Juhannus tulossa...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

ap

Vieras
Meillä lapsen syntymän jälkeen kaikki hauskat juhlat on jääneet väliin. Jouluna oltiin oksennustaudissa. Uutena vuotena mies oli juhlimassa ja mä kotona lapsen kanssa. Vappu meni jotenkin vaan ohi (ei mitään muistikuvaa... eikä johdu alkoholista). Nyt on juhannus tulossa. Mies on lähdössä Ruotsiin sukuloimaan ja mä jään kotiin lapsen kanssa. Minulla on työvuoro heti ma juhannuksen jälkeen, joten en voi lähteä mukaan. Minulla ei ole sukulaisia lähellä, eikä esim. kavereilla mitään mökkiä mihin lähteä juhannusta viettämään.

Ihan oikeasti alkaa masentamaan, kun elämä on pelkkää arkea! Kaikki juhlapyhät jotenkin vaan jäävät väliin. Onko teillä muilla tällaista? Miten te muut vietätte pienten lasten kanssa esim. juhannusta? En halua lähteä mihinkään yleisötapahtumiin katsomaan ryyppääviä ihmisiä... Tutuilla on juhannussuunnitelmat jo aikapäivää sitten tehty, joten turha heitä kutsua tänne kylään.

Minun juhannusohjelma on varmaankin se, että laitan lapsen kahdeksalta nukkumaan ja sitten katson telkkarista jotain lavatanssiohjelmaa. Surkeaa! Miten mun elämä voi olla tällaista!!? Olen yrittänyt googlettaa 'lasten juhannus', mutta enpä ole löytänyt mitään sopivaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja toinen yh:
minkä takia sun mies jättää perheensä ja lähtee YKSIN ruotsiin? olet kuin yksinhuoltaja, utenavuotena mies oli myös juhlimassa ilman sinua?

No, tällaista meidän elämä vaan on! Mies sanoi jo ennen vauvan syntymää, että elämä ei saa muuttua. Ja sillä hän tarkoitti, että hänen elämä ei muutu, minun on muuttunut kyllä paljonkin.
Minulla ei ole tarvis päästä mihinkään sen kummempiin menoihin, esim. ryyppäämään. Mutta nämä juhlapyhät kahdestaan lapsen kanssa on jotenkin tosi raskaita! Olisi ihana viettää mukavaa aikaa sukulaisten tai kavereitten kanssa...
Minun sukulaiset on Savossa. Olin siellä kahdestaan lapsen kanssa just toukokuussa ja se oli aika raskas reissu (pitkä ajomatka), joten en sinne jaksa lähteä taas ajelemaan.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Meillä lapsen syntymän jälkeen kaikki hauskat juhlat on jääneet väliin. Jouluna oltiin oksennustaudissa. Uutena vuotena mies oli juhlimassa ja mä kotona lapsen kanssa. Vappu meni jotenkin vaan ohi (ei mitään muistikuvaa... eikä johdu alkoholista). Nyt on juhannus tulossa. Mies on lähdössä Ruotsiin sukuloimaan ja mä jään kotiin lapsen kanssa. Minulla on työvuoro heti ma juhannuksen jälkeen, joten en voi lähteä mukaan. Minulla ei ole sukulaisia lähellä, eikä esim. kavereilla mitään mökkiä mihin lähteä juhannusta viettämään.

Ihan oikeasti alkaa masentamaan, kun elämä on pelkkää arkea! Kaikki juhlapyhät jotenkin vaan jäävät väliin. Onko teillä muilla tällaista? Miten te muut vietätte pienten lasten kanssa esim. juhannusta? En halua lähteä mihinkään yleisötapahtumiin katsomaan ryyppääviä ihmisiä... Tutuilla on juhannussuunnitelmat jo aikapäivää sitten tehty, joten turha heitä kutsua tänne kylään.

Minun juhannusohjelma on varmaankin se, että laitan lapsen kahdeksalta nukkumaan ja sitten katson telkkarista jotain lavatanssiohjelmaa. Surkeaa! Miten mun elämä voi olla tällaista!!? Olen yrittänyt googlettaa 'lasten juhannus', mutta enpä ole löytänyt mitään sopivaa.

etkö voisi mennä tuttujen luokse. jos ei ne mitään kovia ryyppäjäsiä pidä. otat lapselle nukkumatarpeet mukaan ja laitat lapsen sinne nukkumaan. vaikka lähtisittekin yöllä ajelee kotio päin tai jäätte tutulle yöksi.
 
