Karkkipäivä vai ei

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja peippo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Meillä alettiin viettää namipäivää vuoden vaihteen jälkeen. Kauppareissut alkoivat olla tuskaa, kun joka kerta karkkihyllyn luona alkoi se karkin vinkuminen. Nyt kun perjantai on namipäivä ja tyttö tietää sen, että saa kyllä namia taas perjantaina, ovat kauppareissut sujuneet todella mukavasti. Herkutellaan jo edellisiltana sillä ajatuksella, että huomenna on namipäivä, hupia siis koko rahan edestä... =)
Suosittelen karkkipäivää! Kun lapsi tietää saavansa karkkia ainakin karkkipäivänä, loppuu turha onnen koettaminen, josko äiti ostais kun taas vinkuisin...
 
Musta lapsen karkkipäivä on sama kun aikuisten tupakkapäivä!!!

Olen kuullut lapselta (n. 10 v.) Äiti voinko jättää nää huomiseen kun en enää oikein haluais syödä? Johon vastaus kuului tänään on syötävä. Mitä Järkee!?!?

Meillä on karkit aina esillä ja kun niitä saa aina niin ei ole tarvinnut niistä huomautella. Ei se edes maistu mitä saa milloin vaan tahtoo.

Sen verran on sääntöä et ennen ruokaa ei ole mitään asiaa karkeille.

Meillä menee karkit roskiin kun syönti ei kiinnosta. Samoin on piparien laita. Aina saa, mut kuka sitä haluaa mitä aina saa. Kielletty se vasta kiinnostaakin!

Ajatelkaa mikä sokerihumala siitä tulee kun yhtenä päivänä väkisin syö mussuttaa koko päivän karkkia! Ei maistu silloin ruoka. Ja taas koko viikon varttuu et mä kyl sit syön kans kun vihdoin saan.
 
Karkkipäivä on aina lauantaina. Karkit ostetaan ennakkoon, eikä lapset ole ikinä huutanut karkkihyllyllä. Annan sitten aina karkkipussin tai laatikon ruuan jälkeen. Syövät sen minkä jaksavat. Esikoinen antaa yleensä loput takaisin, mutta toinen kyllä rohmuaa kaikki. Mummolassa saa syödä karkkia muutenkin ja tietysti "juhlissa".
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 04.04.2005 klo 08:54 Beth kirjoitti:
Musta lapsen karkkipäivä on sama kun aikuisten tupakkapäivä!!!

Olen kuullut lapselta (n. 10 v.) Äiti voinko jättää nää huomiseen kun en enää oikein haluais syödä? Johon vastaus kuului tänään on syötävä. Mitä Järkee!?!?

Meillä on karkit aina esillä ja kun niitä saa aina niin ei ole tarvinnut niistä huomautella. Ei se edes maistu mitä saa milloin vaan tahtoo.

Sen verran on sääntöä et ennen ruokaa ei ole mitään asiaa karkeille.

Meillä menee karkit roskiin kun syönti ei kiinnosta. Samoin on piparien laita. Aina saa, mut kuka sitä haluaa mitä aina saa. Kielletty se vasta kiinnostaakin!

Ajatelkaa mikä sokerihumala siitä tulee kun yhtenä päivänä väkisin syö mussuttaa koko päivän karkkia! Ei maistu silloin ruoka. Ja taas koko viikon varttuu et mä kyl sit syön kans kun vihdoin saan.

Ööö, nyt kyllä liioittelet tuon sokerihumala-asian kanssa. Meillä ainakin ostetaan vain joku pieni Muumi-laatikko tms. missä on muutama karamelli. Ei siitä kyllä mitään humalaa kerkee syntymään. Kohtuus kaikessa, hyvän tähden!!
Meillä oli juuri noin ennen joulua, että karkkia oli saatavilla lähes aina ja kyllä tyttö niitä söikin, eli silloin oli joka päivä namipäivä eikä mitään rajaa hänellä itsellään karkin syömisessä. Ja kun karkinhimo kasvoi, oli kauppareissutkin juuri sitä namin vinkumista. Vois nyt sanoa, että hyvä kun teillä toimii noin, meillä ei taas toiminut laisinkaan! Edelleen olen karkkipäivän kannalla!
 
