Kyllä nykysuuntaus on se että lastentekoa ei mitenkään yhteiskunnan puolesta arvosteta tai siihen kannusteta. Koulutus on ilmainen, toistaiseksi, tosin opetuksen laatu on laskenut kuin lehmänhäntä kun opettajien resurssit on viety.
Lapsilisät vau, saat yhdestä lapsesta 100€ lapsilisän, kulut kasvaa min. x 3.
Äitiyslomalla saa rahaa, JOS sulla on ollut työpaikka. Muuten äitiysraha ei ole kovin kummoinen. Äitiysloma kestää 9 kk, se on kärpäsen kakka siitä koko lapsuusajasta.
Hoitovapaaseen on oikeus kunnes lapsi täyttää 3 v, rahallinen tuki on pikemminkin yhteiskunnan oma säästö, pääsääntöisesti tulee halvemmaksi pitää se äiti kotona kuin maksaa sen mukuloiden hoito kunnallisessa hoitopaikassa (joojoo, yhden lapsen ylilääkäriäidit erikseen).
Lapsiperheitä inhotaan, juuri kaikenlaisten kuviteltujen hirmuisten tukien vuoksi. Sitä ei oteta huomioon ollenkaan kuin helvetisti se maksaa kasvattaa yksi lapsi.
Lapsiperheitä ei haluta nähdä missään, Suomi on todella lapsivastainen maa. Bussissa,raflassa, hotellissa, kaupassa.. you name it, aina lapsiperheet saa loskaa niskaan.
Työelämässä lapselliset on aina riesa. On sitten kyse lomista, sairaslomista, perhevapaista, mistä vaan. Vaikka usein koviten duunia painaa se huonon omantunnon omaava, hiljainen, vaatimaton, kolmen lapsen äiti pienellä palkalla.
Naisia ei haluta palkata vakitöihin, miesten työnantajat pistää kunnolla kapuloita rattaisiin jos mies ja nainen koittavat yhdessä yhdistää perhe- ja työelämän omalle perheelle sopivalla tavalla ( evätään ylennyksiä, aletaan kikkailla kesälomilla esim ei saa pitää putkeen tai tiettynä aikana yhtäkkiä, uhkaillaan yt:llä yms).
Mitä tulee sukulaisiin, ekaa lasta odotetaan innolla, tokaa pidetään "vakiona", kolmannen jälkeen aletaan kysellä ootteko kuullut ehkäisystä ja nelosen jälkeen aletaan pitää lestana.
MUTTA, en silti kadu vanhemmuutta. Mutta kyllä meidän yhteiskunnassa vallitsee iso asennevamma.