Kaipaan vapautta ja nuoruutta! Pitäiskö erota?

[sera]

Mä haluan sellaista elämää, jota pitkässä suhteessa ei enää ole. Ollaan oltu neljä vuotta yhdessä ja oon seurustellut koko nuoruusaikani, en tosin saman kanssa, mutta nämä ikävuodet 18-26 (nyt siis 26) oon ollut melkein koko ajan jonkun kanssa. En ole erityisemmin hakenut suhteita, mutta ajautunut sellaisiin. Nykyinen suhteeni on hyvä ja kaikinpuolin toimiva, "oikeampaa" miestä tuskin voisi minulle olla.

Aloitin opiskelut kaksi vuotta sitten ja niiden myötä on tullut uutta elämää ihan hirveästi, mikä on hyvä juttu, mutta sen myötä olen myös alkanut haikalla vapaata elämää ja tietynlaista huoletonta menoa. Sellaista, mitä suhteessa ei voi tehdä, ainakaan kaikkia näitä; uusia tuttavuuksia, pieniä romansseja, flirttiä, kesäyön bileitä ja ex-tempore-juttuja.

En halua erotakaan, koska suhde on hyvä, mutta toisaalta haluaisin mennä vain. Hankala tilanne. Mua niin risoo, kun käytin aikasemmat vuodet seurusteluun ja ihan turhiin oppisopimuskoulutuksiin, kun olisi voinut elää, viettää opiskelijaelämää ja nauttia. Toisaalta, nuorihan mä olen nytkin eikä ole liian myöhäistä mennä, mutta nyt mulla on niin hyvä mies, että en haluaisi uhrata häntä, mutta toisaalta, vapauden kaipuu on kova. Mulla olisi mahdollisuus lähteä vaihtoon 1-2 vuoden päästä, se saattaisi auttaa vähän tähän menemisen tuskaani.

 

[Turbojurpo]

Neuvottele ns. vapaa suhde.

 

[Eestlanna Savanna]

jos eroat niin hetkeks se on hauska vaan ja jos sulla on lapsia niin älä tee siitä

 

[Noh]

Nuoruus sulla on, ja mitä vapauteen tulee, niin jos teillä ei ole lapsia, eroa ja mene niin paljon kun sielu sietää!
Sulla on aikaa sitten joskus seurustella.

 

[Jenis]

Kaikkea ei voi saada (paitsi jos saa tosiaan neuvoteltua sen vapaan suhteen ), eli on pakko valita. Itse valitsin menemisen ja tekemisen, josta syystä sainkin sitten esim. lapseni vasta päälle kolmikymppisenä. Suosittelen, menojalkaa ei enää vipata

 

[vieras]

Ensinnäkään 4 vuotta ei ole pitkä aika, ite olen alkanut seurustella 19 vuotiaana ja edelleen 38 vuotiaana ollaan yhdessä. Mutta, nää on näitä elämässä tehtäviä päätöksiä, joita joutuu tekemään; joko uhraat miehen vapaudenkaipuusi takia, tai uhraat menohaaveet miehen takia. Niin se vaan on! Tai, voithan sä kysyä mieheltäsi, miten vapaamielisesti suhtautuu sinun menohaluihisi.

 

[-]

eli olet näitä ihmisiä jotka ei osaa eikä kykene pyörittämään taloutta yksin (elämään ilman huolehtijaa) mutta silti pitäis saada panna ketä haluaa jne..

 

[ap]

Ensinnäkään 4 vuotta ei ole pitkä aika, ite olen alkanut seurustella 19 vuotiaana ja edelleen 38 vuotiaana ollaan yhdessä. Mutta, nää on näitä elämässä tehtäviä päätöksiä, joita joutuu tekemään; joko uhraat miehen vapaudenkaipuusi takia, tai uhraat menohaaveet miehen takia. Niin se vaan on! Tai, voithan sä kysyä mieheltäsi, miten vapaamielisesti suhtautuu sinun menohaluihisi.

No, mun mielestä neljä vuotta on sellainen aika, että siinä saa jo vähän käsitystä, millainen toinen on ja hän vain paranee koko ajan. Olen siis todennut hänet hyväksi ja sopivaksi.

 

[Non compos mentis]

Miksei ex-tempore, kesäyön romantiikka ja muu sovi suhteeseen? Et sinä nuoremmaksi muutu, vaikka eroaisitkin. Miksei voisi flirttailla oman kullan kanssa ja uudistaa suhdetta sillä tavoin? eräs tuttavani on ollut pitempään naimisissa, lapsiakin on kourallinen, mutta menevät miehensä kanssa välillä ihan oikeille treffeille ja taas sitä tuntuu jaksavan sitä arkeakin.

Hullua heittää hyvää hukkaan, sinä vain menettäisit tällä siirrolla. Kun taas, jos voitkin tuoda hyvään suhteeseen lisää hyvää, olette voittajia.

