K/B-komposti

[vierailija]

Ei viittilöi.

Ota nyt silmä käteen ja katso. Viittilöi, sen jälkeen kääntää kasvot alaviistoon sivulle ettei näkyisi niin hyvin, sen jälkeen siirtyy taaemmas ettei näkyisi ollenkaan.

 

[vierailija]

mikään ei oikeuta sua haukkumaan täysin sivullista ihmistä täällä

Sivullista? Itse teki itsestään kaikkea muuta kuin sivullisen.

 

[vierailija]

Oli. Munkin viestiin, jossa kehuin gf vastattiin jotain tosi törkeätä.

No älä kehu.

 

[vierailija]

Jankuti jankuti.

 

[vierailija]

Ota nyt silmä käteen ja katso. Viittilöi, sen jälkeen kääntää kasvot alaviistoon sivulle ettei näkyisi niin hyvin, sen jälkeen siirtyy taaemmas ettei näkyisi ollenkaan.

Ota itse silmä käteen kun luet. Puhe K:sta.

 

[vierailija]

No älä kehu.

Upea nainen jolla upea mies etkä sinä voi sille mitään.

 

[vierailija]

Turun murre kuuluu lounaismurteisiin, jotka ovat osa länsimurteita. Sille on ominaista tietynlainen pehmeys ja loppuvokaalien katoaminen sanoista. Murre on muovautunut vuosisatojen kuluessa alueen historiallisten, maantieteellisten ja kulttuuristen vaikutteiden myötä. Turku on ollut satamakaupunki ja kaupan keskus, mikä on vaikuttanut murteen kehittymiseen ja rikastuttanut sen sanastoa.
Murre tunnetaan myös leikkisästä ja suoraviivaisesta sävystään. Esimerkiksi pitkät sanat lyhennetään usein, ja puheessa pyritään tehokkuuteen. Tämä antaa Turun murteelle sen tunnistettavan ja hauskan luonteen

 

[vierailija]

No älä kehu.

Just näin. Itse asiassa jokainen joka edes tuo nää henkilöt keskusteluun, on syyllisiä. Se haukkuminen ei edes alkais, ellei joku ensin tuo asiaa esiin.

 

[vierailija]

Millä tilillä tämä vetäytyminen nyt oikein näkyy?

 

[vierailija]

Upea nainen jolla upea mies etkä sinä voi sille mitään.

No, minusta ei ole, ei mitään kehumista hänessä.

 

[vierailija]

Turun murre on saanut vaikutteita sekä maantieteellisestä sijainnistaan että kaupungin historiallisesta asemasta kaupan ja kulttuurin keskuksena. Turku on ollut tärkeä kauppakaupunki jo keskiajalla, ja sen satamakaupungin rooli on tuonut alueelle kontakteja niin kotimaasta kuin ulkomailta. Murretta ovat muovanneet erityisesti vuorovaikutus ruotsin kielen kanssa, sillä Turku oli pitkään Ruotsin vallan alainen. Ruotsin kielen vaikutus näkyy esimerkiksi sanastossa, kuten sanoissa ”fiini” (hienostunut, tyylikäs) ja ”håsa” (hösätä, touhuta), jotka ovat selviä lainoja ruotsista. Lisäksi Turun murteen tapaan lyhentää sanoja ja jättää loppuvokaaleja pois saattaa liittyä osittain ruotsin kielen rytmisiin piirteisiin

 

[vierailija]

Ota itse silmä käteen kun luet. Puhe K:sta.

Eihän ollut.

 

[vierailija]

Turun murteen äänneasu eroaa yleiskielestä muun muassa seuraavilla tavoilla:

1. Vokaalien lyheneminen tai katoaminen:

• Esimerkiksi ”mitään” voi Turussa muuttua muotoon ”mitääs”.

1. Sanojen lyhentäminen:

• Lauseesta ”En tiedä” tulee ”En tiä”.

1. Omaleimaiset sanavalinnat:

• Turun murteessa käytetään sanoja, jotka voivat kuulostaa muista suomalaisista hauskoilta tai erikoisilta.

Turun murteella puhuva voi kuulostaa leikkisältä, mutta samalla hieman suoraviivaiselta ja asialliselta.

 

[vierailija]

Just näin. Itse asiassa jokainen joka edes tuo nää henkilöt keskusteluun, on syyllisiä. Se haukkuminen ei edes alkais, ellei joku ensin tuo asiaa esiin.

Nimenomaan. Tällainen kommentointi on kuin olisit K-heitteri: "Upea nainen jolla upea mies etkä sinä voi sille mitään."

 

[vierailija]

Millä tilillä tämä vetäytyminen nyt oikein näkyy?

 

[vierailija]

Turun murteen sanontoja:

• ”Mä meen kauppaa.” (Minä menen kauppaan.)
• ”Tää o oikee hyvvä.” (Tämä on oikein hyvä.)
• ”Emmä jaksa mitääs.” (En jaksa mitään.)
• ”Kato nät!” (Katso tuota!)
• ”Tuol o mun laukku.” (Tuolla on minun laukkuni.)
• “Ei mittä hättää!” (Ei mitään hätää, kaikki on kunnossa.)
• ”Mee ny siit!” (Mene nyt siitä! Käytetään lempeästi tai hieman kärsimättömästi.)
• “Älä nyt viitsi!” (Tarkoittaa usein epäuskoa tai pyytää toista lopettamaan jonkin asian.)
• ”Täst mää tykkään!” (Tästä minä pidän!)
• ”Kato ny, mitä mää sanoin!” (Katso nyt, mitä minä sanoin! Käytetään, kun osoitetaan olleensa oikeassa.)
• ”Älä stressaa, kyl se hoituu.” (Älä stressaa, kyllä se hoituu. Rauhoitteleva lausahdus.)

