Jumankauta mitä touhua koulussa

[QUOTE="aikuinen";28489732]Voitko kertoa kuinka herkkä ihminen opetetaan olemaan ei-niin-herkkä? Voisin käyttää ohjeita itseeni. Olen herkkä aikuinen eikä sitä piirrettä itsestä noin vain kitketä.

Paras vastaus tuohon on että elämä opettaa!!! Eli ei mitään turhan päiväsiä hyssyttelyjä enää tuon ikäiselle...Jos aina on mami auttamassa ja itkemässä mukana, niin ei se siitä koskaan miksikään muutu. Turhat hössötykset pois, kyllä nyt yläasteikäisen pitäisi jo pystyä tuollaisesta selviytymään, että joku nyt sattu repimään hämähäkiltä jalan....olisi pitänyt antaa olla! Eikä mennä itkemään sinne että ei noin saa tehdä byäää ja kuulostaa nyt kyllä tosi ilkeälle tämä teksti, mutta vaikea sitä nätimmin selittää. En ihmettele että toisia lapsia ärsyttää tuollainen, kun kyllä ihan minua aikuisenakin ärsyttää nää lällynlää lapset ja niitten yli-hysteeriset vanhemmat. Omat lapset ovat pärjänneet vallan mainiosti ja toinenkin oli aikoinaan herkkä ja on tavallaan vieläkin, mutta sen kanssa on tehty töitä! Pystyy olemaan ja elämään asian kanssa. Ei tulisi mieleenkään soittaa tuommoisesta opettajalle, johan ne tukehtuisivat kahveihinsa Minä kyllä jo mietin että onkohan tää aloitus kuitenki provo?

 

Ramona: oletko ihan tosissasi?

 

[QUOTE="ramona";28489807][QUOTE="aikuinen";28489732]Voitko kertoa kuinka herkkä ihminen opetetaan olemaan ei-niin-herkkä? Voisin käyttää ohjeita itseeni. Olen herkkä aikuinen eikä sitä piirrettä itsestä noin vain kitketä.

Paras vastaus tuohon on että elämä opettaa!!! Eli ei mitään turhan päiväsiä hyssyttelyjä enää tuon ikäiselle...Jos aina on mami auttamassa ja itkemässä mukana, niin ei se siitä koskaan miksikään muutu. Turhat hössötykset pois, kyllä nyt yläasteikäisen pitäisi jo pystyä tuollaisesta selviytymään, että joku nyt sattu repimään hämähäkiltä jalan....olisi pitänyt antaa olla! Eikä mennä itkemään sinne että ei noin saa tehdä byäää ja kuulostaa nyt kyllä tosi ilkeälle tämä teksti, mutta vaikea sitä nätimmin selittää. En ihmettele että toisia lapsia ärsyttää tuollainen, kun kyllä ihan minua aikuisenakin ärsyttää nää lällynlää lapset ja niitten yli-hysteeriset vanhemmat. Omat lapset ovat pärjänneet vallan mainiosti ja toinenkin oli aikoinaan herkkä ja on tavallaan vieläkin, mutta sen kanssa on tehty töitä! Pystyy olemaan ja elämään asian kanssa. Ei tulisi mieleenkään soittaa tuommoisesta opettajalle, johan ne tukehtuisivat kahveihinsa Minä kyllä jo mietin että onkohan tää aloitus kuitenki provo?[/QUOTE]

Olisiko siinä ap:n pojan itkun syynä myös se, että häntä itseään kiusattiin, oikein porukalla? Varmasti se hämis itketti, mutta myös se muiden hyökkäys itseä vastaan.

 

Poika oli kertonut asiasta jo aiemmin isälleen,joka oli antanut neuvon olla ihan naama "peruslukemilla" eli ettei provosoidu, mikä oli varmasti ihan hyvä neuvo.
Itseäni kyllä kyrsii, että pitäisi olla välittämättä jos eläimiä rääkätään.

Hyvä neuvo isältä. Parempi poistua tilanteesta, vaikka ikävälle tuntuisikin, mutta helpommalla pääsee jos on kovin herkkä. Kyllä se siitä vielä Voitte keskenänne puhua asioista ja miettiä juurikin vaikka etukäteen miten kannattaisi missäkin tilanteessa toimia, ettei aina toistuisi.

 

No ei ole provo.
Ei täällä kotona ole lässytetty, tapahtumat ovat olleet jo jokin aika sitten ja poika kertoi vasta nyt minulle, isälleen aiemmin. Eli poika on pitänyt sisälläänkin asioita, eikä aina heti ole äidille itkemässä..