 

[ap]

eli olet näitä ihmisiä jotka ei osaa eikä kykene pyörittämään taloutta yksin (elämään ilman huolehtijaa) mutta silti pitäis saada panna ketä haluaa jne..

Kyllä mä pystyn talouteni ihan yksin pyörittämään, asumme eri osoitteissa. Kyllä mä osaan itsestäni huolehtia ihan täysin, kyse ei ole siitä.

 

[olio]

vähä myöhästä miettiä tommosta jos on jo lapsia. odota kunnes lapset ovat aikuisia.

 

[ap]

Miksei ex-tempore, kesäyön romantiikka ja muu sovi suhteeseen? Et sinä nuoremmaksi muutu, vaikka eroaisitkin. Miksei voisi flirttailla oman kullan kanssa ja uudistaa suhdetta sillä tavoin? eräs tuttavani on ollut pitempään naimisissa, lapsiakin on kourallinen, mutta menevät miehensä kanssa välillä ihan oikeille treffeille ja taas sitä tuntuu jaksavan sitä arkeakin.

Hullua heittää hyvää hukkaan, sinä vain menettäisit tällä siirrolla. Kun taas, jos voitkin tuoda hyvään suhteeseen lisää hyvää, olette voittajia.

Voihan sitä, mutta kun se ei ole sama asia, ei sitten millään. Mielestäni on myös hulla heittää hyvää hukkaan, mutta en tiedä tulenko katumaan myöhemmin jos en annakaan itselleni lupaa olla ja mennä.

 

[Eestlanna Savanna]

Mut minkäläistä elämää sä haluat, eli ryyppäminen, kokoajan uus mies, flirtailu? Sä kyllästyt äkkiä siihen

 

[ota tai jätä]

Ensinnäkään 4 vuotta ei ole pitkä aika, ite olen alkanut seurustella 19 vuotiaana ja edelleen 38 vuotiaana ollaan yhdessä. Mutta, nää on näitä elämässä tehtäviä päätöksiä, joita joutuu tekemään; joko uhraat miehen vapaudenkaipuusi takia, tai uhraat menohaaveet miehen takia. Niin se vaan on! Tai, voithan sä kysyä mieheltäsi, miten vapaamielisesti suhtautuu sinun menohaluihisi.

No, mun mielestä neljä vuotta on sellainen aika, että siinä saa jo vähän käsitystä, millainen toinen on ja hän vain paranee koko ajan. Olen siis todennut hänet hyväksi ja sopivaksi.

luuletko että se vaihtamalla paranee, oikeasti? jossain vaiheessa haluat taas turvallisen parisuhteen ja silloin jälellä vain muiden kertaalleen koluamat luut ja poisheittämät jämät.

 

[Non compos mentis]

Miksei ex-tempore, kesäyön romantiikka ja muu sovi suhteeseen? Et sinä nuoremmaksi muutu, vaikka eroaisitkin. Miksei voisi flirttailla oman kullan kanssa ja uudistaa suhdetta sillä tavoin? eräs tuttavani on ollut pitempään naimisissa, lapsiakin on kourallinen, mutta menevät miehensä kanssa välillä ihan oikeille treffeille ja taas sitä tuntuu jaksavan sitä arkeakin.

Hullua heittää hyvää hukkaan, sinä vain menettäisit tällä siirrolla. Kun taas, jos voitkin tuoda hyvään suhteeseen lisää hyvää, olette voittajia.

Voihan sitä, mutta kun se ei ole sama asia, ei sitten millään. Mielestäni on myös hulla heittää hyvää hukkaan, mutta en tiedä tulenko katumaan myöhemmin jos en annakaan itselleni lupaa olla ja mennä.

Ei kai suhteessa tarvitse olla sidottu, kai sitä voi olla vapaa olemaan ja menemään. Uskollisuus on mielestäni perusvaatimus, mutta muutoin mikä estää oppilasvaihtoon menemisen tms.?

 

[ap]

Ensinnäkään 4 vuotta ei ole pitkä aika, ite olen alkanut seurustella 19 vuotiaana ja edelleen 38 vuotiaana ollaan yhdessä. Mutta, nää on näitä elämässä tehtäviä päätöksiä, joita joutuu tekemään; joko uhraat miehen vapaudenkaipuusi takia, tai uhraat menohaaveet miehen takia. Niin se vaan on! Tai, voithan sä kysyä mieheltäsi, miten vapaamielisesti suhtautuu sinun menohaluihisi.

No, mun mielestä neljä vuotta on sellainen aika, että siinä saa jo vähän käsitystä, millainen toinen on ja hän vain paranee koko ajan. Olen siis todennut hänet hyväksi ja sopivaksi.

luuletko että se vaihtamalla paranee, oikeasti? jossain vaiheessa haluat taas turvallisen parisuhteen ja silloin jälellä vain muiden kertaalleen koluamat luut ja poisheittämät jämät.

