Kamalimmat/omituisimmat/noloimmat tarjoilut joihin olet törmännyt?

Tässä tapauksessa ei ole mistään juhlista kyse, mutta yhden kaverin luona vieraillessa tulee lähes aina olo, että olemme jotenkin toisen luokan kansalaisia. Kerrankin kaivoi kaapista itäneitä perunoita. Niissä oli parin-kolmen sentin idut. Raksi vain ne pois ja totesi, miten kiva on, että me tultiin syömään, kun heillä syödään perunaa niin harvoin ja nyt niille tuli käyttöä. Kyytipoikana saatiin grillimakkaraa. Siinä ei ollut mitään vikaa.

 

[QUOTE="sipsi";29959712]Niin, iltapäiväkahveillakin voi tarjota sitten 2 tunnin ajomatkan jälkeen muutakin kuin seissyttä kahvia ja pari Mariekeksiä. Mutta se siitä jankkaamisesta

Ehkä syy oli meidän, kun olemme siihen itse oppineet, että pitkämatkalaisten EI tarvitse meille tullessa käydä muualla syömässä. Itse asiassa jopa loukkantuisin, jos joku jättäisi ottamatta tarjoomuksia "kun käytiin tossa absin lounaspöydässä tullessa."[/QUOTE]

Me ollaan tästä hyvä pari, että vaikka matkalla käytäiski, silti uppoo vaikka mitä.
Ei tuota mitään ongelmaa syödä kahta lämmintä ruokaa melkein peräkkäin kummalekaan.

 

Me ollaan tästä hyvä pari, että vaikka matkalla käytäiski, silti uppoo vaikka mitä.
Ei tuota mitään ongelmaa syödä kahta lämmintä ruokaa melkein peräkkäin kummalekaan.

Se on eri asia se Meilläkin yksi miehen sukulainen käy vaimonsa käskystä noutopöydässä ennen kyläilyjä - kun muuten syö kuulemma pöydän hetkessä tyhjäksi... Ja ei ikinä päällepäin uskoisi, hirmuisen hoikka tapaus

 

[QUOTE="sipsi";29959726]Se on eri asia se Meilläkin yksi miehen sukulainen käy vaimonsa käskystä noutopöydässä ennen kyläilyjä - kun muuten syö kuulemma pöydän hetkessä tyhjäksi... Ja ei ikinä päällepäin uskoisi, hirmuisen hoikka tapaus [/QUOTE]
Meillä syy löytyy siitä, että on saattanut jäädä kaikki ruoka syömättä ja se lounas iltapäivällä ravintolassa on ensimmäinen ruoka, johan siinä on pohjaton nälkä. Ja sitten kaikki luulee, että syyään niin kaaaaauheesti ruokaa eikä ikinä lihota kun illalla uppoaa ruokaa kuin hevoseen.

 

Itse aikoinaan määräaikaisena kouluavustajana joku eläkkeelle jäävä opettaja tarjosi kahvit. Tuli pyytämään toimistosihteerin kahville mutta minä joka olin samassa huoneessa en saanut kutsua. Toimistosihteeri oli lihava ja hän sanoi että ei kehtaa hakea vaan sanoi että jos minä menen hakemaan. Sanoin että en mene.

Toisella kerralla pitkämatkalaisena oisko n.60 kilsaa oli kyllä kahvi ja piirakka tarjolla. Mutta sitten kyläreissu kesti aika kauan niin tuntui että huippasi, oisi voinut keittää vaikka toiset kahvit. Reissun jälkeen käytiinkin hesessä

 

[QUOTE="Moi";29959738]Itse aikoinaan määräaikaisena kouluavustajana joku eläkkeelle jäävä opettaja tarjosi kahvit. Tuli pyytämään toimistosihteerin kahville mutta minä joka olin samassa huoneessa en saanut kutsua. Toimistosihteeri oli lihava ja hän sanoi että ei kehtaa hakea vaan sanoi että jos minä menen hakemaan. Sanoin että en mene.

