Kaikenmaailman vaivat ja miehet

Vaivansa kullakin... Mutta on vähän jännää musta, että nimim. typykän "pimpero" on hänen ja hänen miehensä yhteinen asia. Kysyykö miehesi sitten, että mites meidän pimpero jaksaa?

Minulle ainakin vartaloni on oma, olen tästä ja omasta tilastani äärimmäisen tarkka, vaikka päästänkin toisen lähelle kaikilla tasoilla. Oma mieheni on kyllä tietoinen siitä millon mulla on menkat, saatan mainita, mutta en valittaakseni, koska en onneksi tule kipeäksi. Ehkäisy maksetaan puoliksi, viheliäisestä seksin aiheuttamasta virtsatulehduskierteestä juteltiin yhdessä ja mies oli ymmärtäväinen. Hiivasta kertoisin jos sen aikana tulisi kysymykseenkään että haluaisin seksiä tai asia muuten tulisi puheeksi. Fiilis on silloin niin inhottava ettei varmasti tulisi.

Mielestäni naistenvaivoista valittaminen ei ole sen oikeutetumpaa kuin muistakaan vaivoista. Toki kertoa saa, mutta mielestäni on hölmöä aina (mallia jokaisten menkkojen aikana ) nillittää kivuista ja sairauksista toisille. Asoiden jakaminen ja asioista valittaminen ovat asioita erikseen.

 

On kyllä kummallisia mielipiteitä. Minulla on ollut aina todella kivuliaat kuukautiset, olen ollut töistä ja aikoinaan koulusta pois niiden takia, ei oikein mieskään voinut olla huomaamatta. Eihän ne mikään sairaus ole, hiivatulehdus on ja moni muu tulehdus on sairaus. En ymmärrä miksi tämä palsta on olemassa, jos näistä asioista ei voi täällä puhua ja miksi ne jotka ovat säästyneet kaikilta vaivoilta eivätkä pidä tarpeellisena puhua näistä asioista, yleensä kommentoivat tällä palstalla. Omituista on.

 

Onpas sinulla Jo, mukavan tuntuinen mies! itellä aika kohta gynelle, miestä en aikonut mukaan ottaa, kyydin saa kyllä tarjota! Saas nähdä miten laskun kanssa käy... kävi miten kävi, kunhan kaikki vaan olis ok!

 

On se vaan niin mielenkiintoista, että naisten pitää aina vähätellä toisiaan. Jos jollakin on helpot kuukautiset jne. niin pitää heti olla haukkumassa niitä, joilla on vaikeampaa.

 

Luulis, et naiset ovat toistensa puolella, kun ollaan ns. "samassa veneessä": kuukautiset, hormoonit heittelee ja vaikuttaa elämään, vartalo muuttuu jne. Mutta ei. Toisten mielestä asioista ei sais puhua, ei naisten saatikka sitten miesten kanssa. Jollekin tämä tyyli sopii muttei mulle. Hyvä, jos jollakin naisella ei ole ongelmia naiseudestaan. En todellakaan toivo kenellekään samoja vaivoja kuin itselläni on. Mua kuitenkin helpottaa, kun saan joskus puhua asiasta, olipa keskustelu- tai kuuntelukaverina sitten nainen tai oma mieheni. Siinä pidän rajaa, etten kerro omista kuukautisvaivoistani omille miespuolisille kavereilleni

 

^ Yksi syy naisten huonoon asemaan miehiin verrattuna onkin juuri se, että naiset itse alentavat itseään ja varsinkin toisiaan.

 

Kyllä meillä ainakin puhutaan terveyteen liittyvistä asioista ihan siinä missä muistakin. Ei tehdä isompaa numeroa kuin tarve vaatii, mutta toki poikaystäväni on hyvä tietää milloin esimerkiksi endon aiheuttamat kivut ovat niin kovat, ettei voi esim. harrastaa seksiä. Onneksi oma ukkoni suhtautuu noihin asioihin (menkkoihin, endoon, hiivatulehduksiin jne) ihan just niin luonnollisesti ja normaalisti kuin minä itsekin. Eli harmillista on, mutta toiset päivät on parempia kuin toiset.
Mutta ihme asenne täällä joillakin haukkua jotenkin huonommiksi sellaisia joilla on vaivoja. Kivuista ja muista ikävistä jutuista kun ei tajua jos ei niitä itse koskaan joudu kokemaan. Olkaa siis "normaalit terveet naiset" tyytyväisiä omaan onneenne, mutta ei tarvitse arvostella muita sellaisten asioiden takia, joihin emme itse ole syyllisiä.