Meillä aina välillä päätetään pitää karkkipäivä, mutta useimmiten päätökset sitten lipsuu... :ashamed: eli parempi olla pitämättä, kun ei meillä karkkia kuitenkaan liikaa mässäillä. Pikkunami on kiva antaa joskus, kun lapset on ollut erityisen reippaita. Herkkupeppujahan nuo ovat äitinsä tavoin, mutta meillä ei ole paino-ongelmia, hampaita harjataan kiltisti ja xylitolipurkkaakin jauhetaan kiitettävästi. Ehkä koululaisten kanssa on sitten jo aihetta pitää karkkipäivä, jottei mene ihan överiksi (kun osaavat enemmän jo vaatia).
 
Ei karkkipäivää ja muutenkin rajoitetaan makean syömistä, juhlat kyläilyt erikseen saa ottaa mitä on tarjolla.
Ehkä sitten jos karkinsyönnin rajoittaminen tulee todella hankalaksi otetaan käyttöön.
Mun mielestä karkkipäivä on vähän kun aikuisten perjantaipullo tai viikonloppukänni. Onhan sitä opittava kohtuuteen jo pienenä vaikka hankalaahan se meille vanhemmille välillä on.
 
Tässä nähdään että mikä sopii toiselle ei aina sovi toiselle!
=)

Tunnen erään äidin joka kehuu, ettei heillä syödä karkkia eikä suklaata, kun ei lapset oikein välitä. Mutta sitten mussuttavat kaiken päivää keksiä, pullaa, jätskiä, banaania, kermakastikkeita, suklaakiisseliä, lettuja ja hilloa jne.
Ja voin sanoa surukseni, että kohta se jo näkyy.
 
Meillä karkkipäivä kerran viikossa, mutta siitä ei niin nipoteta, että jos mummi tuo tai muuten jostain syystä saa vääränä päivänä, niin ei tartte säästää karkkipäivään. Helpottaa meillä ainakin kaupassa, kun voi aina laskea montako yötä enää ja sit miettiä mitä silloin ostaa. Kuopus 2v joskus silti huutaa karkkihyllyn kohdalla mut isommat (4v ja 5,5v) ei.
Mielestäni on parempi pitää yksi päivä jolloin karkit syödään kerralla ja sit pestään hampaat. hampaat tosin pestään joka päivä, mutta hampaille on parempi hetkellinen sokeriannos kuin jokapäiväinen pieni napostelu. lapset ostavat yleensä lauantaipussin ja isommat syövät melkein koko pussin ja pienimmälle kerätään vaan vähän. Ja äiti syö loput.
 
Meilläkin on karkkipäivä. Joka kerta kauppaan mennessä lapset pyytävät karkkia mutta tietävät kuitenkin, ettei sitä saa muuta kuin karkkipäivänä, joten siitä ei tule kiukuttelua.

Jos joku meille tuo karkkia muuten kuin karkkipäivänä niin kyllä sitä syödä saa, sillä se on aika harvinaista.

Joku täällä vertasi lasten karkkipäivää aikuisten perjantaipulloon mutta ehkä se on aika ronskisti ilmaistu. Saunakaljan juon lauantaina, että ehkä se sitten on sitä. Viikonloppu on muutenkin meidän perheelle sellainen, että syödään vähän paremmin ja "juhlitaan" perheen yhteistä aikaa, sillä viikolla ollaan niin vähän yhdessä. Luonnollisesti siihen sopii myös karkkipäivä.

 
Meillä ei ole karkkipivää. Muutenkin karkkia ostetaan harvoin. Voi mennä viikkojakin ilman karkkia. Synttäreillä ja kylässä karkkia saa syödä vapaasti jos sitä on tarjolla. Joskus viikonloppuna ostetaan karkkia ja silloin muutenkin syödään paremmin. Meillä esikoinen ei ole hirveen perso karkille. Tykkää kyllä, mutta ei ole koskaan mankunut makean perään. Katsotaan nyt sitten minkälainen kuopuksesta tulee. Josko sillon jo tarvitaan karkkipäivää. Aika näyttää, kuinka makeapeppu hänestä tulee. ( nyt 1v).
Välillä olen seuraillut sukulaisiani ja huomannut heidän ostavan hirveän paljon karkkia lapsille kerralla. Irtokarkkejakin saattaa pussissa olla puolisen kiloa. Hui kamalaa! Ja lapset todella syövät pussin tyhjäksi. Kyllä vähempikin riittäisi.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 04.04.2005 klo 16:01 Sivusta kirjoitti:
Tässä nähdään että mikä sopii toiselle ei aina sovi toiselle!
=)