Tyypillisiä sanoja Turun murteessa ovat esimerkiksi

• ”ny” (nyt)
• ”tiiätsä” (tiedätkö)
• ”vaiks” (vaikka)
• ”paik” (paikka)
• ”kässii” (käsiin)
• ”tiätsä” (tiedätkö)
• ”meinas” (meinasi)
• ”viksee” (vilkaisepa)
• ”Hiiä” (hieman)

 

[vierailija]

Eihän ollut.

No olihan. Peruutahan TAAS taakse päin niitä kommentteja...

 

[vierailija]

No olihan. Peruutahan TAAS taakse päin niitä kommentteja...

Olet väärässä.

 

[vierailija]

Pitkä lista Turun murre sanoja
Alla on listattuna pitkän kaavan kautta Turun murre sanoja selkokielisine käännöksineen aakkosjärjestyksessä.
A:

• Annaskummää = luvallanne (jos vain sallitte)
• Atjöö = hyvästi
• Aanata = arvella / aavistaa

E:

• Ehtot = hyvää iltaa
• Ehtopäivä = iltapäivä

F:

• Friiata = seurustella
• Faari = vanha mies
• Fiini = hieno
• Fliitehi = haukku

H:

• Hän o höveli = olkaa hyvä
• Hailukka = kalpea / väritön / virttynyt
• Hentta = kantahämäläinen perunalaatikko
• Hornata = kuorsata
• Hantuuki = pyyheliina
• Hää = hän

I:

• Iso pölö = saisinko tuopin keskiolutta

J:

• Jaa-a = en tiedä
• Juatavapullo = saanko pullon virvoitusjuomaa
• Jenka = kierre

K:

• Kaara ittelles = ei kestä kiittää
• Kui = en ymmärrä / miksi / miten
• Ketä = kuka
• Kuisso = miten voit
• Kuimpal = paljonko (tämä) maksaa
• Kiverttä = kääriä
• Kimotta = huutaa kimeästi
• Kiirus = kiire
• Kaffe = kahvi
• Kaaho = sekopöinen / hassu
• Kunti = asiakas
• Klomppari = kömpelö ihminen
• Koijari = huijari
• Klummi = epäonnistuminen
• Kusinukset = serkukset
• Kollimarja = mustaherukka

L:

• Lortti = uloste / poikaviikari

M:

• Morjens = hyvää huomenta / päivää
• Mettistynny = villiintynyt
• Marjaprotti = marjoista tehty muhennos
• Mimmone = millainen
• Mittä = mitään
• Mää = minä
• Mulkukka = onko kukaan yrittänyt soittaa

N:

• Nimpalhiano = miten hauskaa
• Nimpalkauhia = miten ikävää
• Nimpal = ai niin kallis / halpa

O:

• Opperhana = suokaa anteeksi

P:

• Pykätä = rakentaa
• Poijjes = pois
• Pesofati = pesuvati
• Pölö = hassu / hölmö (hyväntahtoinen)
• Pimpparoida = hypellä sinne tänne
• Prohjaaminen = sotkeminen

R:

• Räätikkä = lanttu
• Rohdin = karkea pellava
• Ruijan valkea = revontulet

S:

• Sukkela = outo / merkillinen
• Syltti = hillo
• Soffa = sohva
• Safti = mehu
• Staalo = saamelaisten tarinoiden pelottava taruhahmo

T:

• Tiärävvaik = ehkä, kenties
• Täsä pihas = heti
• Takka vaa = kiitos
• Tänäpänehtost = tänä iltana
• Tilpehööri = lisätarpeet
• Telefoneerata = soittaa puhelimella

V:

• Varrosvähä = hetkinen
• Viäl = vielä

Ö:

• Öörfiila = korvapuusti

 

[vierailija]

Mua surettaa kyllä toi NM. Eihän se voi elää yhtään normaalia elämää, juhlia ja pitää hauskaa. Eikä varmasti paljon arkisempiakaan asioita tehdä yhdessä puolisonsa kanssa. Ja tää kuvaajakaveri kyl mässäilee tällä kaveruudella ihan huoletta.

 

[vierailija]

Olet väärässä.

No en ole. Itse nolosti missasit TAAS keskustelun aiheen.

 

[vierailija]

Mua surettaa kyllä toi NM. Eihän se voi elää yhtään normaalia elämää, juhlia ja pitää hauskaa. Eikä varmasti paljon arkisempiakaan asioita tehdä yhdessä puolisonsa kanssa. Ja tää kuvaajakaveri kyl mässäilee tällä kaveruudella ihan huoletta.

Ei sua sureta pätkääkään.

 

[vierailija]

No en ole. Itse nolosti missasit TAAS keskustelun aiheen.

Ehän.

 

[vierailija]

Ei sua sureta pätkääkään.

Itseasiassa surettaa kyllä.

 

[vierailija]

Ei sua sureta pätkääkään.

Ei todellakaan, kun itse tuo jatkuvasti esiin.

 

[vierailija]

Mua surettaa kyllä toi NM. Eihän se voi elää yhtään normaalia elämää, juhlia ja pitää hauskaa. Eikä varmasti paljon arkisempiakaan asioita tehdä yhdessä puolisonsa kanssa. Ja tää kuvaajakaveri kyl mässäilee tällä kaveruudella ihan huoletta.

Ja sinä mässäilet sillä täällä.