"Julkisen sektorin palkat eivät voi nousta yksityistä nopeammin, sanoo teollisuuden työnantajapomo"

[vierailija]

HS-haastattelu | Julkisen sektorin palkat eivät voi nousta yksityistä nopeammin, sanoo teollisuuden työnantajapomo

Neuvottelut uudesta työmarkkinamallista alkavat ensi viikolla. Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi haluaa pitää vientivetoisuudesta kiinni.

www.hs.fi

Näinhän se on. Julkea sektori ei voi toimia palkkaveturina.

 

[vierailija]

Suomessa on liian suuri julkinen sektori. Ilmeisesti yksi maailman suurimpia suhteessa maan kokoon. Jos sieltä saisi ylimääräiset pois yksityisen sektorin veronmaksajiksi, julkisen puolen palkkasumma voisi pysyä samana ja jäljelle jääneiden jakajien palkat nousisivat silti. En vaan tiedä missä ne ylimääräiset ihmiset luuraavat ja mitä tekevät, mutta jossain siellä byrokratiakoneiston uumenissa heitä on kun luvut kerran ovat mitä ovat.

 

[TERO PEKKA SUVAKKI]

Suomessa on liian suuri julkinen sektori. Ilmeisesti yksi maailman suurimpia suhteessa maan kokoon. Jos sieltä saisi ylimääräiset pois yksityisen sektorin veronmaksajiksi, julkisen puolen palkkasumma voisi pysyä samana ja jäljelle jääneiden jakajien palkat nousisivat silti. En vaan tiedä missä ne ylimääräiset ihmiset luuraavat ja mitä tekevät, mutta jossain siellä byrokratiakoneiston uumenissa heitä on kun luvut kerran ovat mitä ovat.

Julkisella sektorilla on naisten osuus vahvasti korostunut. Kuntasektorilla taisi olla suunnilleen 80%. Siksi ihmettelin aikoinaan kun kaverini haki eräälle kunnalle töihin. Ajatteli, että haluaa vähämmän stressaavaa hommaa ja pidemmät lomat. Hakijoista valtaosa oli naisia. Kaverini ei päässyt edes haastatteluun. Olin todella ihmeissäni, koska kaveri oli todella pätevä ja kyllä se CV:ssäkin näkyi. Voisin melkein kuvitella, että jos olisi toisin päin käynyt, niin poru olisi noussut. Saatikka jos Mahmud-niminen olisi jäänyt työhaastatteluun kutsumatta. Tai oikeastaan hänen olis homma varmaan pitänyt saada jo suorilta kun on saanut jonkun työhakemuksensa täyttämään. No se on toinen juttu.

Toinen tuttavani, nainen, on työskennellyt julkisella sektorilla johtotehtävissä 20 vuotta. Sanonut, että eri paikoissa vaatimustaso ja työtaakka ovat samantapaisissa tehtävissä vaihtelee todella paljon. Löysi lopulta sellaisen duunin, jossa "ei ollut tekemistä". Aloitti sitten opinnot työn ohessa.

Eli varmaan niitä turhia paikkojakin on, tosin on niitä yksityiselläkin sektorilla. Tietenkin yksityisellä sektorilla se on firman oma häpeä jos semmoseen on varaa. Julkisella puolella se on meidän veronmaksajien tappio jos siellä jotkut ovat tyhjänpanttina.

Julkisen sektorin palkat ovat monella alalla alemmat kuin yksityisellä puolella. Siihen on kyllä yleensä ihan syytäkin. Kannatan kyllä periaatteessa sitä, että julkisen sektorin palkankorotusten maksimitasot sidottaisiin vientiteollisuuteen.

 

[vierailija]

Julkista sektoria voisi pienentää ja tulisi olla vain lakisääteiset palvelut.
Ja lakisääteisiä palvelujahan voidaan kumota ja ottaa kansalaisilta pois, jos halutaan niitä karsia.

jotain tuli mieleen.
Peruskoulutus varmaan halutaan kuitenkin pitää julkisella sektorilla.
Lukio ja kaikki muut opintopaikat yksityisiksi ja näiltä pois siis kaikki tuet. Omillaan ja opiskelijat maksavat lukukausimaksut.

