Kansalaisaloite lapsen elämän suojelemiseksi.

[Criminal Mind]

Ei. Kuten edellä mainittu, alaa valittaessa tälläiset asiat tulee miettiä. Kaikissa töissä on ikäviä puolia, ne vaan on kestettävä tai mentävä toiselle alalle.

 

[asiasta]

Argumentit ovat huonoja. Pointti 1 ei päde kuin gynekologien osalta.

Ja gynekologitkin voivat vaihtaa mielipidettään. Eli vaikka nuorena vielä abortit olisivat olleet ok:t, joillekin on käynyt esim. oman lapsen nuorena kuoleman jälkeen niin, että kanta on vaihtunut, eikä tappamaan pieniä kohdussa olevia lapsia enää kykene. Pitäisikö tällöin yhteiskunnan maksaman 12 vuoden koulutusputken (perustutkinto 6 vuotta + toinen mokoma erikoistumista) ja työkokemuksen kertymisen jälkeen lopettaa gynekologin työt, jos abortit muuttuvat asiaksi, jota ei enää eettisesti voi itselleen perustella ja tehdä? Vai onko yhteiskunnan kannalta fiksumpaa, että työtehtävät voi rajata niin, että kukin tekee sitä, minkä voi hyvällä omalla tunnolla tehdä?

Tiedän joitakin yksittäistapauksia, joissa terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat eettisten syiden takia lopettaneet sen alan työt, ja jättäytyneet joko yhteiskunnan maksamien korvausten varaan tai vaihtaneet alaa. Yhteiskunnalle sellainen resurssien poistuminen on todella kallista, kun maassa on vieläpä työntekijäpulaa terveydenhuoltoalalla.

 

[ö ö ö]

Ja kyllä, kyllä niitä abortteja jotkut työntekijät haluavat tehdä. Heitä ei ole montaa prosenttia, mutta sellaisiakin työntekijöitä on, jotka eivät näe abortissa mitään väärää eivätkä koe aborttien tekemistä mitenkään epämukavana asiana.

No jaa... suurin osa esim. gynekologeista ei varmaankaan pidä toimenpiteestä mutta pitävät sitä eettisesti oikeampana kuin abortoimatta jättämistä. Ehkä jostakin joku tosiaan löytyy joka pitää toimenpiteen suorittamisesta, vastaan sellaista ei toistaiseksi ole tullut.

 

[ei ikinä]

Ei tällainen aloite mitään lapsen elämää suojele, päinvastoin sen takia (jos se menisi läpi) joutuisi moni lapsi kärsimään koko elämänsä ajan.

 

[asiasta]

Ei. Kuten edellä mainittu, alaa valittaessa tälläiset asiat tulee miettiä. Kaikissa töissä on ikäviä puolia, ne vaan on kestettävä tai mentävä toiselle alalle.

Miten alaa valitessaan voi valita sen, miten asiat näkee vaikkapa 10 vuotta myöhemmin? Eettiset kannat voivat elämän varrella muuttua.

Itse olen käynyt erittäin laajan kaupallisen koulutuksen. Tiedän varsin hyvin, miten voisin tienata isot summat. Mutta nykyinen vakaumukseni ei sellaista kestä. Olen toimitusjohtaja eräässä yrityksessä, josta osan myös omistan itse, ja harjoitamme asiakkailtamme vain kohtuullista laskutusta, vaikka osalta asiakkaista voisi nyhtää paljon isommatkin rahat. En näkisi sitä enää kuitenkaan eettisesti kestävänä tapana toimia, vaikka aikoinaan opintoja aloittaessani ihannoin rikastumista melkein keinolla millä hyvänsä. Enkä salli kenenkään muunkaan firmassani toimivan vakaumuksensa vastaisesti.

Elämän varrella voi oppia monenlaista ja eettiset kannat voivat olla vuosia valmistumisen jälkeen aika erilaisia kuin alaa valittaessa joskus 17-vuotiaana, kun päätös yliopiston koulutusohjelmasta tuli tehtyä.

