Emme siis ole tässä(kään) asiassa ainoita, jotka painiskelevat saman ongelman kimpussa. Meidän tyttö on reilut 3v - oppi potallekin vasta lähes 3-vuotiaana. Pikkusiskon synnyttyä alkoi kaakkaa panttaamaan, ja hätäänsä kovaan ääneen voihkimaan ilmeisesti myös huomion toivossa. Alkukesästä meni jo omalla painollaan, eli potalle kun hätä tuli. Mutta samoja keinoja on käytetty, kun muutkin: Levolac/duphalac, mallasuute, pellavarouhe, kuitupitoisemmat ruoat, ei vehnäleipiä, banaania, ei paljoa juustoa jne. Maitoa, joka myös voi kovettaa, likka ei ole juonut muutenkaan kuin lirauksen päivittäin.
Mutta nyt taas painitaan ongelman kanssa joka toinen tai kolmas päivä. Joudutaan oikein "kiusottelemaan", kutittelemaan niin että likka "suuttuu", jotta saadaan kakka liikkeelle, ja sitten on taas hyvä olla! Toi juomispuoli on ollut hankalaa, kun ei tyttö halua juoda yli oman janon tunteensa, eli hän on aina juonut liian vähän ikäänsä nähden. Eim auta vedet,laimeat mehut ei pillit, hauskat mukit ei mikkään sen suhteen...

Kyllä on taas kerran tällä äidillä sormi suussa asian takia.
Toi voihkiminen ja mahan/kakkahädän valittelu on aivan tautista. Kun en ole kuulevinani (kuten neuvolassa käskettiin olla tekemättä suurta numeroa), niin valitus sen kun voimistuu! Mitään en silti itse voi asian eteen tehdä