Toisella kerralla pitkämatkalaisena oisko n.60 kilsaa oli kyllä kahvi ja piirakka tarjolla. Mutta sitten kyläreissu kesti aika kauan niin tuntui että huippasi, oisi voinut keittää vaikka toiset kahvit. Reissun jälkeen käytiinkin hesessä[/QUOTE]

60 kilsaa pitkä matka?

 

Sipsi, mäkin tajusin sun pointin jos ihan kutsuu toiset pitkän matkan päästä, ei tarvi sanoo et kahvi on jo aamul tehty ja olis nyt ees voileipiä tarjonnu lisäks kahdessa tunnis ehtii tulla pikkunälkä

nyt ei Kyl Tuu yhtää noloo tilannetta mieleen... Kait kaikki on osannu meillä päin tarjoilun salat :'DD

 

Kamaliin tarjoiluihin en ole törmännyt mutta tuli mieleen vierailu mieheni sukulaisen luona.
Ruoka oli katettu pöytään ja lapset pyydettiin syömään ensin. Kun ipanat oli saaneet mahansa täyteen, mieheni kutsuttiin ruokapöytään..
noooh... ei mulla niin nälkä olisi ollutkaan kun katselin sitä herkullisen näköistä liha-pataa ja muussia mitä muut söivät =D

P.S. Pullakahvit sain nautiskella kuitenkin

Vähän samantapainen tilanne

Meitä pyydettiin muutto avuksi talkoisiin,
itse kun olinkin jo silloin viimeisilläni paksuna en tietenkään voinut osallistua ja pahoittelin tuota heille.
Tuohon nämä molemmat aikuiset sanoi että hei tehdään niin kun on muutettu niin miehesi tulee sinut hakemaan kotoa ja tulet tietenkin meille syömään
Muutto tuli ja mies auttoi,
tavarat kämpässä ja tuo isäntäperheen mies sitten kysyi mitä kukakin haluisi tilata listalta ja
oli miehelleni oikein erikseen minutkin maininnut että mitähän vaimosi halusi syödä ja menethän hänet nyt hakemaan
Mies sitten oli kertonut mitä me otetaan ja lähti hakemaan minua.
Saavuimme paikalle ja tovin kuluttua tuon perheen emäntä tuli myös ruoka annokset käsissä paikalle
jotka haki paikallisesta pikaruoka ravintolasta.
Minut nähdessään tuo rouva tuumaa kovaan ääneen että kuule,
-Tämä on nyt TOSI huono aika tulla kyläilemään ja meillä on nyt ruoka ja meillä syö vain ne ketkä auttoi talkoissa!
Ei siinä,
koetin sitten jotakin kohteliasta mutista että anteeksi kun tulin ja minä luulin että tämä oli ok kun miehenikin minut haki,
rouva puhisi vain ettei ole ja nyt kyllä talkooporukka syö ja tässä nyt ei sinulle ole mitään kun et talkoissa apuna ollut.
No anteeksi vaan että me pidettiin siitä kiinni mitä luvattiin,
enhän minä tai mieheni voineet tietää että se kysely mitä haluat syödä olikin vain silmälumetta.

Mies sitten söi jotain närppimällä kun ei kehdannut poiskaan kääntyä ja lähdimme sitten sieltä pois hakemaan minulle sitä ruokaa.

Jälkikäteen kyseinen porukka ei ole kommentoinut tuota tilannetta millään muotoa.
Mutta kyllä minua itseäni nolotti kun siellä oli muuttoapuna heillä ihmisiä joita minä tai mieheni emme edes tuntenee,
milenkiintoista olisikin tietää mitä soopaa näille sitten selittänyt,
kuinka kehtasinkin tunkea heille kylään, kauhea minä

 

Ihan uskomattomia tarinoita. Itse en ole kokenut mitään vastaavaa.

En voi käsittää, että pitkänmatkan vieraille tarjotaan pelkkiä keksejä, osalle häävieraita ei tarjota ruokaa tai että vaimo jätetään ulos ruokapöydästä. Pakko olla provoja.

 

Ihan uskomattomia tarinoita. Itse en ole kokenut mitään vastaavaa.