Mulla oli lapsuudenkodista muuton ja äidiksi tulon välissä vuosia, jolloin nää juhlat pyrin olemaan töissä. Ihan siksi, että ilman perhettä ne tuntuivat ihan tyhmiltä. Ja saihan pyhävuoroista enemmän rahaakin. Juhlapäivät saivat lasten synnyttä jälleen uuden merkityksen ja olen voinut sekä vaalia vanhoja perinteitä että kehitellä uusia.

Olen pitänyt tärkeänä sitä, että lapsillakin arjella ja juhlalla on selkeä ero. Ei sen kotona järjestetyn jhlapäivän tarvitse mikään niin ihmeellinen olla: tavallista parempaa ruokaa, kaunis kattaus lautasliinoineen, leikkokukkia pöytään ja muita juhlaan sopivia koristeita kotiin. Ne koristeet askartelin lasten kanssa yhdessä. Juhlapäivän erottaa arjesta myös se, että minä en tee ruuanlaittoa lukuunottamatta muita kotitöitä vaan vietän aikani lasten kanssa.

Lasten ollessa pieniä haimme yhdessä koivun oksia maljakkoon. Keräsimme myös pyöreitä kiviä, jotka lapset maalasivat leppäkertuiksi, koppakuoriaisiksi jne ja niillä kivillä koristeltiin pihaa ja parveketta. Ruoka valmistettiin grillissä (kerrostalossa asuessa sähkögrillissä ja rivarissa hiiligrillissä ) .
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja toinen yh:
minkä takia sun mies jättää perheensä ja lähtee YKSIN ruotsiin? olet kuin yksinhuoltaja, utenavuotena mies oli myös juhlimassa ilman sinua?

No, tällaista meidän elämä vaan on! Mies sanoi jo ennen vauvan syntymää, että elämä ei saa muuttua. Ja sillä hän tarkoitti, että hänen elämä ei muutu, minun on muuttunut kyllä paljonkin.
Minulla ei ole tarvis päästä mihinkään sen kummempiin menoihin, esim. ryyppäämään. Mutta nämä juhlapyhät kahdestaan lapsen kanssa on jotenkin tosi raskaita! Olisi ihana viettää mukavaa aikaa sukulaisten tai kavereitten kanssa...
Minun sukulaiset on Savossa. Olin siellä kahdestaan lapsen kanssa just toukokuussa ja se oli aika raskas reissu (pitkä ajomatka), joten en sinne jaksa lähteä taas ajelemaan.

kuinka monta tuntia on ajomatka? jos meette sinne jo torstaina ja lauantaina tai sunnuntaina takaisin päin.

kannattaa välillä pysähtyä kahville ja lapsi mahdolisesti johonkin leikipaikaan remuamaan. ainkain abc on aina joku leikkipaikka.
minkäikäinen lapsi kyseessä?
 
Juhannuksia, jouluja ja vappuja tulee ja menee... Ehtii niistä nuttimaan sitten joskus myöhemminkin... Itsekin yh ja vieläpä töissä koko juhannuksen, joten ei tarvi kans paljon suunnitella - toisaalta, onneksi ei... Saapahan itse tienata ja herätä hyvissä voimissa, kun toiset tuhlaa ja valittaa krapulaa... ;) *ilkkuu* :p
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Juhannus nyt vain on tavallinen viikonloppu,ei sen kummempi.[/quote

Mutta sitten kun koko vuosi on ihan samanlaisia 'harmaita' viikonloppuja putkeen, niin alkaa tympiä!

Keittiönoita - kiitos, hyviä ideoita! Ehkä mä tästä reipastun ja puen juhannusaattona itselleni ja tytölle rimpsumekot päälle ja vietetään kahdestaan mukava juhannus! :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Dietorelle:
kuinka monta tuntia on ajomatka? jos meette sinne jo torstaina ja lauantaina tai sunnuntaina takaisin päin.

kannattaa välillä pysähtyä kahville ja lapsi mahdolisesti johonkin leikipaikaan remuamaan. ainkain abc on aina joku leikkipaikka.
minkäikäinen lapsi kyseessä?

Toukokuussa paluumatkaan meni YHDEKSÄN tuntia, kun vähän väliä oli pakko pysähtyä jonnekin huoltoasemalle. Tyttö on nyt 1v2kk. Ihan oikeasti sillä ajomatkalla ajattelin, että ei selvitä perille asti! Laskeskelin jo rahoja, että voitaisko jäädä johonkin hotelliin yöksi ja ajaa loppumatka seuraavana päivänä... Yksin kun ajaa lapsen kanssa niin ei pysty oikein takapenkillä olevaa lohduttamaan.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Mulla oli lapsuudenkodista muuton ja äidiksi tulon välissä vuosia, jolloin nää juhlat pyrin olemaan töissä. Ihan siksi, että ilman perhettä ne tuntuivat ihan tyhmiltä. Ja saihan pyhävuoroista enemmän rahaakin. Juhlapäivät saivat lasten synnyttä jälleen uuden merkityksen ja olen voinut sekä vaalia vanhoja perinteitä että kehitellä uusia.

