Kaikille yli-ihmisille!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Armahdettu syntinen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Voisitko mainita joitakuita hienoja hetkia joista sina voisit nauttia uskottomana ja ma en uskovaisena?

En osaa sanoa, se riippuu uskonnostasi. Se ei ollut kuitenkaan ajatukseni, vaan se että elämäni on ollut upea vaikka tiedostan sen rajallisuuden. Uskon kuoleman olevan kaiken loppu, joten sen jälkeen ei ole mitään. Ei katumusta, onnea, kidutusta tai uteliaisuutta.

Jos saisin tietää kuolevani minuutin päästä, en katuisi silloinkaan mitään.
 
  • Tykkää
Reactions: astrolabe
En osaa sanoa, se riippuu uskonnostasi. Se ei ollut kuitenkaan ajatukseni, vaan se että elämäni on ollut upea vaikka tiedostan sen rajallisuuden. Uskon kuoleman olevan kaiken loppu, joten sen jälkeen ei ole mitään. Ei katumusta, onnea, kidutusta tai uteliaisuutta.

Jos saisin tietää kuolevani minuutin päästä, en katuisi silloinkaan mitään.
Kiitos vastauksesta, Data.
 
En ole yli-ihminen. Elän elämääni mahdollisimman hyvin, siten ettei kuolinvuoteella kaduta. Ja jos vaikka nyt kuolisin, se olis ihan ok, hyvä päivä ollut :) Ikuista elämää en halua, missään tai minkään uskonnon muodossa. Ikuista elämää kun lupaavat niin monet.
 
niin, että mihin pitää uskoa, että pelastuu?? :)

Sinänsä lyhyt virke, jossa on kuitenkin aika monta aukikirjoittamatonta oletusta, joihin joudun puuttumaan
-En tiedä, että kuoleman jälkeen on asia x tai että sitten ei ole mitään. Pidän molempia vaihtoehtoja mahdollisina (todennäköisyys yli 10%)
-En pidä kovinkaan todennäköisenä, että kuoleman jälkeen olisi ikuinen rangaistus, joten käsite pelastua ei ole samalla tavalla mielekäs. Jos joku haluaa jotain tehdä, yrittäköön elää hyvin, mutta en tietenkään tiedä onko sillä merkitystä.
-Etenkään en halua uskoa, että kuoleman jälkeinen kohtalo, mikäli siinä on erilaisia vaihtoehtoja, riippuisi siitä, mihin ihminen uskoo. Korkeintaan se riippuu kokonaisuudesta, teoista, elämästä, ajattelusta, asenteesta jne. Jos nyt siis kuoleman jälkeen yleensä mitään on ja jos siinä vielä erilaisia vaihtoehtoja on.
 
Noh, en ollut kirjautunut kun kommentoin. Mutta siis Luoja on sama kaikille. Eri nimet ja merkitykset sille ovat vain ihmisten keksimiä.
Minusta tämä ei ole näin, minkä huomaa, jos perehtyy uskontoihin vähän laajemmin kuin pelkkään jumala-käsitteeseen.

Eri uskonnoissa jumalat ovat erilaisia. Myös "pelastustie" on erilainen.
 
Ei taida kovin monella olla sitten kaipausta Jumalan yhteyteen.
Minulla se oli jo pienenä lapsena. Kun leikin ja liikuin luonnossa (asuttiin maalla) niin siellä erityisesti tunsin Jumalan läsnäolon. Ikinä ei ole ollut siitä epäilystäkään. Tuntuu tosi oudolta ajatus, että elämällä ei olisi mitään suurempaa tarkoitusta. Ihan senkin takia, että ihminen on sellainen Jumalan taidonnäyte ja rakkaus niin todellista. Olisi ihan järjetöntä, että kaikki se katoaisi "savuna ilmaan". Ilman Jumalan antamaa tarkoitusta ja merkitystä, en olisi varmaan halunnut elää ollenkaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Almandiini
Minusta tämä ei ole näin, minkä huomaa, jos perehtyy uskontoihin vähän laajemmin kuin pelkkään jumala-käsitteeseen.

Eri uskonnoissa jumalat ovat erilaisia. Myös "pelastustie" on erilainen.

Tiedän. Mutta se ei silti poista uskoani siihen, että kaikki on samasta alkulähteestä. Joku sanoo sitä jopa alkuräjähdykseksi. Minä sanon sitä rakkaudeksi - Luojaksi ja Jumalaksi. Jota Jeesuskin ilmensi.
 
Viimeksi muokattu:
Ei taida kovin monella olla sitten kaipausta Jumalan yhteyteen.
Minulla se oli jo pienenä lapsena. Kun leikin ja liikuin luonnossa (asuttiin maalla) niin siellä erityisesti tunsin Jumalan läsnäolon. Ikinä ei ole ollut siitä epäilystäkään. Tuntuu tosi oudolta ajatus, että elämällä ei olisi mitään suurempaa tarkoitusta. Ihan senkin takia, että ihminen on sellainen Jumalan taidonnäyte ja rakkaus niin todellista. Olisi ihan järjetöntä, että kaikki se katoaisi "savuna ilmaan". Ilman Jumalan antamaa tarkoitusta ja merkitystä, en olisi varmaan halunnut elää ollenkaan.

Mä en tunne jumalan läsnäoloa luonnossa(kaan). Vaikka viihdyn luonnossa ja tiedostan sen hienouden.
Lisäksi koen, että elämäni on ihan merkityksellistä ja sillä on tarkoitus, ihan ilman Jumalaakin.
Ei mun elämä kuitenkaan edes tarvitse mitään ikuista jatkumista tai mitään suuremman voiman tuomaa tarkoitusta. Ei täällä eikä muuallakaan, alhaalla tai ylhäällä. Eikä se silti vähennä mun halua elää, niin kauan kuin sitä hupia nyt sitten jatkuu.
Sitten kun se loppuu, se on loppu.
Hyvällä tuurilla jatkan elämää kauniina ajatuksina läheisteni mielissä, se ihan riittää kyllä mulle.
Ehkä mä vaan olen vähän vaatimattomampi, kun en tarvitse onnelliseen olemiseen mitään lupausta sen ikuisuudesta, saati jatkumisesta entistä parempana jossain paratiisissa :xmas:
 

Yhteistyössä