käynnistetty synnytys,miten seuraava syntynyt?

eli kunhan mielenkiinnosta kyselen eli itsellä esim esikoinen käynnistettiin yliaikaisuuden vuoksi,ei ollut merkkejäkään synnytyksestä viimeseen kuukauten.
neiti syntyi siis 42+2
nyt kun toista odotan niin varmasti asennoidun että menee yli,mutta kuinka teillä on toinen mennyt jos esikko käynnistetty?
 
Meillä esikoinen syntyi käynnistyksellä juuri samoilla viikoilla, kun teidän tyttö.
Seuraavat kaksi syntyivä viikoilla 40+2 ja 38+6 ja näitä ei tarvinnut käynnistää.
Keskimmäisellä alkoi synnytys supistuksilla ja nuorimman synnytys alkoi lapsiveden vuotelulla.
 
  • Tykkää
Reactions: -Bambi-
Minulla käynnistettiin esikoisen synnytys rv 41+1 ja syntyi 41+3. Toinen käynnistettiin 38+4 ja syntyi tasan 39. Nyt kolmas käynnistetään taas 38+4, mutta toivon ihmettä, että vauveli alkaisi syntyä itsestään, kun on täysiaikainen. Mutta uskonpa vahvasti, että haaveeksi jää spontaani käynnistyminen.
 
Mulla käynnistettiin 42+1. Ei käynnistynyt ekana päivänä, seuraavana päivänä odottelin lääkäriä laittamaan lisää tablettia nii ennenku lääkäri ehti iltapäivällä tulemaan niin mulla oli jo synnytys käynnissä :D Synty sitten 42+3. Nyt LA 14.2. ja pelottaa et syntyykö nytkää ennen tota 42+3!!!!
 
bambi tai sä saat kertoa ensin miten kävi :D mulla laskettu vasta 1.1..mulla meni eka niin että eka muru laittettiin 42+1 mutta sit eivä antaneet toista kun supparit tuli niin tiheesti että olis kuulema muuten tod näkoisesti tullut syöksyllä..noh iltaa kohden väli harveni 8min(alusta oli ollut 4min välein)ja olivat luvanneet toisen lääkkeen antaa jos näin käy..noh olikin salit täynnä ja eivät antaneet toista..koko yön kärvistelin noilla 8min välein suppareilla ja paikat ei vaan auennut.seuraavan pvänä vasta sain toisen lääkkeen 12 aikaan ja 2 aikaa rupesi tuntumaan siltä et ehkä tää lähtis käyntiin jopa kunnolla...ja sitten 18.01 oli vauva ulkona...jotenkin vaan on sellanen tunne et tää tokakin menee käynnistykseen..mun äidillä esim molemmat synnytykset käynnistetty,vaikka minusta hänellä meni vedet ensin mutta siihen tyssäsi..
 
Happymum, sullahan on sit ennen mua, mul on 14.2. ;) ei 14.12. ;)

Lisää vaan kommentteja! :) Kiva kuulla et toinen on käynnistynyt itsestään!! Mä niiin toivon spontaania synnytystä <3 Ois niin mahtavaa saada kokea se et pitää lähteä vaikka keskellä yötä synnyttämään!
 
Vastaan nyt hiukan aiheen ohi sillä mun 3 ekaa lasta syntyi spontaanisti,mut neljännestä eteenpäin on jouduttu käynnistää. Milloin mistäkin syystä. Jokaisen käynnistetyn kohdalla elänyt haave sponttaanisti käynnistyvästä synnytyksestä,vaikkakin käynnistykset sujuneet hyvin ja nopeaa.

