N
naisenalku
Vieras
minulla on kummallinen ongelma...
viimeaikoina yhdessä mieheni kanssa "vapaalle vaihtaminen" ei ole enää onnistunut.
Olemme olleet yhdessä kohta 2 vuotta, asumme saman katon alla, ei lapsia.
Rakastan miestäni ja hän minua. parisuhteessa menee siis loistavasti paitsi...
minusta on kuoriutunut ihme "kännirähjääjä" heti kun saan alkoholia.
Siis emme ole mitään juoppoja =) käymme pari kertaa kuussa kaupungin yöelämässä. Kumpikin tekee aika stressaavaa työtä joten arki-illat vietämme usein kahdestaan kotona rentoutuen ja kumpikin kokee saavan tukea toiselta. parisuhde tuntuu läheiseltä, turvalliselta ja hellältä. Kun lähdemme pitkästä aikaa yhdessä ulos, mieheni tuntuu etäiseltä.
minusta tuntuu että hän ei yhtään kiinnitä huomiota minuun, juttelee vain kavereidensa kanssa. jos yritän virittää hänen kanssaan jotain keskustelua, hän vaikuttaa jotenkin ärtyisältä, sanoo nopeasti "joojoo" ja aloittaa keskustelun kavereidensa kanssa. hän perustelee käytöstään sillä että näkee kavereitaan harvemmin, minua taas joka ilta kotona.
ymmärrän tämän kyllä mutta... itse muutun taas muutaman alkoholiannoksen jälkeen todella huomionkipeäksi. mies ei yleensä kommentoi asuvalintaani paitsi jos se on kaamea. itse taas haluaisin että hän huomaisi minut. kun en saa huomiota, kehitän riidan tai riitä kehittyy. illan aikana tajuan hämärästi itsekin että riidassa ei ole mitään järkeä mutta olen vain niin vihainen ja jotenkin kostonhaluinen. saatan häipyä baarista sanomatta miehelleni mitään jne. mieheni jälkeenpäin pilailee minun olevan draamakuningatar. olen yrittänyt puhua miehelleni, sanoa että tarvisin haluaisin vain hieman "kuherrella", muutamia suukkoja jne. illan aikana. en tarvitse hänen huomiotaan koko illaksi. vain silloin tällöin. toisaalta eipä tuo oma käytöksenikään mitenkään johda mihinkään kuherteluun.
miten saisin siis itseni käyttäytymään? ja mieheni huomaamaan minut? tulisiko hänen edes huomioida minua enemmän?
en todellakaan juo paljon, vain muutaman lasin viiniä (pieneen huppeliin). pitäisikö minun lopettaa juominen kokonaan? lopettaa mieheni kanssa ulkoilu?
ja ennen kaikkea, miten saisin hillittyä itseni?
olen itse tullut siihen tulokseen että kehitän riidan saadakseni mieheltäni JOTAIN huomiota kun ei koe saavani tarpeeksi sitä positiivista. (siis ulkoilessamme, muuten kyllä yllinkyllin). mikä saa aikuisen naisen käyttäytymään näin lapsellisesti?
viimeaikoina yhdessä mieheni kanssa "vapaalle vaihtaminen" ei ole enää onnistunut.
Olemme olleet yhdessä kohta 2 vuotta, asumme saman katon alla, ei lapsia.
Rakastan miestäni ja hän minua. parisuhteessa menee siis loistavasti paitsi...
minusta on kuoriutunut ihme "kännirähjääjä" heti kun saan alkoholia.
Siis emme ole mitään juoppoja =) käymme pari kertaa kuussa kaupungin yöelämässä. Kumpikin tekee aika stressaavaa työtä joten arki-illat vietämme usein kahdestaan kotona rentoutuen ja kumpikin kokee saavan tukea toiselta. parisuhde tuntuu läheiseltä, turvalliselta ja hellältä. Kun lähdemme pitkästä aikaa yhdessä ulos, mieheni tuntuu etäiseltä.
minusta tuntuu että hän ei yhtään kiinnitä huomiota minuun, juttelee vain kavereidensa kanssa. jos yritän virittää hänen kanssaan jotain keskustelua, hän vaikuttaa jotenkin ärtyisältä, sanoo nopeasti "joojoo" ja aloittaa keskustelun kavereidensa kanssa. hän perustelee käytöstään sillä että näkee kavereitaan harvemmin, minua taas joka ilta kotona.
ymmärrän tämän kyllä mutta... itse muutun taas muutaman alkoholiannoksen jälkeen todella huomionkipeäksi. mies ei yleensä kommentoi asuvalintaani paitsi jos se on kaamea. itse taas haluaisin että hän huomaisi minut. kun en saa huomiota, kehitän riidan tai riitä kehittyy. illan aikana tajuan hämärästi itsekin että riidassa ei ole mitään järkeä mutta olen vain niin vihainen ja jotenkin kostonhaluinen. saatan häipyä baarista sanomatta miehelleni mitään jne. mieheni jälkeenpäin pilailee minun olevan draamakuningatar. olen yrittänyt puhua miehelleni, sanoa että tarvisin haluaisin vain hieman "kuherrella", muutamia suukkoja jne. illan aikana. en tarvitse hänen huomiotaan koko illaksi. vain silloin tällöin. toisaalta eipä tuo oma käytöksenikään mitenkään johda mihinkään kuherteluun.
miten saisin siis itseni käyttäytymään? ja mieheni huomaamaan minut? tulisiko hänen edes huomioida minua enemmän?
en todellakaan juo paljon, vain muutaman lasin viiniä (pieneen huppeliin). pitäisikö minun lopettaa juominen kokonaan? lopettaa mieheni kanssa ulkoilu?
ja ennen kaikkea, miten saisin hillittyä itseni?
olen itse tullut siihen tulokseen että kehitän riidan saadakseni mieheltäni JOTAIN huomiota kun ei koe saavani tarpeeksi sitä positiivista. (siis ulkoilessamme, muuten kyllä yllinkyllin). mikä saa aikuisen naisen käyttäytymään näin lapsellisesti?