Kaikkeen puuttuvat isovanhemmat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mie vaan
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Mie vaan

Jäsen
27.05.2004
428
0
16
Olen uusperheen toinen vanhempi -miehelläni on 10 vuotias tytär joka asuu meillä. Lapsen äitiin meillä on hyvät välit, isovanhemmat ovat niitä jotka meille ongelmia aiheuttavat. Ja lähinnä sillä, että he jatkuvasti antavat puhelimitse neuvoja miehelleni kuinka lasta kasvatetaan. "Taakkanamme" on vielä se, että isovanhemmat asuvat hyvin lähellä ja näkevät esim. kun lapsi on kavereineen ulkona -tämän jälkeen tulee puhelinsoittoja miehelleni, että "Käske se lapsi sisään, kello on jo seitsemän". Mieheni ahdistuu ja sitten ahdistun minä.

Ukki vie lapsen kouluun ja hakee hänet sieltä. Koulumatkaa on noin 2,5km. Lapsi itse haluaisin mennä pyörällä tai bussilla. Syksyllä lapsi menikin pyöräillen ja ukki fillaroi perässä. Aamuisin ukki tulee meille (kun me olemme jo poissa), herättää lapsen ja usein väkipakolla pukee hänen päällensä! Minua ensinnäkin närästää jo ajatus siitä että hän on meillä kun me emme ole paikalla. Varmaankaan hän ei paikkoja tongi mutta oikeasti, se on myös minun koti. Toinen asia mikä minua ärsyttää on se että lasta kohdellaan kuin vähä-älyistä. Mitä sitten tapahtuu kun ukki on niin huonokuntoinen ettei pääsekään lasta kuskaamaan? Tai eihän hän ole siinä jatkuvasti lapsen puolesta elämässä?! Ja mitä ylipäätänsä voi tulla lapsesta jolle kaikki tehdään valmiiksi, kaverit valikoidaan ja jonka isää ei kunnioiteta kasvattajana??!!

Mieheni ei luota laspensa kykyyn selvitä elämässä, vaan kuvitteleen että hän tarvitsee vanhempiaan huolehtimaan lapsesta. Tästä taas isovanhemmat hyötyvät siten että pystyvät kiristämään ja painostamaan miestäni. Mieheni äiti ja isä ovat sanoneet lapsen kuullen ta miehelleni esim. "Melkeinhän minä olen tuon lapsen imettänyt", "Sinä olet nyt kolmas pyörä", "xx (siis minä) ei voi ymmärtää lapsen kasvatusta kun hänellä ei ole omia lapsia"

Tiedän että lapsi on isovanhemmilleen kaikki kaikessa, mutta jossainhan sen rajan on tultava vastaan!
 
kanssasi samoilla linjoilla!!!ymmärrän isovanhempien hössötyksen, mutta kyllä se on se isä ja sinä tässä tapauksessa kun vastaatte lapsen arjesta ja kasvatuksesta!! kyllä kai meilläkin anoppi mielellään syöttäs 4v lapsen,mutta tehty kova että jos sanomme että joku asia ei käy, silloin anoppi tekee niin, tai lakataan käymästä kokonaan, sillä se ei ole enään lapsen kannalta kivaa..ja ei anoppi loukkaannu onneksi =)

teillä sensijaan jo tyttö noinkin iso, osaa varmasti mennä jo itse kouluun, lähteä kotoaankin yksin, ja HALUAAKIN varmaan jo itsenäisesti tehdä asioita, kohtahan häntä aletaan kiusaamaan siitä kun isoisä fillaroi perässä, ja hoitaa kun vauvaa, lapseenhan tämä kiusa kohdistuu, eikä lapset tajua että isovanhempi tässä tapauksessa holhoaa vasten kaikkien tahtoa!!
ja nyt rajat niille vanhuksille, sanotte että loppuu kokonaan yhteydenpito, jos sitä ei osata tehdä teidän asettamilla ehdoilla!!lapsi on jo sen veraan iso, että isovanhemmat voivat keskittyä ihan muuhun kun lapsen hoitamiseen, ottakoot vaikka koiranpennun!!! eihän tuo ole edes lapsen edun mukaista enään!!ja sanotte että kutsutte kyllä kylään kun haluatte, ettei ole mitään asiaa tulla jos ette itse ole kotona!!TE huolehditte kyllä lapsesta!!
ja mitä sinun arvosteluun tulee, on se jo mautonta, ei tarvitse olla omia lapsia että näkee lapsen parhaan, ei tarvitse olla lääkärikään jotta huomaa kun toiseen sattuu..eihän mummokaan äiti lapselle ole, joten sanokaa seuraavalla kerralla että mummon rooli ei ole leikkiä äitiä, vaikka kuinka haluisi, kun sitä ei ole!! puhu miehellesi ja sopikaa yhdessä nämä asiat, jotka asiallisesti kerrotte isovanhuksille, ja voihan tyttö itsekkin sanoa ettei tarvitse ja halua aamuisin apua tai osaa ja tahtoo mennä itsenäisesti kouluun ja harrastuksiin!!!ja jos ei muuta hommatkaa niille koira tai baby-born korvikkeeksi näin joulun kynnyksellä.. :)
 