Tunnen erään äidin joka kehuu, ettei heillä syödä karkkia eikä suklaata, kun ei lapset oikein välitä. Mutta sitten mussuttavat kaiken päivää keksiä, pullaa, jätskiä, banaania, kermakastikkeita, suklaakiisseliä, lettuja ja hilloa jne.
Ja voin sanoa surukseni, että kohta se jo näkyy.

niinpä hyvin sanottu eli mitä sillä "karkkipäivällä" tarkotetaan ku mun mielestä keksitkin (esim. domino) on kyllä ihan karkkiin rinnastettavia, meillä on nykysin yritetty pitää karkkipäivä, mut mä kyl välil lipsun siitä ja ostan jonkun "pikkunannan" välil yllätykseks esim, sukulaku tms.
 
Meillä on karkkipäivä lauantaisin, silloin (huom! ruoan jälkeen, tarkoitus ei ole mussuttaa koko päivää) otetaan esille iso karkkilaatikko, johon laitetaan kaikki saadut, ostetut ja muut herkut pöytään. Laatikossa on jokaiselle jotakin, isälle suklaata, minulle salmiakkia ja lapsille kaikenlaista, mitä nyt milloinkin sattuu olemaan. Aikamme syödään ja nautitaan ja sitten laitetaan laatikko pois ja lähdetään saunomaan.

Minusta on tärkeä että se karkin syöminen ei ole arkinen tapahtuma vaan että siinä on juhlan ja jakamisen iloa. Lapset oppivat että joskus voi herkutellakin, mutta se ei kuulu tavalliseen arkeen. (en ole erityisen nipo, jos tulee vieraita tms, mutta jos mummi jota nähdään kaksi kertaa viikossa, alkaa tarjota karkkia niin sei eikäy)
 
meillä on ajatus että opetetaan lapsille pienestä se normaali tapa syödä karkkia. itsekään en voi olla syömättä karkkia muulloin kuin ns karkkipäivänä, joten meillä ei semmoista ole.
meillä ostetaan karkkia silloin kun on sopiva hetki EI joka kauppareissulla. ja ostetaan vaan pikku patukka tai vastaava.

minusta on parempi opettaa että karkkia saa syödä, mutta opitaan syömään vain pikkupatukka yms eiköä niin että yhtenä päivänä syödään kaikki mitä viikolla on tehnyt mieli.

harvalle aikuiselle itelle on normaalia että ostetaan karkkia vain karkkipäivänä, minusta parempi siis opettaa normaalit tavat. eli karkkia joskus, mutta kohtuudella. kun lapsi oppii että karkkia saa välillä, niin ei vaadi kamalasti kerralla. eiköä tarvi opetella haaveilemaan namista koko viikkoa.. siinähän on hyvä alku ahmimishäiriölle kun joku asia on kielletty viikon ja sitten kerralla syödään enenpi. se mikä on kielletty pyörii kuitenkin mielessä kokoajan.. paastoajat sen tietää ;)
 
Meillä on karkkipäivä lauantaisin, mut koska tyttömme ei ole kovin perso makealle siitä ei tarvitse pitää kynsin hampain ehdottomasti kiinni. Yleensä viikolla kuitenki kieltäydyn ostamasta karkkia. Kun on tiukka niin lapsi sopeutuu siihen ajan myötä.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.04.2005 klo 21:11 Kippo kirjoitti:
Meillä pidetään karkkipäivä, mutta poikkeukset sallitaan, esim. synttärit, juhlapyhät, kyläilyt tms.
Sama juttu meillä, rajoja on, koskien myös mässyttelyä. Pitää se pienen hampaita säästää...
 
Meillä pojat saa valita aina kauppareissuilla jonkun naminamin tai pillimehun tai jotain muuta , mutta karkit ostan minä. Enkä osta edes joka viikko ja silloinkin ostan vain yhden pussin esim hedelmä aakkosia , josta jaetaan kummallekkin omaan karkkilaatikkoon, minkä mummu on tehnyt. Kumpikin saa sitten syödä ne silloin kun haluaa, kuitenkaan ei juuri ennen ruokailua. Nuorempi yleensä ahmii karkkinsa heti ja vanhempi säästää , että hänellä saattaa olla useamman viikon takaisia karkkeja jemmassa. Ihmeen hyvin on pysynyt kummankin karkkilaatikot erillään. ovat tarkkoja siitä ettei toinen mene ottamaan ilman lupaa toisen laatikolta. Ja ovat oppineet , että karkeistaan voi tarjota toiselle ja myös äiskälle ja iskälle. Meillä on ollut vain yksi huuto karkkihyllyllä noin 3 v iässä kummallakin ja silloin jäi karkit ja kaikki muutkin ostokset kassalle ja muksut vietiin kotia ja äiskä palas kauppaan yksin. Sen jälkeen ei ole karkkien ostosta manguttu.
 
