Kaikki joiden lapsilla on uniongelmia: päivällä tai yöllä

Voin suositella, että kaikilla joiden lapsilla on jonkinlaisia nukkumis- tai uniongelmia, hommatkaa käsiinne Elizabeth Pantleyn, Pehmeä matka höyhensaarille -kirja.

Itse ajattelin, että niin just taas jotain höpö höpö kirjoja. Olin kuitenkin niin loppu että suostuin vilkaisemaan kirjaa. Aikaisemmin meillä poika, 3,5kk, ei juuri 20min pidempiä päiväunia nukkunut ja yöllä heräiltiin 6-13krt. Ihan pienillä jutuilla rytmi on nyt toinen: päiväunia tarvittavat 4-6h jaettuna 3:n eri kertaan ja yöunia n. 11h yhdellä heräämisellä joskus kahdella. Toki on lapsia jotka tarvitsevat useammin yöllä ruokaa, mutta mielestäni 2-3krtkin on parempi kuin 6-13krt.

Kaikista parasta on se, että lasta ei todellakaan tarvitse huudattaa! Ei edes sinnepäin!!

Suosittelen siis ehdottomasti teille, joilla alkaa jo kuppi läikkymään, ja toki myös niille vastasyntyneiden vauvojen vanhemmille, joilla ongelmia ei vielä edes ole.

Voimia ja jaksamista kaikille äiteille ja isille =)

 

Kiitos vinkistä! Pitääkin etsiä tuo kirja jostain. Alan olla jo aika epätoivoinen tuon pojan nukkumisten kanssa.

 

hienoa ! mitä tuossa kirjassa sitten kerrotaan, jos saa udella ? tai mitä ne pienet asiat olivat mitä teit ?

 

Saapi udella ja mieluusti kerronkin. Mua auttoi aivan suunnattomasti se kun ymmärsin miten vauva nukkuu. Eli hyvin äänekkäästi ja joskus todella rauhattomasti. Hän inisee, piehtaroi, kitisee ja itkee + kaikkea muuta. Kun ymmärsin, että se ei tarkoita, että vauva on hereillä ja tarvitsee ruokaa, on asiat helpottunut (plus että nyt en enää välttämättä edes herää kaikkiin ääniin). Piti vain oppia tuntemaan uniäänet oikeista heräämisen merkeistä. Jos tuntui että herääminen on lähellä aloitan tassuttelun (josta ei muuten kirjassa puhuta ainakaan tassuttelun nimellä) ja rauhoittelun "yö sanoilla", otan tarvittaessa syliin ja viimeisenä imetän jos ei muu auta, mutta vain niin paljon kuin on tarvetta, ja ottakaa muuten isät/kumppanit mukaan tähän yötuuditteluun, se on joskus parempi vaihtoehto. Auttoi myös suunnattomasti kun huomasin, mikä oli oikeasti ongelma, eli meillä liian monet yöheräämiset (jotka minä todennäköisesti itse loin).

Toinen juttu oli se, että (ja tätä opetellaan vieläkin) kun meillä ainakin poika on nukahtanut imetykseen, ja vain imetykseen, yritän nyt opettaa häntä pois siitä, että imetys on yhtä kuin uni. Ja sekin on vain niin yksinkertaista että!! Käytät vain PPO:ta =) eli Pantleyn hellää irroitusmenetelmää: Kun imetät ja huomaat, että vauvasi hidastaa tahtia ja siirtyy ns. mukavuusimuun ja meinaa nukahtaa, irroita tissi hänen suusta hellästi. Jos ja kun vauva hamuaa ja alkaa näyttää tyytymättömyyden merkkejä ohjaa takaisin tissille ja toista irroitus niin kauan kuin on tarve (meillä aluksi keskimäärin 25krt!!!). Tavoite on saada lapsi syömään ja lopettamaan imu kun on kylläinen ja sitten nukahtamaan itsekseen.

Jos tämä tuntuu liian hankalalta suosittelen etsimään kirjan, koska siinä on konkreettiset neuvot juuri sinulle ja minusta ainakin tuntui että hei mähän pystyn tähän. Niin ja muuten, uskon että oli ongelmasi mikä tahansa niin kirjasta löytyy sinulle apuja. Meidän ongelmat oli noi yllä mainitut, mutta kirjassa on apu varmasi ihan kaikkeen.

En ois oikeesti viikko sitten pystynyt istumaan koneen ääressä ja kirjoittaa tällaista viestiä, mutta kiitos Elizabeth Pantleyn, meidän poika nukkuu hyviä ja pitkiä päiväunia, tällä hetkellä mennään jo toisella tunnilla!! Opin nimittäin myös sen, että pitkät päiväunet eivät tarkoita lyhyitä yöunia ja toisin päin. Eikä aikasiin nukkumaan meno tarkoita aikaista ylösnousua. Eilen menimme nukkumaan kahdeksan aikaan ja tänään herättiin puoli kymmenen!! Ja ensimmäinen ja ainoa yösyöttö/herääminen oli puoli seitsemältä!

