalisti myöskään keksejä, limpparia tai mehua. Jos on vieraita niin silloin saa. Myös jos joku vieras karkkia tarjoaa, niin saavat muutaman ottaa. Vanhempi lapseni oli yli 2-vuotias maistaessaan karkkia ensimmäisen kerran. olen huomannut että ainakin meidän lapset tulevat yhtä onnelliseksi omenasta, porkkanasta, päärynästä tms. kuin karkista. Ei se lapsilta lapsuutta riistä jos ei karkkia syö.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.04.2005 klo 16:37 tintsu kirjoitti:
Meillä on karkkipäivä noin 2 kertaa/kk. En tarjoa kotona normaalisti myöskään keksejä, limpparia tai mehua. Jos on vieraita niin silloin saa. Myös jos joku vieras karkkia tarjoaa, niin saavat muutaman ottaa. Vanhempi lapseni oli yli 2-vuotias maistaessaan karkkia ensimmäisen kerran. olen huomannut että ainakin meidän lapset tulevat yhtä onnelliseksi omenasta, porkkanasta, päärynästä tms. kuin karkista. Ei se lapsilta lapsuutta riistä jos ei karkkia syö.

meillä ei ole karkkipäiviä ja tuli tuosta lainatusta mieleen. jos meidän pojalle paloittelee kuppiin hedelmiä ja suklaata niin kumma kyllä ne suklaapalat sinne kuppiin jää viimoiseksi. hedelmät on suurinta herkkua ja niillä kai eläisi jos antaisi syödä niin paljon kun haluaa. eli meillä joutuu pantata hedelmiä kaapissa.. luulen ainakin että kilo omenoita on hiukan liikaa kerralla syötäväksi..
 
(aloittaja=minä) no olipas tullut paljon vastauksia tähän minun kirjoittamaani aiheeseen.. ihan hyvä juttu..:) kiva kuulla muidenkin mielipiteitä.. mutta mutta.. yksi asia ihmetyttää... monet jotka vastasivat että karkkia ei heidän perheessä syödä että karkki on pahaa ja lässylässyn muuta.. helou.. sanoitte samaan hengenvetoon että teillä syödään kyllä pullaa ja keksejä ja mehua jätskiä yms.. ei järki paljon päätä pakota.. ei pahalla.. mitä pahaa sitten nimenomaan karkeissa on jos muutenkin annatte lapsellenna muuta herkkua..???en ymmärrä. jos on karkkipäivät niin minun mielestäni ei pitäisi silloin antaa muutakaan hyvää.. sama asia on joku suklaa tai mehu.. namiahan sekin on..? vai olenko väärässä?? onnex tosiaan meidän perheessä EI OLE EIKÄ TUU karkkipäivää.. ei oo tollasiakaan ongelmia sit mietittävänä.. mutta sanokaas nyt muutkin että mitä mieltä sellasista perheistä joissa ei saa karkkia mutta silti saa muuta hyvää. esim: pullaa ja jätskiä`??????mun mielestä ei mitään järkeä.!
 
no eikös se käynyt selväksi useammassa kirjoituksessa, että niissä varsinaisissa karamelleissä, irttareissa jne ei oo muuta kuin sokeria ja väri+lisäaineita. sen takia niitä moni haluaa välttää. itekin on alkanu karttamaan, kun vegesiskoni kertoi, mistä kaikesta niitä väriaineita otetaan, koppakuoriaisista yms kivaa :o
tokihan nykymaailmassa on lisä- ja säilöntäaineita monessa muussakin asiassa, mutta jos verrataan hedelmiin, niin niiden syöminen on hyväksi terveydelle, kun taas karkkien ei...paitsi ehkä jonkun mielenterveydelle ;) en ole vielä miettinyt, että miten sitten kun neiti pääsee karkin makuun. pidetäänkö karkkipäivää vai ei. toisaalta tuntuis hölmöltä rajoittaa/pakottaa hyvän syötävän mieliteko yhteen päivään, kun tietää, että itselläkin tekee mieli hyvää muilloinkin kuin yhtenä päivänä viikossa. toisaalta taas olis kiva juhlistaa esim sitä viikonloppua jollain.mutta niin kauan kuin teemme molemmat mieheni kanssa vuorotyötä, ei viikonloppu ole meillä aina se yhteinen vapaa...
nykyään lienee se ero entisiin aikoihin, että ennen arki oli arkea ja juhlahetket erottuivat arjesta pitkälti ruoan/syömisten ansiosta. nyt on kaikkea hyvää tarjolla/saatavilla jatkuvasti, niin lapsille kuin meille aikuisillekin. karkkipussit ja limpsapullot aina vaan isompia.
mikä on kenellekin sitä hyvää...eiväthän kaikki aikuisetkaan tykkää karkeista, vaikka voisivat syödä niitä jatkuvasti...jossain vastauksessa oli ihan hyvä vertaus, että ei voi antaa omenoitakaan syödä kohtuuttomasti...siis kohtuus kaikessa, sen kun itsekin oppisin :ashamed: siis omissa syömisissäni...
ja sen verran kommenttia tuonne vähän ylemmäs, että varmaan tosiaan toisen lapsen kohdalla onkin vaikeampaa pitää karkittomana, jos eka jo syö niitä. ja eikös moni muukin periaate muutu pakon edessä toisen lapsen myötä...tämä kaikki minulla edessä pian ;)
 

Yhteistyössä