Kannattaako mun vielä olla tämän miehen kanssa vai suosista jatkaa yksin? Seurusteltu vasta puoli vuotta..

["Wilma"]

Emme asu yhdessä. Mulla on eskari-ikäinen lapsi, joka juuri täytti 7 vuotta. Lapsi on nähnyt miehen vain kerran ja silloin ihan tarkoituksella. Silloin mies esiteltiin kyllä ihan vain äidin kaverina. Mä en jotenkin halua lasta sekoittaa kuvioihin mukaan ennemmin, kuin alan olla varma, että mies on mahdollisesti pysyvä.
Me ei kovin usein aina tavata juuri sen takia, että en kutsu miestä meille, kun lapsi on kotona. Mies on silloin luonani, kun lapsi on isällään tai sitten joskus käynyt esim. kahvilla, kun lapsella on ollut harrastus. Asutaan miehen kanssa eri paikkakunnilla.

Mä olen maailman nopein ihastuja ja lennän yleensä suoralla lennolla kohti pilvilinnoja. Mulla menee aina se muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen, että ns. "tasoitun".

Kyllä mä miehestä tykkään edelleen. Mutta jo puolessa vuodessa hänestä on ilmennyt paljon piirteitä, joiden tiedän ihan oikeasti mua häiritsevän. Siis juuri sellaisia piirteitä, jotka exässäni häiritse. Emme ole 2,5vkk nähnyt kuin kerran ja silloinkin päiväseltään. Nyt mä olen huomannut, että mulla ei oikeastaan ole ollut häntä edes ikävä. Sovimme, että hän tulee perjantaina mun luo yöksi. Enkä oikeen edes tiedä, haluanko. Meillä on kyllä aina kivaa yhdessä. Jotenkin mulla on kuitenkin ikävä aikoja ennen miestä. Sitä omaa rauhaa. Välillä vain tuntuu, että mun yhteydenpito häneen on kovin väkinäistä..
Kyllä mä miehestä pidän, mutta olen vaan kovin epävarma.

 

[aepäse]

ei se ota jos ei annnakkaan. unahda exäsi. se tuli ja meni jo. älä vertaa heitä keskenään. ihastuminen? mitä se on? ihmisestä voi pitää niinkuin ystävistä. toiset syvenevät seurusteluksi. Miksi aikuisella ihmisellä pitäisi olla toista ikävä? Kun on tottutunut tietynlaiseen elämään ei muuta kaipaakkaan.

Jos pidät hänestä jatka tapailua. Jos et pidä hänestä älä jatka tapailua. Ei se miehenkään itsetuntoa nosta jos sinä et jaksa tai viiitsi tavata.

öö ja miksikäs ylipäätänsä tapailet miestä vain silloin kun lapsi ei nää? jotain salattavaa? arki se on parasta, ja luonnollista. mies näkisi sinut omana itsenään paremmin jos lapsikin olisi läsnä. Kutsut varmaan muitakin kavereita kotiisi vaikka lapsi on siellä. Turhat estot pois.

Ja jos itsellesi parempi voittehan mennä porukalla leffaan tms. mieskin näkee miten perheenä ollaan.

Jos joskus kävisi niin että seurustelu vakavoitoisu, et varmaan aina haluaisi olla etsimääs lapselle paikka miehen tapaamisen ajaksi. luulisin.

 

[2+ virallinen kanta]

Jätä se sika!

 

[....]

Mun mielestä on fiksua, ettei lapsia tuo liian aikaisin kuvioihin mukaan.

 

[Nyynä]

Jos olet huomannu uudessa ihastuksessa samoja ärsyttäviä piirteitä mitkä sulla exässä ärsytti niin ehkä tämä mies ei ole sitten se oikea sinulle. Ja varsinkin jos sulla ei ole edes ikävä niin...

Mulla luultavasti kävis niin että antaisin olla. Yleensähän sitä pitäis pyrkiä exästä askel parempaan, eikö? Eikä tyytyä samaan?

 

[Vierast]

No kyllä sydän tietää mitä se haluaa. Joskus sitä sekoittaa monet asiat, kuten mitä pitäisi tehdä, kuinka olla, saako näin tehdä. Mutta kun olet ihan rauhassa itekses ja mietit niin kyl tiedät vastauksen. Minäkin olen nopea ihastuja ja joskus eroaminen on vaikeata. Joskus seurustelen haaveitteni kanssa. Vanhemmiten onneksi olen oppinut kuuntelemaan itseäni.

Eihän teillä minnekkään kiire ole, jos tapailette vielä niin huomaat minne suuntaan tunteesi vievät.

 

["viera"]

Ei toi kyllä rakkaudelta kuulosta...