Ei ole toimittajan nimeä, joka olisi kyseisen artikkelin kirjoittanut. Miksi? Kuka on tämä Perussuomalainen "toimittaja"?
Juttu on alusta loppuun käsittämätöntä jaaritusta ilman mitään kunnon punaista lankaa.
Lopussa on sentään jotain ajatusta/sanomaa kirjoittajalla. Jää tosin täysin avoimeksi ns toimittajalta mitä näiden laitosten omat mielihalut ovat, ei edes sitä avata. Vaikka on ns ISO HALOO.... Jos tämä avataan tuossa Perussuomalaisen tekemässä videossa, en sitä kuuntele. Asia pitää tulla artikkelissa esille.
Osa laitoksista, kuten Yleisradio ja THL, ovat suuntautuneet täysin omille teilleen seuraamaan omia mielihalujaan. Valtion tulisikin tässä omaksua omistajan rooli: jos laitoksella ei ole oikeaa missiota, se tulee lakkauttaa.
Et ilmeisesti sisäistänyt jutun ideaa joka siis oli tiivistää tekstimuotoon liitteenä olevan keskustelun sisältö. Youtube-video on 44 minuuttia pitkä eli suurin osa ihmisistä ei sitä jaksa katsoa. Jos tekstistä tuntuu puuttuvan punainen lanka (jonka itse tosin löysin helposti) se johtuu juuri siitä, että se koostuu 44 minuuttia pitkästä keskustelusta irrotetuista kommenteista.
Mitä itse asiasisältöön tulee, niin sehän on simppeli kokonaisuus ja osuu asian ytimeen: julkinen sektori on laajentunut liikaa, sen rajat ovat hämärtyneet ja asiat pitäisi korjata. Professori Virén on julistanut tätä sanomaa jo pitkään ja on siinä oikeassa.
Otetaan vain yksi irrallinen käytännön esimerkki tästä julkisen sektorin rajojen hämärtymisestä; Oli aika kun kunnissa oli energialaitoksia. Nämä olivat siis kunnallisia toimijoita, joiden talous oli julkista ja kuului kiinteästi kunnan talouteen. Tämä oli ongelma tietyille tahoille koska salailu on kivempaa ja kunnan taloutta koskevat omat lakinsa.
Niinpä nykyään ei käytännössä ole kuntien energialaitoksia, vaan ne on yhtiöitetty. Helsingin kaupungin energialaitoksesta tuli Helsingin energia ja siitä tuli Helen Oy. Helsinki omistaa Helen Oy:n, mutta Helen Oy ei kuulu julkiseen sektoriin. Jokainen työntekijä saa palkkansa kaupungin täysin omistaman firman kautta, mutta ei ole kaupungin palkkalistoilla. Helen ottaa ylihintaa palveluistaan, joita se siis tarjoaa kaupunkilaisille, ja maksaa tämän ylihinnan osinkona kaupungille, mutta kyseessä ei ole vero. Oikeasti se tietenkin on nimenomaan vero, mutta koska kunnallisverolle on olemassa säännöt, tämä on paljon parempi systeemi.
Siinä missä Helsingin energian piti toimia omakustannehintaan, Helen Oy:n ei tarvitse koska se on yritys. Vaikka onkin 100-prosenttisesti kunnan omistama ja hoitaa kunnallista tehtävää. Helen Oy voi myös ottaa lainaa, josta siis vastaa 100-prosenttisesti kaupunki eli kaupunkilaiset, mutta tämä laina ei ole kaupungin eli kaupunkilaisten lainaa. Sitä ei tarvitse näyttää kaupunkilaisille veronmaksajille taseessa ja kysyville voidaan sanoa, että kuuluu liikesalaisuuden piiriin. Näin ollen juuri kukaan ei tiedä kuinka paljon Helsingillä oikeasti on lainaa.
Asia olisi helppo korjata. Palautettaisiin kaupungin energiahuolto kunnallisen energialaitoksen hoitoon. Työntekijät olisivat kunnalla työssä. Kuntalaisilta laskutettaisiin juuri sen verran kuin on tarvis systeemin pyörittämiseksi. Jos kunta haluaisi enemmän rahaa kuntalaisilta, se nostaisi kunnallisveroprosenttia sen sijaan, että laskuttaisi ylihintaa. Lämpöverkon tai voimalaitoksen uusimisinvestointeja varten otettava laina näkyisi kaupungin taseessa eikä siihen liittyisi kikkailua koroilla.
Kaikki olisi läpinäkyvää ja ennen kaikkea alisteista demokratialle. Ja juuri tässä piilee se syy miksi tuo ei kelpaa. Kansalaiset saattavat äänestää väärin.
www.suomenuutiset.fi