 

Eikä meilläkään lapset kiduta eläimiä, eikä saa tappaa kun itikat! Ja sipsi, olen tosissani...elämä on julmaa :/ Oikeasti! Ei kannata unohtaa sitä siinä lastenkasvatuksessakaan. Lapsihan voi nyt saada elinikäisen trauman vaikka ku lukee sen iltalehen kannen kaupassa ja vanhemmat ei voi millään selittää lapselle niistä kauheksista voi kamalaa! Oikeasti herätkää!

 

[QUOTE="ramona";28489807]

Olisiko siinä ap:n pojan itkun syynä myös se, että häntä itseään kiusattiin, oikein porukalla? Varmasti se hämis itketti, mutta myös se muiden hyökkäys itseä vastaan.

Varmasti näin.

 

No ei ole provo.
Ei täällä kotona ole lässytetty, tapahtumat ovat olleet jo jokin aika sitten ja poika kertoi vasta nyt minulle, isälleen aiemmin. Eli poika on pitänyt sisälläänkin asioita, eikä aina heti ole äidille itkemässä..

Ok ja anteeksi samalla tämä purkaus! Kaikki mitä sanoin voidaan käyttää minua vastaan mutta kaikki teksti mitä kirjoitin, ei missään nimessä liittynyt vain tähän teidän asiaan, vaan olis suurimmaksi osaksi yleistystä! Olkaa poikanne tukena ja töytäiskää häntä pikkuhiljaa sinne karuun aikuisia odottavaan maailmaan...helppoa se ei ole kenellekkään vanhemmalle <3

 

Minun tyttö on jo kuudennellatoista vuodellaan, ja hyvin raadollisesti kyllä eläinten kuolemissa joutunut mukana olemaan - meillä kun on aina ollut eläimiä. On ollut hyvästelemässä kaksikin hevosystäväänsä viimeiselle piikille, vienyt minun kanssani koiran, joka oli meillä koko tytön sen astisen elämän viimeiselle reissulleen jne. jne. Olen kuitenkin aivan varma, että edelleen elävän olennon rääkkäämisen näkeminen saisi hänelle todella pahan mielen. Samoin minulle.

Elämän julmuuden olen itse entisessä työssäni nähnyt niin monelta kantilta, etten jaksa edes kirjoittaa, joten siitä uskoisin ihan tarpeeksi tietäväni, ihan heräämättäkin... Lastenkasvatuksessa en kuitenkaan ole julmuutta esille ottanut, kaikkihan siihen elämässään jollain tasolla tulevat ihka varmasti törmäämään.

Mutta se siitä. Ymmärrän erittäin hyvin ap:n harmistuksen asiasta!

 

[QUOTE="sipsi";28489916]Minun tyttö on jo kuudennellatoista vuodellaan, ja hyvin raadollisesti kyllä eläinten kuolemissa joutunut mukana olemaan - meillä kun on aina ollut eläimiä. On ollut hyvästelemässä kaksikin hevosystäväänsä viimeiselle piikille, vienyt minun kanssani koiran, joka oli meillä koko tytön sen astisen elämän viimeiselle reissulleen jne. jne. Olen kuitenkin aivan varma, että edelleen elävän olennon rääkkäämisen näkeminen saisi hänelle todella pahan mielen. Samoin minulle.

Elämän julmuuden olen itse entisessä työssäni nähnyt niin monelta kantilta, etten jaksa edes kirjoittaa, joten siitä uskoisin ihan tarpeeksi tietäväni, ihan heräämättäkin... Lastenkasvatuksessa en kuitenkaan ole julmuutta esille ottanut, kaikkihan siihen elämässään jollain tasolla tulevat ihka varmasti törmäämään.

Mutta se siitä. Ymmärrän erittäin hyvin ap:n harmistuksen asiasta![/QUOTE]

Tottakai sekin saa herkäksi mitä kokee, mutta osaat varmasti kuitenkin välttää tällaisia tilanteita, jos mahdollista ja olet oppinut toimimaan asian kanssa. Ei sitä Herkkyyttä ihmisen sisältä pois saa, itsekin olen herkkä! Asioista vaan täytyy joskus oppia selviämään yksinkin ja ymmärrän todella että ap:ta harmittaa lapsensa puolesta, en sanonut etteikö itseäkin harmittaisi. Mielestäni oli hupsua kuitenkin laittaa wilmaan viestiä tuollaisesta juurikin siksi, että poika on jo yläasteella. Minun mielipiteeni vain ja samalla juttu rönsyili osaltani vähän muillekkin raiteille, mutta näin.