Rohkeutta vaan tyttäret!!

Kaikista parasta kirjassa on se, että se ei tuomitse ja vaadi tekemään suuria muutoksia jo syntyneihin rutiineihin. Minusta ainakin tuntuu, että kun meillä on tuo tissille nukahtaminen tosi iso ongelma niin kirja kehoittaa pääsemään siitä irti juuri imetyksellä. Ja yöheräilyt ja niiden yhteydessä tapahtuvat syötöt pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti.

 

Millä niitä päiväunia saa pidennettyä? Meillä kun nukutaan vaan puolen tunnin pätkissä...

 

Sani-81, mitenkäs yöt menee? Hyvät yöunet ovat hyvin päiväunien perusta ja toisinpäin.

Meillä päiväunille opettelu alkoi siiten, että olin NIIN MAHOTTOMAN valppaana. Heti kun poika alkoi edes vähän näyttää heräämisen merkkejä, tein kaikkeni, että hän vaipui takasin uneen. Vaunut on hyvä nukutuspaikka kun siinä voi vaikka heijata ja kävelyttää (sisälläkin). Minä heijasin, tassutin, hyssyttelin ja jopa imetin, että poika menisi takaisin unille. Usein vauvat heräävät unesta, mutta eivät osaakaan nukahtaa itsekseen. Itse huomasin, että aina kun vauvani oli heräämässä hain hänet heti pois. Opin että vauvoilla voi olla jopa silmät auki, mutta he haluaisivat silti epätoivoisesti nukahtaa uudelleen.

Jos en yhdellä kertaa onnistunut, toivoin sydämeni pohjasta, että seuraavalla kerralla onnistuisin. Ja onnistuinkin!! N. viikossa vauvani oppi nukkumaan vähintään 1h unet.

Niin ja yks tärkee juttu oli se, että on jonkinmoinen päivärutiini ja päiväunet on suurinpiirtein samoihin aikoihin. MUTTA pitää myös huolehtia siitä että kun vauva alkaa näyttää uneliaita merkkejä on toimittava HETI, oli unien aika tai ei! Tänään esim mulla jäi pukeminen kesken kun huomasin, että nyt herraa väsyttää ja eikun päikkäreille HETI! Se hetki nimittäin voipi mennä ohi todella nopeasti.

 

Luin ton Pantleyn kirjan (järkyttävän huono suomennos muuten!) enkä itse löytänyt siitä mitään mullistavia ohjeita. Siihen oli (mielestäni) koottu kaikki ns. hyvät neuvot samaan pakettiin, eli siinä mielessä se on kätevä kokoelma, mutta samat vinkit löytyy kyllä vähän eri nimillä mm. MLL:n ohjeista. Hyvä silti että jollekin on tuosta apua ollut!

Päiväunien pidentämisestä - meillä nukuttiin kanssa 30 min - 45 min pätkissä, kunnes aloin vain "väkisin" jatkamaan poitsun unia. Aloin nukuttamaan vaunuihin että pystyin heijaamaan kaverin takaisin uneen kun yritti herätä. Välillä sitä tuntee itsensä aika idiootiksi kun seisoo pimeässä huoneessa keskellä päivää hytkyttelemässä näennäisesti ihan pirteää lasta uneen, mutta muutamassa minuutissa poika aina nukahti uudelleen vaikka olisikin ehtinyt herätä kunnolla. Pitää tietty olla väsynyt että homma onnistuu - pidin siis valveilla mahd. pitkään ja sitten unille vasta. Nykyään saattaa nukkua vahingossa parikin tuntia putkeen pienillä inahteluilla (edelleen 30 - 45 min. kohdalla), välillä pitää edelleen käydä nukuttamassa uudelleen. Ideana tuossa lienee, että vauva oppii vähitellen itse pääsemään univaiheesta toiseen ilman että herää hereille asti välillä. Sitä en muista mitä Pantley päiväunista sanoi

Kun poika oli pienempi (nyt 5kk 2vk), hän nukkui päikkärit yleensä kantoliinassa, ja siinä ei tarvinnut erikseen heijailla. Poika kuitenkin lakkasi viihtymästä liinassa joskus 4 kk:n tienoilla, ja oli pakko keksiä päikkäreihin uudet keinot.

 

Sani-81, mitenkäs yöt menee? Hyvät yöunet ovat hyvin päiväunien perusta ja toisinpäin.