 

Naisena eläminen on monivaiheista. Lohduttaudutaan me "vaivaiset" sillä että elämällä todennäköisesti on vielä yllätyksiä heille, jotka nyt vähättelevät helpoilla päivillä meitä muita.

En minäkään oikein käsittänyt, mistä naistenvaivoista ne immeiset puhuu, kun itse olin nuori ja terve, synnytyksetkin helppoja, mensut kivuttomia ja kohtuullisia. Vaan annas olla, sitten se alkoi. Tulehduskierre rakosta pimpsaan ja pimpsasta rakkoon, pöpöjä siellä ja täällä, kasvaintakin lykkäsi kohtuun, vuotopäiviä enemmän kuin vuodottomia ja normaalit siteet eivät riittäneet mihinkään.

Kyllä muuttui käsitys naiseudesta ja naisten vaivoista!
Luoja säästi PMS-oireilta, mutta migreenin lykkäsi tilalle. Vielä kun elimistö ei sietänyt pillereitä, peffa kierukkaa eikä ukko kondomia, niin siinä oli avioliitossa pitelemistä. Aikansa kun sitä rallia kesti, niin jouti mennä ukkokin, niin hankalaksi sekin muuttui. Hänen äidillään kun ei ollut ollut mitään vaivoja!! - Oli muuten vanhan ajan ihminen, joka häpesi kaikkea hameen alla, ei takuulla miesvaltainen perheensä tiennyt, mitä hänellä madollisesti oli ollut.

 

jospa nyt lopetettaisi rakkaat kanssanaiseni tämä toistemme syyllistäminen ja yli/alipaisuttelu. kivut, niin kuin muutkin tuntemukset, ovat kovin yksilöllisiä, ja toisen helvetti on toisen hiukan epämukava olotila.

vastatakseni alkuperäiselle: meillä mies on aina on terveen utelias intiimiasioiden suhteen seurustelumme alkuaikoina hän jopa yllätti minut täydellisesti tuomalla kerran laatikollisen käyttämääni sidemerkkiä vanhempieni luokse. oli siinä äidillä naurussa pitelemistä kuukautiskiertoni pituuden, keston ja muut havaittavat fysiologiset muutokset hän myös kyseli minulta, ja ennen kuin pillerit saivat kiertoni vakiintumaan, _hän_ muistutteli usein minua, että "kohta ne taas tulee". siirryttyäni laastareihin hän kävi hakemassa apteekista minulle vuoden satsin ja tenttasi samalla tiukkana farmaseutteja ko. tuotteen ominaisuuksista. sen jälkeen olemme saaneet muutamia huvittuneita katseita kyseisessä apteekissa (pieni paikkakunta)... koskaan hän ei ole tuntenut vastenmielisyyttä kuvaillessani veripaakkujani tai miettiessämme yhdessä, miksi tässä kuussa ollaan niin "runsaalla". aikamoinen tsägä on siis tainnut minulla käydä

ihmettelijöille, että puhumme myös muista terveyteen liittyvistä asioista: hänen verisuonitähystyksistään, minun letkulla-varjoainetta-pe****seen-kuvauksista tai vastaavista. miksi ei siis näistä asioista?

 

Olen ollut yli 25v saman miehen kanssa avioliitossa ja silti näitä vaivoja on ollut hiivaa, limarauhasen tukkeumia, runsaita kuukautisia ja kaikki lasketaan kyllä sairauden piiriiin. Miehen kanssa keskustelen sen mitä keskustelen se joko kuuntelee tai ei mutta mutta mun mielestä on/olis hyvä että tällaisella palstalla vois purkaa silti vähän tuntojaan ja jakaa murheitaan joten tuntuu aika älyttömältä, että joku alkaa tällä moittimaan jos joku kertoo vaivoistaan.
Mun vaivat on ehkä pieniä verrattuna joittenkin muiden vaivoihin, mutta ikäviä ovat nekin ja on todettava että jos alapää on KIPEE niin kyllä se vie melkein ajatukset tonne jalkojen väliin on se senverran arka paikka. Toivonkin että ne joilla näitä ikäviä naisten vaivoja on saavat jossain vaiheessa avun itselleen.