kadotettu rakkaus...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "ikävä"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

"ikävä"

Vieras
minulla oli muutama vuosi sitten suhde, jollaista en ole ennen kokenut.

edelleen näen miehestä välillä unia, ja ne tuntuvat pelottavan "todellisilta" , kuin hän olisi ollut luonani oikeasti.. muut uneni eivät ole tämänkaltaisia.

uskooko teistä kukaan että jokaisella on olemassa tavallaan sielunkumppani, joka on vaan jollain kaukaisella tasolla yhtä kanssasi aina, vaikka tienne ovat eronneet?

mä en ennen uskonut, mutta ne fiilikset mitä mulle välillä tulee tästä ihmisestä, on aivan uskomattomia, se kaipuu on käsittämätöntä.. sellaista, että tosissaan saa pidätellä ettenkö ota häneen yhteyttä...
 
Nämä sielunkumppani-höpinät ovat jokaisen oman pään tuotoksia. Aika moni on löytänyt sen täydellisen sielunkumppanin (tai useampiakin) jossakin vaiheessa elämäänsä. Suurin osa on kuitenkin herännyt jossakin vaiheessa todellisuuteen.
 
Nämä sielunkumppani-höpinät ovat jokaisen oman pään tuotoksia. Aika moni on löytänyt sen täydellisen sielunkumppanin (tai useampiakin) jossakin vaiheessa elämäänsä. Suurin osa on kuitenkin herännyt jossakin vaiheessa todellisuuteen.

kyllä mä elän ihan todellisuutta. mulla on aviomies, lapsi, työpaikka jne ihan oikea elämä.
tämä ihminen on vain sellainen joka on jättänyt mahdottoman kaipuun, vaikka itse laitoin suhteen poikki.
 
mulla aivan sama kuin ap:llä :( mies oli minulle se oikea ja toki se jäi kalvamaan kun ottikin toisen (joka ei hänelle sovi)... näen unia ja unien jälkeen on tosi kova ikävä. ehkä tiemme vielä joskus kohtaa, kenties.
 
No miksi et voi ottaa yhteyttä tähän?
Onko luonnehäiriöinen? Narsisteihin tulee jostakin kumman syystä usein tuon kaltainen suhde.
Oletteko molemmat tahoillanne uudelleen varattuja?

Elämässä täytyy tehdä päätöksiä, ei joka tunnetta voi toteuttaa. Seuraamukset on mietittävä.
Mutta oikeassa kohdassa on oltava rohkea.
 
[QUOTE="hmm";24028332]No miksi et voi ottaa yhteyttä tähän?
Onko luonnehäiriöinen? Narsisteihin tulee jostakin kumman syystä usein tuon kaltainen suhde.
Oletteko molemmat tahoillanne uudelleen varattuja?

Elämässä täytyy tehdä päätöksiä, ei joka tunnetta voi toteuttaa. Seuraamukset on mietittävä.
Mutta oikeassa kohdassa on oltava rohkea.[/QUOTE]

tämä mies on kohdellut minua paremmin kuin kukaan.
nyt molemmat olemme tosiaan varattuja. en halua pilata kenekään suhdetta.
silloin kun hänestä luovuin, tein päätöksen hänen parhaakseen vaikka hän toista sanoikin. en halunnut mitään vaikeuksia hänelle...
en ehkä edes haluaisi uutta suhdetta hänen kanssaan, sillä mulle jäi niin kauniit muistot, etten halua ottaa sitä riskiä että nyt vuosien jälkeen jokin olisikin muuttunut...

onkohan joidenkin ihmisten tarkoitus vain käväistä toisen elämässä, muuttamassa jotain tjtn...
 
Joo tiedän mistä puhut. Itse seurustelen, tämä sielunkumppanini ei.

Ongelmana on se, että hän ei halua lapsia ja minä taas haluaisin. Suhteellamme ei siis olisi mitään pidempää tulevaisuutta kuitenkaan. Nykyinen parisuhteeni on kyllä kaikin puolin hyvä, vaikkei minulla ikinä miehestäni tuollaista tunnetta ole ollutkaan, jonkinlaista kiintymystä lähinnä enemmän. En kuitenkaan hetken huuman vuoksi tahdo rikkoa hyvää suhdetta.

En silti pysty olemaan ajattelematta häntä taukoamatta.
 

Yhteistyössä