Noniin, jospa yrittäis hiukan kirjoitella..
Perjantai-aamuna, 16 päivä, meni heti ensimmäiseksi aamusta klo 7,30 kotona vedet ja siitä sitten alettiin pikkuhiljalleen tehdä lähtöä sairaalaan.
Sairaalassa oltiin joskus yhdeksän jälkeen ja kätilö teki sitten sisätutkimuksen ja pisti käyrälle, mulla olikin vielä kohdunkaula ihan "pitkänä" joten vielä odotelin lääkärin tutkimukseen pääsyä. Siinä odotellessa ehti tulla muutama supitus ja ajattelin et voi vitsi kun etenee hyvin. Noh, lääkäri tutki HYVIN kovakouraisesti ja hänellä oli harjoittelija mukana joka myös toisti saman homman. Lääkäri sitten päätti että mennään saliin odottelemaan supistuksia... Noh, niitä sitten odoteltiinkin tuonne klo 14 asti jonka jälkeen kätilö vei minut osastolle odottelemaan.
Ei kuulunut enään supituksia ei, olo oli TODELLA turhautunut! Noh, illalla tuossa klo 21,30 tuli supistus, nämä siitä sitten pikkuhiljaa tihenivät ja kovenivat, yöllä pyysin kätilöltä tuossa klo 2 aikaan jotain kipuun ja ajattelin että kohta pääsen varmaan saliin ja että pitää soittaa ja herättää ukko tänne. P*askan marjat! Tuon kipulääkkeen oton jälkeen supistukset pikkuhiljaa hävisivät ja tuli sitten uni.
Aamulla ei mitään, odoteltiin taas lääkäriä tarkistamaan tilannetta..
Noh, lääkäri tuli ja totesi että kahdelle sormelle auki, saliin ja oksitosiinitippa menemään. JESSS!! Vihdoin tapahtuu jotain.
Olin n. klo 12.30 salissa ja klo 13 mulla tuli ekat supitukset. Puoli tuntia tuosta olin jo ilokaasussa kiinni, joka ei auttanut ollenkaan, ja supistukset kovenivat. Kätilö teki tutkimuksen ja sanoi että epiduraalin saat ja otinkin sen. Kolmen pintaan oli epiduraali laitetttuna ja olo hiukan helpottikin. Pyysin RUOKAA, nälkä oli valtava. Hiukan ennen neljää sain ruokaa ja nousin istumaan jotta syön. Tunsin "painetta", noh, jatkoin syömistä. Ei hitto, ihan kuin ois tarvetta ponnistaa?? Äkkiä kätilö paikalle joka teki tutkimuksen ja totesi että päähän se siinä tulee vastaan, eikun ponnistamaan! 9 minuuttia tuosta oli poika maailmassa. Synnytyksen kesto kokonaisuudessaan siis 3 h 19 min. ponnistuksineen päivineen. Epiduraalin puudutus sitten lakkasi just siinä ponnistettaessa, tuntui aika "höpöltä". Ja repeämäkin tuli jonka lääkäri sitten aika kovakouraisesti kursi kasaan. AUTS.
Että tämmöinen stoori mulla. Pitkä, mutta tavallaan lyhyt synnytys!
Sairaalassa ollaan vielä, huomenna varmaan kotia. Oisvat päästäneet jo tänään jos poitsu ei ois ollu yli vuorokautta masussa ilman vettä.
Inhottaa, kun samalla tavalla mä voisin makoilla kotonakin, mut onhan tää "turvallisempaa".
CRP:tä ovat tarkailleet, meiltä molemmilta, mut mitään ei ole ollut eikä kummassakaan ole ollut myöskään kuumetta.
Poika oli myös niin väsynyt viime yönä synnytyksestä että nukkui sitten yhdellä syötöllä koko yön! Oli aika "luxusta" nukkua useampi tunti putkeen!
Lopuille odottajille puhalten supparituulia!!! PUUHPUUHPUUH!!
wentti + pikku-kundi 1vrk
ps. Salin kätilö oli aivan MAHTAVA!!! Siis niin ihana, toivottavasti muillekin/muillakin on ollu/tulee olemaan hyvät kätilöt!