 

[huono perustelu]

Ja gynekologitkin voivat vaihtaa mielipidettään. Eli vaikka nuorena vielä abortit olisivat olleet ok:t, joillekin on käynyt esim. oman lapsen nuorena kuoleman jälkeen niin, että kanta on vaihtunut, eikä tappamaan pieniä kohdussa olevia lapsia enää kykene. Pitäisikö tällöin yhteiskunnan maksaman 12 vuoden koulutusputken (perustutkinto 6 vuotta + toinen mokoma erikoistumista) ja työkokemuksen kertymisen jälkeen lopettaa gynekologin työt, jos abortit muuttuvat asiaksi, jota ei enää eettisesti voi itselleen perustella ja tehdä? Vai onko yhteiskunnan kannalta fiksumpaa, että työtehtävät voi rajata niin, että kukin tekee sitä, minkä voi hyvällä omalla tunnolla tehdä?

Tiedän joitakin yksittäistapauksia, joissa terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat eettisten syiden takia lopettaneet sen alan työt, ja jättäytyneet joko yhteiskunnan maksamien korvausten varaan tai vaihtaneet alaa. Yhteiskunnalle sellainen resurssien poistuminen on todella kallista, kun maassa on vieläpä työntekijäpulaa terveydenhuoltoalalla.

Nykyään moni ihmisen sairastuu ammattitautiin ja vaihtaa alaa. Ei siinä mitään ihmeellistä ole. Moni vaihtaa alaa jostain muusta syystä. Harva on enää eläkeikää lähestyessään siinä ammatissa, johon valmistui nuorena.

 

[asiasta]

Ei tällainen aloite mitään lapsen elämää suojele, päinvastoin sen takia (jos se menisi läpi) joutuisi moni lapsi kärsimään koko elämänsä ajan.

Tuo aloite koskee sitä, kenelle mitäkin työtehtäviä terveydenhuollossa ajanvarauksia annettaessa osoitetaan. Se vaikuttaa lähinnä siihen, kuka aikuinen abortoinnin tekee. Vaikea on keksiä, millä tavalla aloite vaikuttaisi lasten kärsimysasioihin, sillä esimerkiksi aborttien määrään tuo aloite ei oletettavasti vaikuttaisi oikein mitenkään. Aloitteessa esitetään vain sitä, että terveydenhuollon ammattihenkilöillä olisi oikeus ilmoittaa työnantajalleen, että he eivät abortteja tee, jolloin heille ei aborttitehtäviä työtehtäviä jaettaessa ohjattaisi. Aborttitehtävistä kieltäytymismahdollisuus on nykyisin olemassa jo varsinkin yksityisellä puolella toimivien lääkärien kohdalla ihan yleisesti, ja myös osassa julkisen puolen työpaikoista, mutta lakiin sitä ei ole kirjattu. Sairaanhoitajilla kieltäytymisoikeudet ovat nykyisin lääkäreitä heikommat, ja aloite parantaisi etenkin niiden sairaanhoitajien tai lähihoitajien asemaa, jotka eivät abortteja eettisesti pidä hyväksyttävänä, eivätkä halua osallistua aborttien tekemiseen, ja joita työnantaja silti saattaa sellaisiin tehtäviin toisinaan asettaa.

 

["ajatus"]

Nykyään moni ihmisen sairastuu ammattitautiin ja vaihtaa alaa. Ei siinä mitään ihmeellistä ole. Moni vaihtaa alaa jostain muusta syystä. Harva on enää eläkeikää lähestyessään siinä ammatissa, johon valmistui nuorena.

Totta. Ammattia voi vaihtaa. Mutta talousalan ihmisenä en näe yhtään mitään järkeä siinä, että ensin yhteiskunta kuluttaa kymmenistä satoihin tuhansiin euroihin jonkun kouluttamiseen. Ja jos ihminen sitten joutuu vaihtamaan alaa vain sen takia, että työtehtäviä ei voida järjestää tavalla, jonka seurauksena työtehtävät sisältäisivät vain sellaisia tehtäviä, jotka eivät ole hänen silloisen vakaumuksensa vastaisia. Alan vaihtamiset sellaisessa tilanteessa, jossa töitä kuitenkin alkuperäisellä alalla riittäisi, ovat kallista lystiä veronmaksajille.

