vuosia sitten olin "hyvää pataa" mieheni siskon kanssa. Pyydettiin häntä kummiksi, koska hän ja hänen miehensä tuntui parhaalle vaihtoehdolle kaikinpuolin.
Jälkeenpäin vasta aloin tajuamaan, miten kateellinen ja kiero kummi on. Tuo kummi oli ennen meidän lapsen syntymää halunnut mun miehen veljen lapsen kummiksi, mutta tämän avopuoliso oli sanonut, ettei hyväksy tämän meidän kummin kasvatusperiaatteita (niissä ei minusta mitään vikaa).
Tämä meidän kummi ei sitten päässytkään sille lapselle kummiksi, joten suostui ilomielin meidän lapsen kummiksi... Tuossa vaiheessa en kumminkaan vielä tajunnut kummin puheista, että kyseessä olisi vain kosto miehen veljen perheelle!
Muistelen nyt typeränä ja jälkiviisaana kummin juttuja "voi kuule kun Marja saa tietää millasia lahjoja ostan teidän lapselle joka syntymäpäivä ja juhlapäivä! Kyllä sitä varmasti ketuttaa!" Puheet oli kummiksi tulon jälkeenkin samaa. Aina jaksoi muistuttaa miten veljen vaimoa nyt mahtaa potuttaa, kun eivät pyytäneetkään häntä kummiksi! Ostaa kyllä aina hienoja lahjoja, mutta siihen se sitten jääkin, ja niistäkin lahjoista pitää huudella pitkin kyliä että varmasti tämä "marja" saa tietää asiasta.
Ja olen huomannut, että kummin tunteet ovat viilenneet täysin meidän lapseen. Lähinnä näyttää sille, että kummi vain väkipakolla tulee juhlapäivinä käymään ja se siinä. Tämä kummi on myös alkanut olemaan meidänkin elämästä kateellinen... Mua ärsyttää se, että tuo ihminen käytti vain meidän lasta pelinappulana että saa kostaa sen kun ei päässytkään kummiksi! Asutaan samalla paikkakunnallakin, eikä kummi ole pyytänyt yli vuoteen käymään ja itsekin on käynyt nyt vuoden aikana varmaan 4kertaa. Minun kanssani haluaisi noilla kyläreissuilla vain juoruta, eikä tunnu kauheasti olevan kiinnostunut edes kummilapsestaan
Ja joskus kysyin häneltä, että tulisiko lapsenvahdiksi, niin vastasi kiertelemällä että ei. Näköjään hän on kehitellyt jotain meitäkin vastaan... Välit viilenivät todella paljon, kun muutettiin lähemmäksi keskustaa ja saatiin unelmakämppä. Voiko tuo yli 40vee ihminen olla tuostakin katkera?!
Kumpa saisi tuon kummiuden jotenkin peruttua, haluaisin kummin joka oikeasti on kiinnostunut kummilapsensa asioista eikä vain kostotarkoituksessa !!
Jälkeenpäin vasta aloin tajuamaan, miten kateellinen ja kiero kummi on. Tuo kummi oli ennen meidän lapsen syntymää halunnut mun miehen veljen lapsen kummiksi, mutta tämän avopuoliso oli sanonut, ettei hyväksy tämän meidän kummin kasvatusperiaatteita (niissä ei minusta mitään vikaa).
Tämä meidän kummi ei sitten päässytkään sille lapselle kummiksi, joten suostui ilomielin meidän lapsen kummiksi... Tuossa vaiheessa en kumminkaan vielä tajunnut kummin puheista, että kyseessä olisi vain kosto miehen veljen perheelle!
Muistelen nyt typeränä ja jälkiviisaana kummin juttuja "voi kuule kun Marja saa tietää millasia lahjoja ostan teidän lapselle joka syntymäpäivä ja juhlapäivä! Kyllä sitä varmasti ketuttaa!" Puheet oli kummiksi tulon jälkeenkin samaa. Aina jaksoi muistuttaa miten veljen vaimoa nyt mahtaa potuttaa, kun eivät pyytäneetkään häntä kummiksi! Ostaa kyllä aina hienoja lahjoja, mutta siihen se sitten jääkin, ja niistäkin lahjoista pitää huudella pitkin kyliä että varmasti tämä "marja" saa tietää asiasta.
Ja olen huomannut, että kummin tunteet ovat viilenneet täysin meidän lapseen. Lähinnä näyttää sille, että kummi vain väkipakolla tulee juhlapäivinä käymään ja se siinä. Tämä kummi on myös alkanut olemaan meidänkin elämästä kateellinen... Mua ärsyttää se, että tuo ihminen käytti vain meidän lasta pelinappulana että saa kostaa sen kun ei päässytkään kummiksi! Asutaan samalla paikkakunnallakin, eikä kummi ole pyytänyt yli vuoteen käymään ja itsekin on käynyt nyt vuoden aikana varmaan 4kertaa. Minun kanssani haluaisi noilla kyläreissuilla vain juoruta, eikä tunnu kauheasti olevan kiinnostunut edes kummilapsestaan
Ja joskus kysyin häneltä, että tulisiko lapsenvahdiksi, niin vastasi kiertelemällä että ei. Näköjään hän on kehitellyt jotain meitäkin vastaan... Välit viilenivät todella paljon, kun muutettiin lähemmäksi keskustaa ja saatiin unelmakämppä. Voiko tuo yli 40vee ihminen olla tuostakin katkera?! Kumpa saisi tuon kummiuden jotenkin peruttua, haluaisin kummin joka oikeasti on kiinnostunut kummilapsensa asioista eikä vain kostotarkoituksessa !!
Enkä minä nyt mitään ihmeellisyyksiä vaadi. Mutta aluksi tuo kummi käyttäytyi erillä tavalla, vähän kuin jotain esittämistä, halusi meidän lapsen hoitoon ja kävi jopa joskus huvikseen siivoamassakin meillä kun ihan leikilläni heitin, että kukakohan täällä siivoaisi. Nyt ovat välit niin viilentyneet ja sen huomaa kummin ilmeestä kun käy, on omituisen hiljainen jne. Ja ihmettelen sitä, että meidän muuton jälkeen tuo hänen asenteensa muuttui ja minuakin harmittaa, koska tulin hänen kanssaan ihan hyvin toimeen.