 

Laitoin samantien postia Wilman kautta opettajalle ja rehtorille.
Suomessa sammakot ja sammakonkutu ovat rauhotettuja, mutta pojan mukaan siinä vieressä oli opettajia eivätkä tehneet mitään.
Näitä em juttuja tehdään pojalle, kun haluavat saada itkemään.
Ja poika on jo 13v, eikä mikään vässykkä muuten. On joutunut vaihtamaan tähän kouluun kiusaamisen takia, mutta nyt onneksi siirtyy jo yläasteelle toiseen kaupunkiin, kun pääsi ilmaisutaidonluokalle.

Kun opettaja on hyväksynyt teon, hän joutuu vastuuseen rikoksesta. Ilmoitus poliisille.

 

Voi jumankauta.. tapatteko te hyttysiä? Myrkytättekö muurahaisia? Joukkosurmaatteko viattomia hyönteisiä autojenne tuulilaseihinne satoja tuhansia kesässä? Lävistettäkö elävän madon koukkuun syötiksi kaloille?


AARGH!

 

[QUOTE="vieras";28490801]Voi jumankauta.. tapatteko te hyttysiä? Myrkytättekö muurahaisia? Joukkosurmaatteko viattomia hyönteisiä autojenne tuulilaseihinne satoja tuhansia kesässä? Lävistettäkö elävän madon koukkuun syötiksi kaloille?


AARGH![/QUOTE]

Tässä ei ollut kyse siitä hämähäkistä, vaan siitä että lasta kiusataan porukalla.

Tässäkin ketjussa tulee ilmi se ajattelu että kiusaaja saa olla mitä on, kiusatun pitää kyetä muuttumaan...

 

[QUOTE="vieras";28490801]Voi jumankauta.. tapatteko te hyttysiä? Myrkytättekö muurahaisia? Joukkosurmaatteko viattomia hyönteisiä autojenne tuulilaseihinne satoja tuhansia kesässä? Lävistettäkö elävän madon koukkuun syötiksi kaloille?


AARGH![/QUOTE]

On hiukkasen verran eri asia rääkätä elollisia olentoja tarkoituksella ja toisen lapsen kiusaamistarkoituksessa kuin päästää päiviltä otus joka aiheuttaa ongelmia kuten esim. sisälle taloon muuttamista suunnittelevat muurahaiset tai verta imevät hyttyset.
Puhumattakaan vahingoista, jokainen nirhaa öttiäisiä huomaamaattaan ja sille ei vaan voi mitään. Mutta sille voi sallitaanko huvikseen nirhaaminen vaiko ei.

 

Ihmettelen suuresti osan reagtiota asiaan! Minusta on hienoa että laitoit viestiä kouluun. Ensinnäkin siksi, että kiusaamisesta selvästi on kyse. Kiusaamisestako ei saisi kouluun ilmoittaa? Haloo ihmiset!

Ja toiseksi, eläinten rääkkäys. Sekinkö pitäisi sallia? Tulenko repimään teidän kakaroilta raajat irti - pikku juttu? Tuota jalkojen repimistä hämähäkeiltä tapahtui aikoinaan täälläkin. Samat jäpikät vanhempina sitten kantoi siilin koulun katolle ja hietyivät sen sieltä alas (kyseessä korkea, 4 kerroksinen koulu ja asfalttimaa). Myös kissoja tykkäsivät potkia. Ei olisi ensimmäinen kerta ettei siihen ötököiden kiusaamiseen jäisi.

Pieniinkin asioihin pitää puuttua.

 

Minä mietin tässä, mitä lapsen mielessä liikkuu.

1) eläimiä rääkättiin, hän puuttui sanallisesti ja tunteikkaasti tapaukseen. Kertoiko valvojalle? Näkikö aikuinen oikeasti, vai oliko vain lähistöllä?
-> luottamus aikuisten kykyyn vaikuttaa asioihin?

2) lapsi ei kertonut äidille heti.
-> pelko äidin reaktiosta? Ei halunnut että koululle ollaan yhteydessä? Pelko asian esiiinnostamisesta ja lisäkiusaamisesta?