En voi käsittää, että pitkänmatkan vieraille tarjotaan pelkkiä keksejä, osalle häävieraita ei tarjota ruokaa tai että vaimo jätetään ulos ruokapöydästä. Pakko olla provoja.

Voi kuule kuinka olisikin
Oikeasti ihmisiä on niin monenlaisia ja joillakin nuo käytöstavat täysin hukassa että ihan itseänikin hävettää.

 

Voi kuule kuinka olisikin
Oikeasti ihmisiä on niin monenlaisia ja joillakin nuo käytöstavat täysin hukassa että ihan itseänikin hävettää.

No tuossa muuttotarinassakin musta kyse on vaan kommunikaation puutteesta. Mies kutsui sinut, vaimo oletti että tarjotaan vain muuttoporukalle. Olisin itse sanonut molempien kuullen että olen täällä koska mut kutsuttiin syömään vaikka en muuttoavuksi päässytkään ja odottanut mitä he asiaan vastaavat. (vaikka en tiedä olisinko alunperin mennyt muuttotalkoo lounaalle jos en muutossa itse olisi mukana ollut)

 

Ihan uskomattomia tarinoita. Itse en ole kokenut mitään vastaavaa.

En voi käsittää, että pitkänmatkan vieraille tarjotaan pelkkiä keksejä, osalle häävieraita ei tarjota ruokaa tai että vaimo jätetään ulos ruokapöydästä. Pakko olla provoja.

Ei ole provo, ei

Vastaavaa sattunut muidenkin kanssa tässä kyläpaikassa. Veljen perheelle tosiaan tarjottiin ruoka, yöksi kun menivät, mutta emäntä oli laittanut perunoita vaan omalle väelle - 1 peruna/ perheenjäsen

Vähän jännitystä on aina tuohon kyläpaikkaan mennessä ilmassa...

 

Minusta on kaikista nolointa ja moukkamaista kieltäytyä joka kerta asiakkaan kahvitarjoilusta. Se on monellle yksinäiselle vanhukselle viikon kohokohta ja itsestään antaa aikamoisen kermapersekuvan jos ei ikinä kelpaa.

Mutta pointti tuli selväksi. Sulle mariekeksin tarjoaminen on niin noloa, että teillä muistellaan sitä 20 vuottamyöhemminkin

Miten edes vertaat noita kahta asiaa keskenään? En ymmärrä.

 

No tuossa muuttotarinassakin musta kyse on vaan kommunikaation puutteesta. Mies kutsui sinut, vaimo oletti että tarjotaan vain muuttoporukalle. Olisin itse sanonut molempien kuullen että olen täällä koska mut kutsuttiin syömään vaikka en muuttoavuksi päässytkään ja odottanut mitä he asiaan vastaavat. (vaikka en tiedä olisinko alunperin mennyt muuttotalkoo lounaalle jos en muutossa itse olisi mukana ollut)

Siis minä kieltäydyin ensin kun silloin itse ehdottivat että jos mieheni hakee minut syömään ja sanoin silloin jo että en kai minä nyt sinne muuton keskelle voi tunkea itseäni mukaan kun en kerran auttamassa ole ja silloin molemmat nämä sanoi että tottakai sinä tulet.
Vielä sinä aamuna kun mieheni oli mennyt muuttoavuksi oli häneltä vcarmistettu näiden molempien toimesta että tuleehan rouvasi sitten muuton jälkeen meille kun tarjotaan ruuat.
Kun tosiaan tuli ruokatilausten aika oli tuo rouva lähtenyt ne hakemaan ja ottanut tilaukset mukaan mutta (loppuiko raha?) hän ei sitä minun annostani tuonut ja
jäin siis ilman,
totesi siis vain siihen että et ollut talkoissa mukana auttamassa.
Kun mies minut tuli kotoa hakemaan sanoin silloinkin että onkohan tämä nyt varmasti ok kun muuttokin ja eikö ole vähän noloa mennä sinne syömään mutta mieheni mielestä kun minun sinne tuloa syömään on niin kovin varmisteltu oli minun kohteliasta toki paikalle saapua ja lopuksi nousin autoon itsekin samoilla ajatuksilla.
Emmehän me voineet tietää että tuolla emännällä on tuuli muuttanut ajatuksen suuntaa ja nyt olinkin todella ei toivottu vieras sinne