Meillä ei ole koskaan vielä ollut karkkipäivää. Siis sanan varsinaisessa merkityksessä. Ja tytöt on jo 11 ja 7 vuotiaat. Karkkia ostetaan joskus, voi olla että joskus jopa pari kertaa viikossa taas toisinaan voi mennä viikko, parikin ilman karkkia. Tytöt kyllä kysyvät kaupassa että ostetaanko karkkia, mutta jos heille sanoo että ei, niin silloin he yleensä kysyvät "onko kotona purkkaa?"
Nyt vuodenvaihteessa teimme koko perhe yhdessä päätöksen että emme osta karkkeja ollenkaan vaan tytöt saavat perjantaina rahaa, jolla voivat niin halutessaan ostaa karkkia, aika maltilliseksi on silti jäänyt tuo karkin osto. Olen tosin ostanut joitakin kertoja karkkeja, nyt alkuvuoden kuluessa.... ollaan oltu reissussa tms. ja tietenkin Pääsiäiseksi suklaamunia.
 
Meillä ei vielä ole karkkipäivää, mutta sitä kovasti suunnitelemme ihan myös itselle ja isännälle, sillä syömme aika usein karkkia.

Tyttö 2v5kk osaa kyllä kinuta karkkia, mutta aika hyvin uskoo kieltoakin.Olen sitä mieltä että jos itse syö namuja lapsen nähden on lapsellekin annettava.Eli usein syödään lapselta salaa.Silloin kun saa karkkia niin on joku pari karkkia tai pieni suklaapatukka.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 05.04.2005 klo 12:58 amaryllis kirjoitti:
Meillä ei ole karkkipivää. Muutenkin karkkia ostetaan harvoin. Voi mennä viikkojakin ilman karkkia. Synttäreillä ja kylässä karkkia saa syödä vapaasti jos sitä on tarjolla. Joskus viikonloppuna ostetaan karkkia ja silloin muutenkin syödään paremmin. Meillä esikoinen ei ole hirveen perso karkille. Tykkää kyllä, mutta ei ole koskaan mankunut makean perään. Katsotaan nyt sitten minkälainen kuopuksesta tulee. Josko sillon jo tarvitaan karkkipäivää. Aika näyttää, kuinka makeapeppu hänestä tulee. ( nyt 1v).
Välillä olen seuraillut sukulaisiani ja huomannut heidän ostavan hirveän paljon karkkia lapsille kerralla. Irtokarkkejakin saattaa pussissa olla puolisen kiloa. Hui kamalaa! Ja lapset todella syövät pussin tyhjäksi. Kyllä vähempikin riittäisi.

Näin meilläkin! Eikä muitakaan herkkuja päivittäin syödä. Sukulaiset tosiaan välillä "riesana" tässä asiassa, kun tuntuu etteivät ymmärrä suhteuttaa määrää lapsen kokoon. Puolikiloa kolmevuotiaalle... huh huh. Enkä sitten halua monena päivänä antaa, kun menisi varmaan viikko että tuon määrän saisi syötyä. Vanhemmat syö sitten loput.

Meillä esikoinen ei kovin makean perään, tai suklaa ei mene eikä kaikki karkit, mut kuopus on kyl herkkupeppu. :) ..kuten äitinsäkin....
 
Karkkipäivää ei ole, koska lapset (1v4kk ja 3v6kk) eivät syö karkkia ollenkaan. Itse olen lapsena saanut syödä aivan rajattomasti karkkeja ja se kyllä tosiaan näkyy hampaissa. Mielestäni sillä karkin syönnillä ei ole kiirettä.En ole vielä syytä keksinyt, että miksi karkkia pitäisi lapsille antaa.
Sitten kun joskus karkkia syövät, niin tulee olemaan se karkkipäivä. Ja karkkia (kuten ei lelujakaan) ei osteta silloin kun lapsi on mukana kaupassa. Sillä vältetään se karkkihyllyn edessä piehtarointi.
 

Yhteistyössä