Esim. 6 vuoden tutkinto maksaa yhteiskunnalle koulutuskustannusten ja opintotukien sekä ajalta yhteiskunnan maksamien eläkemaksujen osalta tyypillisesti tyyliin 60 000 -200 000 euroa alasta riippuen, ja lisäksi yhteiskunta menettää työikäisen ihmisen verotulot tuolta ajalta, minkä hinta yhteiskunnalle on myös huomattava. Esimerkiksi 250 000 euroa per yhden ihmisen ammatinvaihto on tolkuttoman kallis lasku yhteiskunnalle asiasta, joka olisi järjestettävissä työtehtäväjärjestelyin. Ainakin minun mielestäni tuollaisissa tilanteissa kannattaa ennemmin järjestää työelämään joustomahdollisuus työtehtävien toisenlaiseen kohdentamiseen.

Näin myös yksityisellä sektorilla nykyään ainakin asiantuntijatöissä toimitaan, että työntekijä saa itse valita paljolti työtehtäviensä sisältöä.

 

[huono perustelu]

[QUOTE="ajatus";30452877]Totta. Ammattia voi vaihtaa. Mutta talousalan ihmisenä en näe yhtään mitään järkeä siinä, että ensin yhteiskunta kuluttaa kymmenistä satoihin tuhansiin euroihin jonkun kouluttamiseen. Ja jos ihminen sitten joutuu vaihtamaan alaa vain sen takia, että työtehtäviä ei voida järjestää tavalla, jonka seurauksena työtehtävät sisältäisivät vain sellaisia tehtäviä, jotka eivät ole hänen silloisen vakaumuksensa vastaisia. Alan vaihtamiset sellaisessa tilanteessa, jossa töitä kuitenkin alkuperäisellä alalla riittäisi, ovat kallista lystiä veronmaksajille.

Esim. 6 vuoden tutkinto maksaa yhteiskunnalle koulutuskustannusten ja opintotukien sekä ajalta yhteiskunnan maksamien eläkemaksujen osalta tyypillisesti tyyliin 60 000 -200 000 euroa alasta riippuen, ja lisäksi yhteiskunta menettää työikäisen ihmisen verotulot tuolta ajalta, minkä hinta yhteiskunnalle on myös huomattava. Esimerkiksi 250 000 euroa per yhden ihmisen ammatinvaihto on tolkuttoman kallis lasku yhteiskunnalle asiasta, joka olisi järjestettävissä työtehtäväjärjestelyin. Ainakin minun mielestäni tuollaisissa tilanteissa kannattaa ennemmin järjestää työelämään joustomahdollisuus työtehtävien toisenlaiseen kohdentamiseen.

Näin myös yksityisellä sektorilla nykyään ainakin asiantuntijatöissä toimitaan, että työntekijä saa itse valita paljolti työtehtäviensä sisältöä.[/QUOTE]

Aivan, joten silloin ei kannata hakeutua hoitoalalle, jos ei sen vaatimksista suoriudu. Se on niin yksinkertaista.

 

[voi kamalaa]

Täällä on tosi paljon mammoja, jotka ovat jääneet venäläisten tasolle, kun kerran abortti on niin suosittu, ettei kukaan voisi sitä kieltäytyä tekemästä. Venäjällähän käytetään aborttia ehkäisykeinona, ja niin taitaa tämän palstan mammatkin tehdä.

 

[HyddrrHydrrrr]

Mitä sanoo Kuraani abortista?

Eli kun burkha päällä somaliloinen hoitaja niin tää antaa tekosyyn sitten uskonnon varjolla kieltäytyä työnteosta
ja mennä rukoilemaan tai vastaavaa.

Ei kun nythän mä hokasin, eihän ne tee töitä muutenkaan..

 

[ohjoh]

Aivan, joten silloin ei kannata hakeutua hoitoalalle, jos ei sen vaatimksista suoriudu. Se on niin yksinkertaista.

Ei ihme että suomessa on niin korkeat verot ja korkea valtionvelka, jos tuollaista ajattelua esiintyy. Ennemmin pois töistä ja veroja maksamasta toivotaan ihmisten menevän kuin järjestämään työolot siedettäviksi. Onneksi tuollainen ajattelu on kuitenkin vähenemässä.