Kyllä minä tiedän varsin hyvin, että vaihtamalla ei parane. En kaipaakaan uutta suhdetta, vaan ehkä enemmänkin suhteettomuutta ja pieniä kevyitä juttuja, jotka eivät velvoita ja antavat mahdollisuuden tehdä mitä mieleen juolahtaa.

 

[ap]

Mut minkäläistä elämää sä haluat, eli ryyppäminen, kokoajan uus mies, flirtailu? Sä kyllästyt äkkiä siihen

Mun käsitys vapaasta elämästä ei ole nuo mainitsemasi asiat, en toki väitä, etteikö siihen sisältyisi elementtejä kyseisistä asioista. Vaikea selittää.

 

[Eestlanna Savanna]

Mut minkäläistä elämää sä haluat, eli ryyppäminen, kokoajan uus mies, flirtailu? Sä kyllästyt äkkiä siihen

Mun käsitys vapaasta elämästä ei ole nuo mainitsemasi asiat, en toki väitä, etteikö siihen sisältyisi elementtejä kyseisistä asioista. Vaikea selittää.

juu nyt ymmärrän enemmän, no, se on sun oma päätös, mutta älä tee äkkiä päätöksiä, mieti kunnolla, koska jos sulla on lapset niin se ei ole heille hyvää

 

[ap]

Miksei ex-tempore, kesäyön romantiikka ja muu sovi suhteeseen? Et sinä nuoremmaksi muutu, vaikka eroaisitkin. Miksei voisi flirttailla oman kullan kanssa ja uudistaa suhdetta sillä tavoin? eräs tuttavani on ollut pitempään naimisissa, lapsiakin on kourallinen, mutta menevät miehensä kanssa välillä ihan oikeille treffeille ja taas sitä tuntuu jaksavan sitä arkeakin.

Hullua heittää hyvää hukkaan, sinä vain menettäisit tällä siirrolla. Kun taas, jos voitkin tuoda hyvään suhteeseen lisää hyvää, olette voittajia.

Voihan sitä, mutta kun se ei ole sama asia, ei sitten millään. Mielestäni on myös hulla heittää hyvää hukkaan, mutta en tiedä tulenko katumaan myöhemmin jos en annakaan itselleni lupaa olla ja mennä.

Ei kai suhteessa tarvitse olla sidottu, kai sitä voi olla vapaa olemaan ja menemään. Uskollisuus on mielestäni perusvaatimus, mutta muutoin mikä estää oppilasvaihtoon menemisen tms.?

Tietysti, enkä olekaan sidottu, saan mennä juuri miten haluan, mutta toisaalta olisi mukava kokea opiskelijaelämä ja romanssipoikasia mielenkiintoisten ihmisten kanssa.

 

[Turbojurpo]

Aiot kuitenkin vaihdossa ottaa rennommin tuumien, että vaihtoseikkailuista ei oteta. Saman tien voisit vaihtaa vapaalle jo nyt.

 

[DarkVanillaDevil]

Miehiä tulee ja menee

 

[ap]

Aiot kuitenkin vaihdossa ottaa rennommin tuumien, että vaihtoseikkailuista ei oteta. Saman tien voisit vaihtaa vapaalle jo nyt.

En välttämättä. Salaa en lähde touhuamaan mitään, kunnioitan miestäni. Jos jotain teen, kerron siitä kyllä. Näin me ollaan asiat puhuttu, jos tulee halu tehdä jotain, siitä pitää puhua ja sitten mietitään, mitä tehdään.

 

[mies]

Miksei ex-tempore, kesäyön romantiikka ja muu sovi suhteeseen? Et sinä nuoremmaksi muutu, vaikka eroaisitkin. Miksei voisi flirttailla oman kullan kanssa ja uudistaa suhdetta sillä tavoin? eräs tuttavani on ollut pitempään naimisissa, lapsiakin on kourallinen, mutta menevät miehensä kanssa välillä ihan oikeille treffeille ja taas sitä tuntuu jaksavan sitä arkeakin.

Hullua heittää hyvää hukkaan, sinä vain menettäisit tällä siirrolla. Kun taas, jos voitkin tuoda hyvään suhteeseen lisää hyvää, olette voittajia.

Onko täällä (tai yleenäskin vielä sellaisia) naisia, jotka oikeasti ajattelevat tuolla tavoin (- ns. vanhanaikaisestikin)?

(ta

 

[op]

Miten niin vaihtamalla ei parane?!? Itselläni ainakin parani ja HUOMATTAVASTI!!! Ei voi yleistää, höh!

 

[voi sua]

NO, voithan sä erota ja teineillä sielusi kyllydestä, mut ota huomioon että et oo mikään tyttönen enään. perheen perustaminenkin alkaa olla ehkä ajankohtaista (ellei jo ole) ja mistäs sitten mies, kun olet yhden hyvän heittänyt hukkaan ja tilalla vain jotain "juttuja", tuksin niistä isäksi on? Järki käteen. Luulis että tuon ikäinen osaa jo ajatella muutakin kuin bilettämistä ja säätämistä.