En ymmärrä moista... Itse en voisi kuvitellakaan, että 10-vuotiasta tytärtä tultaisiin omin avaimin ja kutsumatta kotiimme herättelemään! Tiedän kyllä, että monet isovanhemmat kohtelevat tuonikäisiä ihan pikkulapsina, esim. mieheni vanhemmat istuttavat 10- ja 12-vuotiaita koko ajan sylissä, kun mennään esim. juhliin. Lapset näyttävät vaivaantuneilta.
 
Kyllä kyllä...ihan järjetöntä hankaluutta ja ahdistusta tulee juuri siitä, että tämä "ukki" on meillä aamuisin ja mummo käy vatkaamassa lapsen vaatteita jne. Ymmärrän hyvin, että he hyysäävät lasta varsinkin kun lapsen oma äiti on lähinnä alkoholin takia hänet pienenpänä hylännyt. Mutta tässä totaalisesti unohdetaan se, että kyseessä on myös minun kotini eikä sinne ole mitään asiaa kun itse tai mieheni ei olla paikalla.
 
tee selväksi että homman on loputtava ja sinun kotiisi ei ole mitään asiaa!! ei jumankauta onnistuis meillä ei todellakaan... ja jos suuttuvat niin anna suuttua sulla on oikeus omaan kotiin... eiköhän tajua kun asiasta heille mainitset!! sillä voi olla että asia menee aina vaan hullumpaan suntaan jos sen annat jatkua. miten muuten päsee sisään!! jos on avain ota ihmeessä heti pois!!
 
Minun exanoppini oli samanlainen.Puhelinsoittoja ainakin 10 päivässä,alkaen aamukuudelta,joko olette heränneet.Lapsi punnittiin kerran viikossa,aina anoppi natisi etten osaa hoitaa ja ruokkia lasta vaikka minulla on omiakin.
Liiallinen vahtiminen ja kyttääminen kostautuu siinä vaiheessa kun miehen pitääkin selviytyä lapsensa kanssa ilman vanhempiaan.
 
:kieh: ei silloin naurattanu,mutta nyt jo hymyilyttää...en tiiä mistä johtuu??kaipa sitä on päässy asian ylitse,entinen anoppini oli kyllä muuten ok.mutta kun se alkoi puuttumaan kaikkeen ni eihän sitä kestäny kukaan... :x ekaks,ostin liikaa autoja(leikkiautoja)pojalleni,vaatteita liikaa,kun kävin itse parturissa hänellä oli aina kommentti siitä miltä näytin...silmälasistaki tuli sanomista,koskaan hän ei sanonu minulle että hoidan lapsia hyvin vaan aina kehui ystävääni joka oli 4 lapsen äiti-tyyliin sisko se jaksaa jne...naapurilleen hän oli sanonu että olen hänelle läheisempi kuin oma tyttärensä...miksei minulle?!sit kun olimme hänen poikansa kanssa hankkimassa asuntoa ja hänen piti tulla lapsia kaitsemaan siksi aikaa ni hän se oli joka kierteli niitä rivareita ja omakotitaloja ja minä juoksin lasten perässä pihalla,aina ne kohteet oli liian kalliita ja jotakin vikaa johon menisi liikaa rahaa,oli hänen mielipiteensä.ja jos hän tiesi että meillä oli tiukkaa rahasta,niin eiköhän tullu ostospussien kans ja rahaa puski pojalleen ja oli sanonu et ei sano minulle etten vain tuhlaisi niitä...?!onneksi en ole enää ko,anopin kanssa tekemisissä,sanotaan et vanhetessa ihminen viisastuu en tiiä miten hänen kanssaan on käynyt?
 

Yhteistyössä