Oppinut
Sitten varmaan allekirjoitat tämän. Siinähän sitä voimaa on, maailmankaikkeus kun laajenee edelleen
Alkuräjähdys
Kosmologia
n •
k •
m
Alkuräjähdys on
kosmologiassa maailmankaikkeuden syntymää ja kehittymistä käsittelevä vallitseva teoria.
[1] Alkuräjähdysmalli muotoutui konsensusmalliksi 1960-luvulla ja on yhä tieteen nykyinen standardimalli.
[2] Teorian mukaan maailmankaikkeus syntyi äärimmäisen tiheästä ja kuumasta tilasta noin 13,8 miljardia vuotta (13,8
Ga) sitten niin kutsutussa alkuräjähdyksessä ja on siitä lähtien jatkuvasti laajentunut.
Havaintoihin perustuva tutkimustieto tukee alkuräjähdysteoriaa. Galaksien on havaittu etääntyvän
Maasta sitä nopeammin mitä kauempana ne ovat. Tätä periaatetta kutsutaan
Hubblen laiksi. Kun tämä havainto yhdistetään niin sanottuun
kopernikaaniseen periaatteeseen, jonka mukaan missä tahansa päin kaikkeutta sijaitsevat havainnoijat havaitsisivat samoin, voidaan päätellä itse avaruuden laajenevan. Seuraamalla laajenemista teoreettisesti ajassa taaksepäin päädytään olettamukseen, jonka mukaan alussa on ollut äärimmäisen tiheä ja kuuma tila. Tämä kuuma alkutila on koko teorian pää
premissi.
Tutkimuksissa havaittu kevyiden
alkuaineiden suhteellinen runsaus vastaa
alkuräjähdyksen ydinsynteesin ennusteita. Alkuräjähdysteoria ennustaa myös koko kaikkeuden täyttävän heikon
mikroaaltosäteilyn eli niin sanotun
kosmisen taustasäteilyn olemassaolon. Taustasäteilyn varmistuminen vuonna
1964 johti alkuräjähdyksen hyväksymiseen parhaaksi maailmankaikkeuden alkuperää ja kehitystä kuvaavaksi teoriaksi.
Kosmologian perusteoria,
yleinen suhteellisuusteoria, kuvaa kaikkeutta vain joko laajenevana tai supistuvana.
Friedmannin–Lemaîtren–Robertsonin–Walkerin metriikka -niminen
Einsteinin kenttäyhtälöiden ratkaisu on alkuräjähdyksen teoreettinen perusta.