Toivotaan että vältytte käynnistyksiltä <3
 
bambi haha katohan helteet tekee tehtävänsä mä muka luin että sulla laskettu 14.12 eikä 14.2...mutta joo kerrotaanhan toki sitten :D mäkin haluaisin kokea synnytyksen mikä käynnostyy itsestään...sais jännäillä..esikoinen supisteli rv 20 alkaen sinne rv35 asti kunnes sen jälkeen,ei mitään!!muutaman hassun supistuksen taisin rehkimällä saada yksittäin aikasex,siihen jäi :D
 
  • Tykkää
Reactions: -Bambi-
Bambi, psyykkisistä syistä. Minulla on niin voimakas kohtukuoleman pelko, että tämän vuoksi käynnistetään. On siis aivan lamaannuttavaa kauhua. Kohtukuolemaa en ole onneksi kokenut, mutta muista traumasyistä pelkään niin paljon.
 
Helmitoivo hyvä tietää että psyykkisillä syillä käynnistyksen voi saada aiemmaksi! Mä nimittäin yritän vaatia sitä tällä kertaa, koska just oon nyt parista kuullu jotka on kuollu kohtuun yli-aikasuuden vuoks ja mua pelottaa se tosi paljon!! On tullut kiiteltyä moneen kertaan et mun esikoinen on hengissä vaikka meni niin hirveesti yli, riskithän kasvaa yli-aikaisuudessa.. :(((
 
Bambi, minä käyn äitiyspolilla neuvolan sijaan juurikin psyykkisen tilani vuoksi. Kauhu on sellaista lamaannuttavaa, että vie kaiken toimintakyvyn. Mulla on lääkityskin sen vuoksi koko ajan, että pysyisin edes jotenkin kuosissa.Mulla on pelot sitä luokkaa, että ilman lääkitystä on psykoosin riski. Nice... Ota toki asia rohkeasti esille!
 
Niin ja muakin pelottaa nuo yliaikaisuuden riskit. Lisäksi käynnistys on tuolloin 38 viikon aikaan sen takia, että raskaus halutaan saada päätökseen niin aikaisin kuin on sikiön kannalta hyväksi. Siksi ei käynnistetä 38 tasan, sillä tulisi viikonloppua vasten ja halutaan tehdä arkena, kun työvoimaa on enemmän.
 
mä kanssa pelkään noita riskejä,esikoinen oli vielä kaiken lisäx ultrien mukaan syntyessään rv 43 mutta laskettua ei muutettu vaikka jokaisessa ultrassa oli 4-5pv isompi!nyt eka ultra takana ja tämä tyyppi vastasi 3pv isompaa ja ymmärrän ettei laskettua muuteta kun ne harvemmin laskettuna noi lapset syntyy mut siinä vaiheessa sillä olisi mun mielestä isompi merkitys kun mennää yli ja reilusti!!

mä ise asun helsingissä ja täällä mitä olen kuullut on käynnistystä melkeen mahdoton saada ellei osu mukava lääkri kohdalle niin aikaisemmin..monet on oikeesti ollu aivan rikki ja romahtamis pisteessä mutta ei niin ei..tosin eipä se itselläänkään ollut kaukana esikon aikaan,mulla meinaan muiden vaivojen lisäksi oli ihon järjetönta kutinaa jo rv 20 jotain alkaen ja ravasin hepatoosi kokeissa parin viikon välein mutta kun mitään ei löytynyt niin sain sitten itkeä kaikki yöt ja raapia itseni verille ja sanottiin että voi voi yritä kestää,loppuu varmasti synnytyksen jälkeen...voin kertoa että oli muuten pitkä loppu raskaus,ja tuskainen...ainut asia mitä pelkään tässä raskaudessa on toi kutina,siitä jäi kamalat traumat plus että menee taas yli yhtä paljon..
 
Ekassa raskaudessa jouduin osastolle viikkokausiksi, kun menin niin huonoon kuntoon pelkojeni vuoksi (aloin kuulla ääniä muun muassa ja lopetin nukkumisen kokonaan, jotta pystyin valvomaan sikiön vointia), joten siksi toisessa raskaudessa tehtiin jo alussa päätös käynnistyksestä.
 
