Ammattipoliitikoksi toisten rahoilla
Maahanmuuttovastaisuudessa Halla-ahon ja muiden perussuomalaisten tyyliin kuuluu leimata ulkomaalaistaustaiset sosiaalipummeiksi.
”Tampereen ratikasta tulee mamujuna, jolla lähiöiden työttömät maahanmuuttajat pääsevät isommalla joukolla keskustan Kelaan pyytämään lisää rahaa”, kansanedustaja
Veikko Vallin twiittasi 20. lokakuuta.
Halla-aho itse pohjusti kirjan mukaan poliittisen uransa toisten rahoilla.
Hän meni ensi kerran vaaleissa läpi vuoden 2008 kuntavaaleissa Helsingissä saaden alle 3 000 ääntä. Pohjatyön sille ja myöhemmille ilmiömäisille äänisaaliilleen vaikuttamisuransa alun huono julkinen esiintyjä teki kirjoittamalla kammiossaan Scripta-blogia.
Halla-aho sai vuosina 2007 ja 2008 Suomen Kulttuurirahastolta kaksi apurahaa suomi-ukraina-sanakirjan laatimiseen. Apurahat vastasivat yhteensä 50 000 euron vuosipalkkaa. Sanakirja ei valmistunut vaan apurahavuosina hän kirjoitti Scriptaan tekstiä kahden paksun kirjan verran.
Suomen Kulttuuritrahasto on yksityinen säätiö, jonka alkupääoman kansa lahjoitti keräyksellä vuonna 1938.
Samoilla rahoilla hän kävi myös kampanjat vuoden 2007 eduskuntavaaleihin, joissa äänisaalis jäi laihaksi ja vuoden 2008 kuntavaaleihin, joissa siis meni läpi.
Esimakua Perus-Suomesta
Kirkkoslaavin tutkijalla ei ole varsinaista ammattia. Apurahan jälkeen hänen elantonsa koostui kaupunginvaltuuston ja muiden kunnallisten luottamustehtävien kokouspalkkioista, joita valtuustossa täysin passiiviselle Halla-aholle kertyi neljän vuoden aikana yli 66 000 euroa.
Viime vuosikymmenen taitteessa nelikymppisenä puolueeseen liittynyt Halla-aho oli taloudellisesti tyhjän päällä. Julkisuudessa hän esiintyy hieman haluttomana poliitikkona, jolla ei ole henkilökohtaisia pyrkimyksiä ja joka oikeastaan haluaisi viettää normaalimpaa perhe-elämää.
Näin voi olla, mutta mitä ensi vuonna 50 vuotta täyttävä mies sitten tekisi?
Sillat yliopistolle on poltettu eivätkä kirkkoslaavin asiantuntijoiden työmarkkinat liene muualla kovin hääppöiset. Ammattipoliitikkona toimiminen on Halla-aholle myös toimeentulon kysymys. Eläkkeelle hän pääsee aikaisintaan vuonna 2037.
Jussi Halla-aho voi nousta loppuvuoden aikana gallupeissa suurimman puolueen puheenjohtajaksi. Kunnissa perussuomalaisilla on vauhti päällä tavoitteena syrjäyttää keskusta maaseudun ikuisena ykköspuolueena. Keväällä 2023 hän saattaa olla hallitustunnustelija.
Lauri Nurmen kirja on palvelus äänestäjille. Kukaan ei voi sanoa jälkeenpäin, että emme me tienneet. Perussuomalaisten kansanedustajien ilkeys ja toista mieltä olevien tai toisenlaisten ihmisten avoin halveksunta antaa esimakua siitä, millaista meno olisi Perus-Suomessa.
Suurimman oppositiopuolueen puheenjohtaja osoittautuu epävirallisen elämäkerran perusteella luultuakin pelottavammaksi. Toimittaja Lauri Nurmen kirjoittama epävirallinen elämäkerta perussuomalaisten puheenjohtajasta Jussi Halla-ahosta herättää kunnioitusta kahdella tapaa. Ensiksikin työmäärän osalta
www.kansanuutiset.fi
www.mtvuutiset.fi
:watermark(https://img.ilcdn.fi/ag9uasYoX6qDIbi4fv5iUdqyOuM=/1200x0/https://assets.ilcdn.fi/d5d8e66549a2784d3ab9f77bfbc32a7dff74a6891d67da218885e7128ff2b073.png,0,-0,0)/img-s3.ilcdn.fi/13e45efe6a746015018e9ce7ae5e9f20bae6fe63d6f3256a34f1a3cc00ffdfdd.jpg)