Meillä päiväunille opettelu alkoi siiten, että olin NIIN MAHOTTOMAN valppaana. Heti kun poika alkoi edes vähän näyttää heräämisen merkkejä, tein kaikkeni, että hän vaipui takasin uneen. Vaunut on hyvä nukutuspaikka kun siinä voi vaikka heijata ja kävelyttää (sisälläkin). Minä heijasin, tassutin, hyssyttelin ja jopa imetin, että poika menisi takaisin unille. Usein vauvat heräävät unesta, mutta eivät osaakaan nukahtaa itsekseen. Itse huomasin, että aina kun vauvani oli heräämässä hain hänet heti pois. Opin että vauvoilla voi olla jopa silmät auki, mutta he haluaisivat silti epätoivoisesti nukahtaa uudelleen.

Jos en yhdellä kertaa onnistunut, toivoin sydämeni pohjasta, että seuraavalla kerralla onnistuisin. Ja onnistuinkin!! N. viikossa vauvani oppi nukkumaan vähintään 1h unet.

Niin ja yks tärkee juttu oli se, että on jonkinmoinen päivärutiini ja päiväunet on suurinpiirtein samoihin aikoihin. MUTTA pitää myös huolehtia siitä että kun vauva alkaa näyttää uneliaita merkkejä on toimittava HETI, oli unien aika tai ei! Tänään esim mulla jäi pukeminen kesken kun huomasin, että nyt herraa väsyttää ja eikun päikkäreille HETI! Se hetki nimittäin voipi mennä ohi todella nopeasti.

No meillä herätään keskimäärin 7 kertaa yön aikana! Pienenä nukku tosi hyvin yöt, mutta kun täytti 3kk, niin unet on ollu sen jälkeen ihan jotain muuta kuin hyviä...

 

Meillä oli ihan sama homma!! Uskon että kun saat yöt toimimaan alkaa päikkäritkin toimia. Tsemppiä vaan!

Aikaisemmin muuten kun kirjoitin tosta PPO:sta niin sitä en harrastanu aluks päiväunien aikana, sillä mun mielestä oli vaan tärkeempää saada poika unille, mutta kokeilkaa mikä kullekin toimii. Joku viisas on joskus sanonu, että lapset on erilaisia =) ja eiköhän se niin oo. Kaikkia neuvojahan/vinkkejä kannattaa soveltaa itselle sopivaksi.

 

Zeipii: Mikä idea tuossa kolmen päiväunien nukkumisella on? Meillä nimittäin on ongelmana se että nukkuu päivällä vaikka kuin paljon ja joudun herättelemään unilta ettei menis yö unet ihan olemattomiin.. Ja nyt meillä nukutaan kahdet pitkät unet ja aamulla, päikkäreiden välissä ja illalla annan ottaa 20 min. torkut, eli yhteensä 4-5 unet (joskus siis tuo aamu 20 min. jää pois ku on nukuttu pitempään) . Ni mietin vaan että oisko sit parempi että antais nukkua kolmet pitkät unet ja jättäis nuo torkut kokonaan pois...Poika ku ei jaksa kuitenkaan olla valveilla ku n.1,5 tuntia yhteen menoon. Ja ikää siis parin päivän päästä 3kk..

 

Emmä vaan tiedä =) No ei, oon jostain lukenu (olikohan tästä myös tossa Elizabeth Pantleyn kirjassakin) että poikani ikäinen tarvitsisi 3t päikkärit. Ja sitten jos unta tarvitaan n. 4-6h/pv ja kirjan mukaan 2-3h olisi noin maksimiaika päiväunille, niin olen päätynyt tähän 3n päiväunien ratkaisuun. Oon myös huomannu että päikkäreiden ajoitus on aika tärkee juttu. Jos päikkärit menee liian myöhäiseksi vaikuttaa se yöuniin. Toi sun systeemi kyllä kuulostaa ihanteelliselta =) ja jos se toimii teillä ei kai kannata muuttaa mitään.

 

Meillä kanssa Pantleyn oppeja käytetty. Meillä lähinnä auttoi nukuttamiseen. Tunnin jopa puolentoista nukutussessiot illalla muuttuivat muutamassa päivässä 10-30 minuutin nukutukseen. Parhaimmillaan nukahti heti, kun sänkyyn vei. Niin ja eihän tosiaan mitään uutta sinänsä tuossa kirjassa ole, hyvä kokoelma vain. Niin ja erittäin tarkat iltarutiinit, rauhoittuminen, valojen himmentäminen auttoivat meillä nukahtamiseen. Nykyään ei enää haittaa, vaikka rutiineista vähän poiketaan. Toteutetaan ne tilanteen mukaan, mutta alkuvaiheessa siis tehtiin niitä orjallisesti jopa minuutin tarkkuudella. Yöheräilyihin meillä ei ollut apua tuosta kirjasta eikä myöskään päikkäreihin, mutta niiden takana olikin allergia eli kun se selvisi vähenivät yöheräämiset kahteen, kun ennen herättiin pahimmillaan 1-2 tunnin välein ja päikkärit pitenivät 45 minuutista jopa kolmeen tuntiin.