Bambi, luonnollisesti, kun näin vaikeaa raskaana ollessa, niin on ongelmia muutenkin, mutta ei tällaisia, toimintakykyä vievää enää nykysin. Ja pelkoja ei siis ole ei-raskaana. Mulla on vuosia kestänyt insestitausta (alkanut noin kolmevuotiaana ja kestänyt pitkään), joten eivät ole lähtökohdat hyvät elämälle ja tästä johtuu tämä kuolemanpelko. En voi mitenkään tunnetasolla uskoa, että minun saastainen kehoni voisi tuottaa mitään elävää.
 
Voi ei kuulostaa tosi rankalta!! :( Mulla on kans risanen elämä ollut ja paniikkihäiriön kanssa oon saanut vuosia taistella. Nykyään oon onnellisin koskaan ja äiti-aika on ollut elämässäni ihan parasta eikä oo mistään masennuksista enää tietoakaan <3
 
Bambi, ihanaa, että elämäsi on nyt kunnossa! Mulla tosiaan on vielä ongelmia, mutta saan apua tiiviistä terapiasta ihanan terapeutin kanssa. Ja sitten nuo lapset - he ovat jotain sanoinkuvaamattoman rakasta ja tärkeää.

Käynnistysasiasta. Se on tietenkin realiteetti, että tuskin juuri kukaan nainen nauttii siitä, että raskaus venyy ja kestää reilusti yli lasketun ajan ja aiheuttaa todella pahaa oloa ja ahdistusta. Käynnistyksessähän lääketieteellisenä syynä pitää olla se, että joko äidin tai sikiön terveys on vakavasti uhattuna. Pääasiassa syy on fyysinen, mutta joskus, kuten esim. mulla, riski mm. psykoosiin on niin iso, että synnytys on käynnistettävä sitten, kun se on sikiön kannalta mahdollista. Ahdistus on kamalaa, mutta se ei sinällään uhkaa vakavasti naisen terveyttä ja elämää, vaan on kamaluudessaan tunne. Psykoosi sen sijaan ei ole tunne, vaan on jo mielen sairaus, todella vakava sellainen. Jos mulla sellainen tulisi, se olisi sekä itseni että erityisesti lasteni kannalta erittäin vakava tilanne. Näin mulle on selitetty syy siihen, miksi käynnistetään.

Mutta oli syy mikä tahansa käynnistykseen, voimia meille kaikille tähän raskauteen ja toivotaan, että jospa sittenkin synnytykset lähtisivät spontaanisti käyntiin, kun aika on kypsä.

Helmitoivo, 28+1
 
Mielenkiinnolla luin ketjua.
Esikoinen käynnistettiin 41+6 ja syntyi seuraavana vuorokautena eli 42+0. Synnytys oli rankka, epiduraalin johto ei ollut paikallaan koko synnytyksessä ja tämä huomattiin vasta jälkikäteen. Oksitosiini tippui kuitenkin koko ajan, aiheuttaen tauottomat siupistukset. Muuta kivunlievitystä ei tarjottu,lapsen sydänäänet laski useaan kertaan ja vihdoin imukupilla hänet saatiin maailmaan. Nyt odotan toista ja 39+5 ja kovasti toivon ettei tarvitsisi käynnistää. Esikoisen kohdalla myös masennuin (ja pelkäsin psykoosia).

Olen käynyt tuota aikaa läpi ihanan terapeutin kanssa. Uskon, että osana vaikeaan esikon raskauteen ja synnytykseen oli oma masennukseni ja pelkoni. Olo on nyt ihan erilainen mm.ajatellen suhtautumista omaan kehooni ja olen lisäksi käynyt sypepolilla juttelemassa. Tällä hetkellä olo on toiveikas.
Toivon, että kehoni toimisi nyt niin, että saisin kokea luonnollisen synnytyksen. Tsemppiä ja toivottavasti kaikilla synnytys käynnistyy spontaanisti! :)
 
Mulla esikoista alettiin käynnistää rv 42+0 (syntyi 42+1) ja toinen syntyi käynnistettynä 41+6. Kolmas tuli spontaanisti rv 40+3. Toivottavasti tämä neljäskin tulee ihan itsekseen kun oli heti huomattavasti helpompi ja lyhyempi synnytys.
 

Yhteistyössä