Päiväkodit ehkä halutaan pitää, mutta mihin ikään asti. Voisihan olla esim. 3 v. eteenpäin isommat maksut ja eskari maksullinen.

Sote löytyy vaikka mitä karsimista esim. ikäihmisten palvelukeskustoiminta esim. ryhmät maksullisiksi.
Maksuja potilaille lähemmäksi todellisia hintoja. Osaa palveluista ei vaan enää anneta julkisella puolella ja nämä voi yksityinen tuottaa mikäli kokevat siitä saavan voittoa.

Nämä leikkaukset vaan voivat tulla pitemmällä tähtäyksellä kalliimmaksi. Esim. jos potilasta ei hoideta ajoissa, voi sairauksien hoito monimutkaistua ja tarvitsee erikoislääkäri/pkl ja leikkauksia, jotka tulevat kalliimmaksi kuin että potilas olisi tullut julkiselle puolella lääkärin vastaanotolle halvemmalla ja ajoissa.
Jotain tasapainoa siis pitäisi etsiä tässäkin asiassa.

 

[vierailija]

Julkisella sektorilla on naisten osuus vahvasti korostunut. Kuntasektorilla taisi olla suunnilleen 80%. Siksi ihmettelin aikoinaan kun kaverini haki eräälle kunnalle töihin. Ajatteli, että haluaa vähämmän stressaavaa hommaa ja pidemmät lomat. Hakijoista valtaosa oli naisia. Kaverini ei päässyt edes haastatteluun. Olin todella ihmeissäni, koska kaveri oli todella pätevä ja kyllä se CV:ssäkin näkyi. Voisin melkein kuvitella, että jos olisi toisin päin käynyt, niin poru olisi noussut. Saatikka jos Mahmud-niminen olisi jäänyt työhaastatteluun kutsumatta. Tai oikeastaan hänen olis homma varmaan pitänyt saada jo suorilta kun on saanut jonkun työhakemuksensa täyttämään. No se on toinen juttu.

Toinen tuttavani, nainen, on työskennellyt julkisella sektorilla johtotehtävissä 20 vuotta. Sanonut, että eri paikoissa vaatimustaso ja työtaakka ovat samantapaisissa tehtävissä vaihtelee todella paljon. Löysi lopulta sellaisen duunin, jossa "ei ollut tekemistä". Aloitti sitten opinnot työn ohessa.

Eli varmaan niitä turhia paikkojakin on, tosin on niitä yksityiselläkin sektorilla. Tietenkin yksityisellä sektorilla se on firman oma häpeä jos semmoseen on varaa. Julkisella puolella se on meidän veronmaksajien tappio jos siellä jotkut ovat tyhjänpanttina.

Julkisen sektorin palkat ovat monella alalla alemmat kuin yksityisellä puolella. Siihen on kyllä yleensä ihan syytäkin. Kannatan kyllä periaatteessa sitä, että julkisen sektorin palkankorotusten maksimitasot sidottaisiin vientiteollisuuteen.

 

[vierailija]

Eli varmaan niitä turhia paikkojakin on, tosin on niitä yksityiselläkin sektorilla. Tietenkin yksityisellä sektorilla se on firman oma häpeä jos semmoseen on varaa. Julkisella puolella se on meidän veronmaksajien tappio jos siellä jotkut ovat tyhjänpanttina.

Kyse ei ole pelkästään tai edes enimmäkseen siitä, että olisi turhia paikkoja, joissa ei ole mitään tehtävää. Kyse on siitä, että on paikkoja, joita ei tarvitsisi olla lainkaan. Byrokratia paisuu kuin itsestään. Jos jossain päätetään, että pitää olla henkilö, joka tarkastaa ja laskee puistojen penkit päivittäin, niin parin vuoden päästä kukaan ei enää kyseenalaista sitä kun Helsinki palkkaa 14. penkkienlaskijan.