 

Toki mut osa ihmisistä on vaan tosi pihejä. He eivät mahda itselleen mitään. Kun sen tietää, niin osaa suhteuttaa. Meilläkin oli lapsena tuttavaperhe, jossa yövieraille oli päivällisenä saarioisen maksalaatikko. 6 hlöä ja 400g maksalaatikkoa. Nälkä ei lähtenyt. Nukkumaan mennessä vedettiin banaanit omasta kassista. He elivät toisin kuin me. Mukavia ihmisiä silti. Kyläiltiin vuosia. Kaikki ei elä kuten itse eikä se tarkoita noloa ainakaan mulle.
Kamaliin tarjoiluihin olen törmännyt, noloihin en koskaan.

Musta se taas nimenomaan on noloa, eikä mitään muuta, että pidetään vieraita nälässä. Turha selitellä, että "ei voi itselleen mitään", noloa emännöintiä ja isännöintiä on tarjota vieraille olemattoman vähän ruokaa tai olla tarjoamatta sitä ollenkaan.

 

No tuossa muuttotarinassakin musta kyse on vaan kommunikaation puutteesta. Mies kutsui sinut, vaimo oletti että tarjotaan vain muuttoporukalle. Olisin itse sanonut molempien kuullen että olen täällä koska mut kutsuttiin syömään vaikka en muuttoavuksi päässytkään ja odottanut mitä he asiaan vastaavat. (vaikka en tiedä olisinko alunperin mennyt muuttotalkoo lounaalle jos en muutossa itse olisi mukana ollut)

Näin minäkin veikkaan ja luulen myös, että kutsu syömään olikin tavallaan silmänlumetta eli kohteliaisuudesta kutsuttiin, mutta olettaen, että talkooväen ulkopuolinen olisi kohteliaasti kieltäytynyt kutsusta. En minä ainakaan olisi kehdannut mennä syömään toisten maksamia ruokia, jos en olisi talkoisiin osallistunut.

 

Kamaliin tarjoiluihin en ole törmännyt mutta tuli mieleen vierailu mieheni sukulaisen luona.
Ruoka oli katettu pöytään ja lapset pyydettiin syömään ensin. Kun ipanat oli saaneet mahansa täyteen, mieheni kutsuttiin ruokapöytään..
noooh... ei mulla niin nälkä olisi ollutkaan kun katselin sitä herkullisen näköistä liha-pataa ja muussia mitä muut söivät =D

P.S. Pullakahvit sain nautiskella kuitenkin

Ei oo totta Apua mä oisin häippässy sieltä samantien ko mies istuu yksinään pöytään.

 

Ei oo totta Apua mä oisin häippässy sieltä samantien ko mies istuu yksinään pöytään.

Mun mies ei olisi kyllä syönyt jos mulle ei olisi tarjottu mitään. En minäkään söisi jos mun ukko jäis ilman ruokaa, olisi todella epämukavaa.

 

Näin minäkin veikkaan ja luulen myös, että kutsu syömään olikin tavallaan silmänlumetta eli kohteliaisuudesta kutsuttiin, mutta olettaen, että talkooväen ulkopuolinen olisi kohteliaasti kieltäytynyt kutsusta. En minä ainakaan olisi kehdannut mennä syömään toisten maksamia ruokia, jos en olisi talkoisiin osallistunut.

Sinulla on siis tapana kutsua silmälumeeksi ihmisiä ja haukkua heidät muiden kuullen paikanpäällä:headwall:

 

Ex-mieheni äiti on ihan järkyttävän pihi ja aikoinaan tuli ihan älyttömiä tilanteita eteen. Rahaa hänellä riitti, joten siitä ei tosiaan ollut kyse. Meininki oli tyyliin yksi pulla vuodessa per nuppi. Kerran hänen omat appivanhempansa tulivat käymään(olivat iäkkäitä ja kävivät tosi harvoin), nämä vanhukset olivat tosi hyväsydämisiä ja anteliaita ja olivat antaneet paljon mm. paljon rahaa tälle naiselle. Meinasin kuolla häpeästä kun hän pyysi vanhukset syömään, tarjolla oli mummon muusi/jauheliha-mössöä ja jokaiselle yksi pieni viipale kuivahtanutta ruisleipää ja juomaksi vettä.

