Trikooliina on kätevämpi pienen vauvan kanssa, mutta se soveltuu sitten vain pienelle vauvalle (yleensä alle 6kk), koska painavampaa ja vahvempaa vauvaa on vaikea saada pysymään trikooliinassa hyvässä asennossa. Manduca on pitkäikäisempi, mutta itse tykkään kantaa ehdottomasti mieluummin liinassa kun kannan edessä. Nyt kun kannan 1-vuotiasta selkäpuolella, Manduca on se jota käytän.
Jos päädyt liinaan, kannattaa huomioida että:
1) kehtosidonnat eivät ole niitä ergonomisimpia, itse suosisin alusta pitäen sidontaa jossa vauva on pystyssä, trikooliinalla kietaisuristi2.
2) liinassa kantaessa ei ole tarkoitus roikottaa lasta jalkovälistä kuten tuossa linkkaamassasi mainoskuvassa, jolloin lonkkien asento vääristyy, vaan ideana nimenomaan on että liina levitetään leveässä sammakkoasennossa polvitaipeesta polvitaipeeseen, jolloin tuki on laajemmalla pinnalla ja lonkat luonnollisessa asennossa - ja tämä sitten onnistuu vain kasvot kantajaan päin (kasvot kantajasta poispäin voi kantaa buddha-sidonnassa, mutta tuntuu useimmista mukavalta vain lyhytaikaisessa kannossa, esim. kotitöitä tehdessä).
Itse valitsisin trikooliinan ja opettelisin kietaisuristi2:n (jota löysyttämällä voi imettää). Sitten kun olet hurahtanut kantamiseen ja haluat jatkaa kantamista 5-6kk->, hankit kudotun liinan tai Manducan, tai molemmat

Ne säilyttämän jälleenmyyntiarvonsa loistavasti joten sijoitus ei ole niin suuri kuin luulisi (Manducan ostaa uutena satasella ja myy hyväkuntoisena käytettynä 70-80 eurolla). Vaihtoehtoja ergonomiselle kantorepulle on muuten ainakin Ergo ja Tula, joista ainakin Ergoa saa edullisesti käytettynä.
Itse olen kokenut imettämisen helpommaksi rengasliinassa, joka on meillä paljon käytössä kotona pikaliinana (jos lapsi pitää hetkeksi saada kyytiin esim. kotitöiden aikana tai haluaa maitoa just kun kuorin perunoita), mutta sillä taas ei pitkää aikaa jaksa kantaa kun paino ei jakaudu molemmille hartioille (vaikka leviääkin odotettua paremmin pitkin selkää, rengasliinallakin oli minusta yllättävän hyvä kantaa).