Kun lapsi on jo noin vanha, pitäisi vahvistaa niitä keinoja millä itse selvitä tilanteista. Vahvistaa omaa uskoa siihen, että on oikeassa. Nyt saa vaikutelman, että lapsi piti sitä "itsensä kiusaamisena" ennen kaikkea, reagoi asiaan siten, eikä kertonut kaikille aikuisille. Näin, vaikka kyseessä oli lain mukaan eläinrääkkäys, josta jo on on ilmoitusvelvollisuus.

Lapsi jäi uhrin asemaan ja hänellä varmaan edelleen on olo, että hän oli uhri eikä ensisijaisesti eläimet. Siitä ajatuksesta pitäisi päästä pois. Jos antautuu uhriksi niin tulee olemaan kiusattu. Se helposti syö itsetuntoa ja jatkossa on entistä helpompaa tulkita viattomammatkin tilanteet juuri "minun" härnäämiseksi. Kuulostaa siltä että lapsen itsetuntoa on jo syöty pahasti. Onhan hän saanut koulussa oppilashuollon tukea, muutakin kuin koulunvaihdon?

Kun kokee kiusaamista tai näkee laittomuuksia, täytyy jämäkästi sanoa "ei", hakeutua pois tilanteesta ja JOS jotain laitonta sattuu niin myös ehdottomasti kertoa aikuiselle. Jos on pelko oman turvallisuuden puolesta, tilanteesta on poistuttava heti ja kerrottava aikuiselle.

Tässä oli hyvä teksti siitä, miten valitettavasti voi itse provosoida ja kuinka joskus on vain purtava huulta, vaikka aina sanotaan että jokaisella on lupa olla oma itsensä.Saa olla herkkä, saa olla oikeudentajuinen, ei tarvitse ohittaa olankohautuksella kun näkee ja kokee jotain pahaa, mutta omaa reaktiotaan voi hillitä ja kontrolloida: http://www.mll.fi/nuortennetti/kiusaaminen/minua_kiusataan/

 

Eniten tässä ketjussa ihmetytti ne (ilmeisesti?) 13 -vuotiaat kaverit, jotka omaksi huvikseen kiduttivat eläimiä ja kiusasivat aloittajan lasta.

Ole aloittaja ylpeä lapsestasi, jonka olet onnistunut normaaliksi kasvattamaan.

 

Tokaluokkalaiseni tuli kans tässä vasta kotiin järkyttyneenä. Eräät kauhukakarat tuolla olivat tappaneet sammakoita ja lapseni oli nähnyt. Kertoi pursuilevista aivoista, verestä ym joita tuli kun hyppivät sammakoiden päälle. Kuinka olivat vielä elossa kaiken tuon jälkeen.. Ihan perseestä oikeesti että tommosia pentuja on, voi vaan kuvitella mitä niistä kasvaa! Ja kyllä uskon vian löytyvän ihan vanhemmista ja kasvatuksesta. Jotain on mennyt pahasti pieleen jos ei tunne mitään kun viattomia luontokappaleita noin kohdellaan

 

No onhan tuo paha, mutta onneksi eivät poikaasi kohtaan ole väkivaltaisia. Fyysisesti väkivaltaisia.

Siis nuo lapset kiusaavat ap:n poikaa satuttamalla ja tappamalla viattomia eläimiä, onko se susta jotenkin parempi kuin täräyttää nyrkillä turpaan? Mun mielestä toi kyllä kielii näiden kiusaajalasten pahasta empatianpuutteesta.

 

[QUOTE="vieras";28490801]Voi jumankauta.. tapatteko te hyttysiä? Myrkytättekö muurahaisia? Joukkosurmaatteko viattomia hyönteisiä autojenne tuulilaseihinne satoja tuhansia kesässä? Lävistettäkö elävän madon koukkuun syötiksi kaloille?


AARGH![/QUOTE]

Hämähäkin tappaminen, jos se häiritsee = OK. Hämähäkin jalkojen repiminen elävältä = kiduttaminen = EI OK.

Siis tarviiko tätä todellakin erikseen selittää...?