 

No tuossa muuttotarinassakin musta kyse on vaan kommunikaation puutteesta. Mies kutsui sinut, vaimo oletti että tarjotaan vain muuttoporukalle. Olisin itse sanonut molempien kuullen että olen täällä koska mut kutsuttiin syömään vaikka en muuttoavuksi päässytkään ja odottanut mitä he asiaan vastaavat. (vaikka en tiedä olisinko alunperin mennyt muuttotalkoo lounaalle jos en muutossa itse olisi mukana ollut)

No käytöstavat pitäisi silti olla. Jos meille tulisi vaikka ihan oikeasti kutsumatta joku kun muuttoporukka on syömässä niin kutsuisin vain mukaan syömään. Varsinkin jos hänen puolisonsa on jo porukassa!

 

Meillä oli eilen nolot tarjoilut kun en ehtinyt tekemään mitään. Sipsit ja suklaat pöytään sekä yllätyskakku. Hyvin näytti silti kelpaavan, kakkua eikä suklaata jäänyt yhtään ja sipsitkin meni kaikki mitkä oli esillä.

Jos on yllätysvieraista kyse eli ei ole kutsuttu, tuossa ei ole mitään noloa. Laitoit sitä, mitä oli, ja hyvä niin.

Kutsuttujen vieraiden ruokkiminen kuivilla Marie-kekseillä ja aamuisella kahvinlitkulla taas on noloa.

Olen lukenut tätä ketjua syvän hämmennyksen vallassa. Kuinka moukkaa ja pihiä porukkaa onkin!

 

Tää ny menee ehkä vähän ohi aiheen, mutta meidän piireissä ei yleensä kahvin kanssa ole mitään. Tietty aina välillä keksiä, pullaa tms, mutta harvemmin, ja se on kaikille ok eikä ketään odota muuta kuin kahvia saavansa. Mutta meillä käy välillä kahvilla eräs vieras, joka sitten on pariin otteeseen kahvimaitoa jääkaapista hakiessaan (yleensä kaadan kahvin ja laitan maidot ja mahdolliset kastettavat pöytään, mutta tämä henkilö on välillä vähän omatoiminen eikä paljoa odottele) alkanut kovaan ääneen päivittelemään, että "voi mitä herkkua teillä on täällä!" Sitten se istuu pöytään ja hihkuu lapsilleni, että voisi palan ottaa, ja katsokaas mitä äiti tuolta antaa. Ja kysymyksessä jotain mitä olen tehnyt sovituille kahvivieraille. Tää kun on sellainen, että vain soittaa sopimatta tulevansa kahville, eikä siinä mitään, mutta se on noloa kun koittaa siinä sitten selittää mihin tarkoitukseen se herkku siellä jääkaapissa on.

 

Eipä mitään kamaluuksia ole tullut eteen ainoa on, että vasta nyt, liki kymmenen vuoden "harjoittelun" jälkeen anoppi on oppinut tekemään tarpeeksi ruokaa, kun mennään sinne syömään. Aikaisemmin oli aina taiteileminen, että osasi ottaa ruokaa tarpeeksi vähän, että sitä riitti kaikille. Nykyään anoppi on jo oppinut, että kuudelle ihmiselle pitää keittää enemmän kuin 10 perunaa ja kastikettakin saa olla enemmän kuin pari desiä

 

Miehen vanhemman siskon 50-v päiviltä sain ruokamyrkytyksen voileipäkakusta.Ilmeisesti päällinen (mitä lie ollutkaan) oli päässyt "kiehahtamaan" tarjolla ollessaan.

Ei mulla outoja tarjottavia ole sinään eteen tullut,häissä/hautajaisissa on ollut soppaa tai karjalanpaistia perinteisestikkin.