vierailija
Jossain kuvitelmassa voi ollaYlönousemuskoneeseen kadonneet.
Jossain kuvitelmassa voi ollaYlönousemuskoneeseen kadonneet.
Etsi Ekliptika ensin sieltä. Siellä on nyt myösEikun se on ajatus siitä kun Virgo makaa kyljellään tähtitaivaalla. Vaikea sitä kuvata sanoin, vaikka kuinka selkeä ilmiö olisi
nyt on alkanut alkuun aika. Maali pysyy paremmin lattiassa kuin muulloin jneEtsi Ekliptika ensin sieltä. Siellä on nyt myös
Kesällä se ei näy kovin pohjoisessa mut on silti.
noinnyt on alkanut alakuun aika. Maali pysyy paremmin lattiassa kuin muulloin jne
Jos ei tottele Echon käskyä, hän perustaa itse ketjun saatesanoin ” Antaa palaa”.En tee ketjuja.
Kerro lisää mitä siellä tapahtuiJos ei tottele Echon käskyä, hän perustaa itse ketjun saatesanoin ” Antaa palaa”.
Mielenkiintoinen tuo toinen ketju, jossa pohditaan kuoleman jälkeistä elämää. Kuuntelin myös osan ap:n linkittämästä videosta.
Antiikin ajat kiinnostavat. Mies mainitsi videossa Aleksandrian. Harmi kun kaupungista jäi vain rauniot jäljelle.
Se on se Aurinkokunta, jossa Maakin on vain 1 monista
HuhuuKerro lisää mitä siellä tapahtui
Logos (λόγος) on kreikan kielen sana, jolla on monia merkityksiä. Se voi tarkoittaa puhetta, sanaa, merkitystä, ajattelua, järkeä, periaatetta, sääntöä, suhdetta tai oppia.
Filosofiassa kreikan kielen sanaa logos on käytetty eri aikoina useissa erilaisissa merkityksissä. Herakleitos Efesoslainen (535 – 475 eaa.) käytti kreikan sanaa kuvaamaan kaikkeuden perimmäistä alkusyytä. Herakleitos tarkoitti sanalla todellisuuden järjestävää periaatetta, joka hallitsee kaikkea ja luo kaiken yhteyden. Tässä yhteydessä sana tarkoittaa ennen kaikkea järkeä. Toinen merkitys, jossa Herakleitos käyttää sanaa, on luonnonlaki. Kreikkalaiset eivät erotelleet Herakleitoksen aikaan ihmisyhteisön lakeja ja luonnonlakeja toisistaan. Tämän oikeuskäsityksen mukaan oikeus on yhteinen sekä ihmisille että luonnolle.
Sokrateen, Platonin ja Aristoteleen aikana kreikan kielen sanaa logos käytettiin kuvaamaan inhimillistä järjenkäyttöä. Platonin mukaan todellisuus voidaan ymmärtää järjen avulla. Tämän vuoksi todellisuus on myös järjestynyt järjen periaatteiden mukaisesti.
Stoalaiset (n. 300 eaa.) filosofit seurasivat tulkinnassaan Herakleitosta. Stoalaiset korostivat sanan asemaa kaikkeutta järjestävänä periaatteena ja samaistivat sen toisinaan jumalaan. Kyseessä oli rationaalinen jumalallinen voima ja järjen periaate (nous). Se ohjasi luontoa, ja sen mukaan ihmisen tuli elää elämänsä.
Ylönousemuskoneeseen kadonneet.