 

[QUOTE="ramona";28489807]

Paras vastaus tuohon on että elämä opettaa!!! Eli ei mitään turhan päiväsiä hyssyttelyjä enää tuon ikäiselle...Jos aina on mami auttamassa ja itkemässä mukana, niin ei se siitä koskaan miksikään muutu. Turhat hössötykset pois, kyllä nyt yläasteikäisen pitäisi jo pystyä tuollaisesta selviytymään, että joku nyt sattu repimään hämähäkiltä jalan....olisi pitänyt antaa olla! Eikä mennä itkemään sinne että ei noin saa tehdä byäää ja kuulostaa nyt kyllä tosi ilkeälle tämä teksti, mutta vaikea sitä nätimmin selittää. En ihmettele että toisia lapsia ärsyttää tuollainen, kun kyllä ihan minua aikuisenakin ärsyttää nää lällynlää lapset ja niitten yli-hysteeriset vanhemmat. Omat lapset ovat pärjänneet vallan mainiosti ja toinenkin oli aikoinaan herkkä ja on tavallaan vieläkin, mutta sen kanssa on tehty töitä! Pystyy olemaan ja elämään asian kanssa. Ei tulisi mieleenkään soittaa tuommoisesta opettajalle, johan ne tukehtuisivat kahveihinsa Minä kyllä jo mietin että onkohan tää aloitus kuitenki provo?[/QUOTE]

Oletkohan nyt ihan itse se provo? Sä olet selvästikin jonkun tällaisen koulukiusaajanilkin äiti, ei normaali ihminen tuollaista suolla näppikseltään. :O Sun neuvosi on siis tiivistettynä että yli 12-vuotiaiden lasten koulukiusatuiksi joutumiseen ei sais mitenkään puuttua tai kokea empatiaa lastaan kohtaan, muuten vaan mahdollistaa lisää kiusaamista? Säälin todella sun lapsias jos näin on, ja samoin niitä raukkoja jotka ovat sun kiusaajalastes tielle erehtyneet.

 

[QUOTE="vieras";28491041]Minä mietin tässä, mitä lapsen mielessä liikkuu.

1) eläimiä rääkättiin, hän puuttui sanallisesti ja tunteikkaasti tapaukseen. Kertoiko valvojalle? Näkikö aikuinen oikeasti, vai oliko vain lähistöllä?
-> luottamus aikuisten kykyyn vaikuttaa asioihin?

2) lapsi ei kertonut äidille heti.
-> pelko äidin reaktiosta? Ei halunnut että koululle ollaan yhteydessä? Pelko asian esiiinnostamisesta ja lisäkiusaamisesta?

Kun lapsi on jo noin vanha, pitäisi vahvistaa niitä keinoja millä itse selvitä tilanteista. Vahvistaa omaa uskoa siihen, että on oikeassa. Nyt saa vaikutelman, että lapsi piti sitä "itsensä kiusaamisena" ennen kaikkea, reagoi asiaan siten, eikä kertonut kaikille aikuisille. Näin, vaikka kyseessä oli lain mukaan eläinrääkkäys, josta jo on on ilmoitusvelvollisuus.

Lapsi jäi uhrin asemaan ja hänellä varmaan edelleen on olo, että hän oli uhri eikä ensisijaisesti eläimet. Siitä ajatuksesta pitäisi päästä pois. Jos antautuu uhriksi niin tulee olemaan kiusattu. Se helposti syö itsetuntoa ja jatkossa on entistä helpompaa tulkita viattomammatkin tilanteet juuri "minun" härnäämiseksi. Kuulostaa siltä että lapsen itsetuntoa on jo syöty pahasti. Onhan hän saanut koulussa oppilashuollon tukea, muutakin kuin koulunvaihdon?

Kun kokee kiusaamista tai näkee laittomuuksia, täytyy jämäkästi sanoa "ei", hakeutua pois tilanteesta ja JOS jotain laitonta sattuu niin myös ehdottomasti kertoa aikuiselle. Jos on pelko oman turvallisuuden puolesta, tilanteesta on poistuttava heti ja kerrottava aikuiselle.

Tässä oli hyvä teksti siitä, miten valitettavasti voi itse provosoida ja kuinka joskus on vain purtava huulta, vaikka aina sanotaan että jokaisella on lupa olla oma itsensä.Saa olla herkkä, saa olla oikeudentajuinen, ei tarvitse ohittaa olankohautuksella kun näkee ja kokee jotain pahaa, mutta omaa reaktiotaan voi hillitä ja kontrolloida: Minua kiusataan - MLL[/QUOTE]

Tässä kirjoituksessa on kyllä asiaakin.
Nimittäin pojalla on vahva oikeudentaju ja on herkästi sanomassa pienestäkin asiasta, jos on epäreilua. Tavallaan varmaan voi ruokkia kiusaamista, kun ilkeät tyypit huomaa että reagoi vahvasti asioihin, ja ottaa helposti loukkauksista tms itseensä. Puuttuu myös koulussa tms muiden kiusaamiseen.

