Oon eri mutta munkin mielestä kielitaito kyllä asettaa rajat ystävyyden syvenemiselle. Se ei tosiaankaan tarkoita etteivätkö he voisi olla hyviä ystäviä, eikä merkitystä ole silläkään haluaako joku heidän olevan ystäviä vai ei, mutta on kyllä turha kuvitella että k:n enkulla pystyisi pitkiin, polveileviin keskusteluihin. Ihan yhtä hyvin voisi väittää että sinä niin vimmatusti haluat heidän olevan sydänystäviä, että et pysty myöntämään etteivät he oikeasti pysty puhumaan keskenään. Tukena voi toiselle olla totta kai vaikkei kaikkea ymmärräkään.
K liioittelee rallienkkuaan kyllä, mutta se ei tehnyt sitä esimerkiksi viisuviikolla haastatteluissa. Ja kyllä, sen kielenkäyttö oli rohkeaa ja kekseliästä, se sai viestinsä useimmiten perille ja ymmärsi kysymyksetkin, mutta tuleeko mieleen jotain haastattelua jossa se olisi oikeasti avannut jotain omia tunteitaan tai kertonut jostain konkreettisistakaan tapahtumista yhtään pidemmästi?