Tietenkin penkit on laskettava ja tarkastettava päivittäin koska niin ensinnäkin sanotaan kaupungin viheralueiden hoitosuunnitelman osassa 4.2.3-b ja siksi toisekseen meillä on tarve pitää huolta siitä, että penkit ovat tallessa. Muutenhan veronmaksajien rahaa voisi joutua hukkaan. Ja onhan meillä ennenkin ollut penkkienlaskijoita, joten ei se nyt varmaan ihan turha homma ole. Sitä paitsi niillä on kädet täynnä työtä eikä nykyisillä yksinkertaisesti tunnit riitä käymään kaikki penkkejä läpi joka päivä ja jo nyt lipsutaan hoitosuunnitelman tavoitteista ja esim. valokuvataan vain n. 1/3 penkeistä päivittäin, vaikka minimitavoite on 3/4 penkeistä ja lopuistakin olisi täytettävä seurantakysely.

Mistä tulikin mieleen, että kaupungin keskusvarastolle tarvitaan uusi laitehuoltaja kuvaustarpeiston hoitoon koska nykyinen ei enää pärjää lisääntyneen työmäärän kanssa...

 

[vierailija]

Julkista sektoria voisi pienentää ja tulisi olla vain lakisääteiset palvelut.
Ja lakisääteisiä palvelujahan voidaan kumota ja ottaa kansalaisilta pois, jos halutaan niitä karsia.

jotain tuli mieleen.
Peruskoulutus varmaan halutaan kuitenkin pitää julkisella sektorilla.
Lukio ja kaikki muut opintopaikat yksityisiksi ja näiltä pois siis kaikki tuet. Omillaan ja opiskelijat maksavat lukukausimaksut.

Päiväkodit ehkä halutaan pitää, mutta mihin ikään asti. Voisihan olla esim. 3 v. eteenpäin isommat maksut ja eskari maksullinen.

Sote löytyy vaikka mitä karsimista esim. ikäihmisten palvelukeskustoiminta esim. ryhmät maksullisiksi.
Maksuja potilaille lähemmäksi todellisia hintoja. Osaa palveluista ei vaan enää anneta julkisella puolella ja nämä voi yksityinen tuottaa mikäli kokevat siitä saavan voittoa.

Nämä leikkaukset vaan voivat tulla pitemmällä tähtäyksellä kalliimmaksi. Esim. jos potilasta ei hoideta ajoissa, voi sairauksien hoito monimutkaistua ja tarvitsee erikoislääkäri/pkl ja leikkauksia, jotka tulevat kalliimmaksi kuin että potilas olisi tullut julkiselle puolella lääkärin vastaanotolle halvemmalla ja ajoissa.
Jotain tasapainoa siis pitäisi etsiä tässäkin asiassa.

Rajauksia ja julkisen sektorin palveluja pitää karsia ja leikata.
Päiväkotipalvelua ylipäätään voisi olla esim. 2 vuoteen asti. Sen jälkeen yksityiset päiväkotipalvelut voivat tarjota palveluita niitä haluaville. Vanhemmat menisivät nopeammin työhönkin takaisin.

Peruskouluruokiin maksut tai voi tuoda omat eväät. Perusopetustakin voi pohtia, säästöä löytyy kun opetusryhmien lapsimääriä nostetaan.

Sote. Neuvola- ja äitiyspalveluja harvennetaan entisestään. peruskoulun terv.tarkastuksia harvennetaan. Miksi siellä hammaslääkärissäkään pitää lapsien käydä säännöllisesti. Aikuisilla ei ole mitään asiaa hammaslääkärille eikä tarkastuksiin tms, kaikki yksityisille ja omakustanteisesti.
Kaikki hedelmöityshoito ym otetaan pois julkiselta, jos ei tule raskaaksi luomusti, voi hakeutua yksityisille eikä mitään kela tukea tähän anneta.
Jos ihminen tupakoi, käyttää runs. alkoholia ja ei harrasta liikuntaa, pitäisikö olla joku yksilöllisen oma kohotettu vero täll. ihmisille kun ei riitä tuotteisiin laitetetut verot tunnu riittävän.