 

Minäkin ihmettelen osia vastauksia.
Kun kyseessä on sekä lapsen kiusaaminen, että eläinrääkkäys ja tämä asia pitäisi sivuuttaa.

Se on se ja sama miten kiusattu kiusaamiseen reagoi, juuri se, että itkettää kertoo vain sen, että empatiakykyä ja tunteita löytyy, joka on aina positiivista. Sen sijaan nämä kiusaajamuksut, jotka _haluavat_ nähdä kun saavat toisen pahoittamaan mielensä ja itkemään, ja tekevät sen kiduttamalla eläimiä.. päässä lienee kohtuu iso pipi, että tälläinen toteutuu.
Toki "ymmärrän", että erityisesti pojilla on eläintenkiusausvaihe lapsuudessa, näin ei saisi olla, ja johtunee kasvatuksesta suurimmaksi osaksi, mutta, että myös ne empatiakyvyllä varustetut muksut nyt sitten testimielessä tulevat rääkänneeksi eläimiä, mutta ero on tietenkin siinä, että he ymmärtävät tehneensä väärin, kun asian selittää ja katuvat tekojaan. Kun olen mielenkiinnosta kysynyt, niin todella monella nykyään aikuisella miehellä on lapsuudessaan se "ammuin impparilla pikkulinnun, tökin siiliä kepillä, irrotin hämähäkiltä jalat" kokemuksia. Lapsille pitäisi muistaa puhua eläinten kohtelusta pienestä pitäen, mutta moni ei asiaa muista, erityisesti jos ei ole omia lemmikkejä.
Eläimet eivät puhu, eikä lapset ymmärrä välttämättä, että siihen hämähäkkiin oikeasti sattuu.

Mutta kun on kyseessä näin isot lapset, ja kiusaaminen on törkeää sekä lasta, että eläimiä kohtaan, niin totta ihmeessä tähän pitää puuttua ja lujasti. Puuttuminen on hyödyllistä myös näille kiusaajamuksuille, jos empatiakyky ei ollenkaan kehity tässä vaiheessa, niin kyllä se kasvattaa karmeita aikuisia.

Hyvä ap, että ilmoitit opettajalle ja rehtorille, toivottavasti asiaan puututaan ja poikasi saa olla rauhassa kiusaamiselta. Juuri herkkiä ihmisiä me tarvitaan lisää tälle pallolle, nykyään vain tälläiseksi on hyvin vaikeaa kasvaa, kun periaate on se:"PIILOTA tunteesi!!", ja näin sen ei pitäisi mennä, tästä tulee vain sisäisesti paha olla..

 

[QUOTE="ramona";28489380]Luulin ensin että puhut jostain ekaluokkalaisesta. len tosiaan aika järkyttynyt ja voi niitä opettajia, kun ne wilman aukaisee [/QUOTE]

Tää on se kohta mikä mietityttää tulevassa opettajankoulutuksessa: kyllä ne lapset kestää,mutta tälläset vanhemmat.....Siis nimenomaan tarkoitan tätä tässäkin ketjussa alkanutta "koita saada jämäkkyyttä" ja muusta paskanjauhannasta. Ihan sama onko siellä ekaluokkalainen vai kutosluokkalainen, ne jotka kiduttaa eläimiä on ne syylliset. Ennemmin olisin huolissani miten he tulevat pärjäämään,jos kotoa saatu kannustus on hyvähyvä jatka vaan-tasoa. Ap:n pojalla on sentään ilmeisen välittävät vanhemmat.

 

Tässä kirjoituksessa on kyllä asiaakin.
Nimittäin pojalla on vahva oikeudentaju ja on herkästi sanomassa pienestäkin asiasta, jos on epäreilua. Tavallaan varmaan voi ruokkia kiusaamista, kun ilkeät tyypit huomaa että reagoi vahvasti asioihin, ja ottaa helposti loukkauksista tms itseensä. Puuttuu myös koulussa tms muiden kiusaamiseen.

Kiusaaminen on aina väärin, ja on väärin seurata sivusta jos jotain kiusataan. Hienoa, että poikasi uskaltaa puuttua siihen!

Mutta jos pienemmistä asioista on kyse, niin liika huomauttelu ja asioihin puuttuminen on...no, ärsyttävää. Sellaista toisten asioihin nokkansa tunkemista, vaikkei ehkä olisi sellaiseksi tarkoitettu. Ja altistaa taatusti kiusaamiselle. Eli jos sellaista piirrettä on, niin kannattanee yrittää opetella siitä eroon.