Olen pitänyt tärkeänä sitä, että lapsillakin arjella ja juhlalla on selkeä ero. Ei sen kotona järjestetyn jhlapäivän tarvitse mikään niin ihmeellinen olla: tavallista parempaa ruokaa, kaunis kattaus lautasliinoineen, leikkokukkia pöytään ja muita juhlaan sopivia koristeita kotiin. Ne koristeet askartelin lasten kanssa yhdessä. Juhlapäivän erottaa arjesta myös se, että minä en tee ruuanlaittoa lukuunottamatta muita kotitöitä vaan vietän aikani lasten kanssa.

Lasten ollessa pieniä haimme yhdessä koivun oksia maljakkoon. Keräsimme myös pyöreitä kiviä, jotka lapset maalasivat leppäkertuiksi, koppakuoriaisiksi jne ja niillä kivillä koristeltiin pihaa ja parveketta. Ruoka valmistettiin grillissä (kerrostalossa asuessa sähkögrillissä ja rivarissa hiiligrillissä ) .

voi tää oli niin ihanasti kirjoitettu ,että ei voi kuin peesailla :flower:
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Dietorelle:
kuinka monta tuntia on ajomatka? jos meette sinne jo torstaina ja lauantaina tai sunnuntaina takaisin päin.

kannattaa välillä pysähtyä kahville ja lapsi mahdolisesti johonkin leikipaikaan remuamaan. ainkain abc on aina joku leikkipaikka.
minkäikäinen lapsi kyseessä?

Toukokuussa paluumatkaan meni YHDEKSÄN tuntia, kun vähän väliä oli pakko pysähtyä jonnekin huoltoasemalle. Tyttö on nyt 1v2kk. Ihan oikeasti sillä ajomatkalla ajattelin, että ei selvitä perille asti! Laskeskelin jo rahoja, että voitaisko jäädä johonkin hotelliin yöksi ja ajaa loppumatka seuraavana päivänä... Yksin kun ajaa lapsen kanssa niin ei pysty oikein takapenkillä olevaa lohduttamaan.

ja oikeasti ei joka itkuun tarvitse pysähtyä huoltsikalle :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Keittiönoita - kiitos, hyviä ideoita! Ehkä mä tästä reipastun ja puen juhannusaattona itselleni ja tytölle rimpsumekot päälle ja vietetään kahdestaan mukava juhannus! :D
Ollos hyvä vaan :) Ja mä suosittelen lämpimästi juhlimista lapsen kanssa. Mulla on jo isot lapset, kuopuskin tulee tänä vuonna täysi-ikäiseksi, ja on mukavaa, että heillä on muistoja lapsuutensa juhlista. Toivottavasti perinteet - uudet ja vanhat - jatkuvat myös seuraavissa sukupolvissa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Dietorelle:
kuinka monta tuntia on ajomatka? jos meette sinne jo torstaina ja lauantaina tai sunnuntaina takaisin päin.

kannattaa välillä pysähtyä kahville ja lapsi mahdolisesti johonkin leikipaikaan remuamaan. ainkain abc on aina joku leikkipaikka.
minkäikäinen lapsi kyseessä?

Toukokuussa paluumatkaan meni YHDEKSÄN tuntia, kun vähän väliä oli pakko pysähtyä jonnekin huoltoasemalle. Tyttö on nyt 1v2kk. Ihan oikeasti sillä ajomatkalla ajattelin, että ei selvitä perille asti! Laskeskelin jo rahoja, että voitaisko jäädä johonkin hotelliin yöksi ja ajaa loppumatka seuraavana päivänä... Yksin kun ajaa lapsen kanssa niin ei pysty oikein takapenkillä olevaa lohduttamaan.

okei. 9 tuntia on aika pitkä matka ja jos lapsi ei viihdy autossa.
miten sun tutut lähellä. tietkö heidän suunnitelmistaan? grilaileeko kotona vai miten? jos menisitte tytön kanssa sinne poikkeemaan?

kai kokkoa jossain lähellä poltetan jos menette katsomaan ainakin kokon polttoa ja grillailette kotona
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja toinen yh:
minkä takia sun mies jättää perheensä ja lähtee YKSIN ruotsiin? olet kuin yksinhuoltaja, utenavuotena mies oli myös juhlimassa ilman sinua?

No, tällaista meidän elämä vaan on! Mies sanoi jo ennen vauvan syntymää, että elämä ei saa muuttua. Ja sillä hän tarkoitti, että hänen elämä ei muutu, minun on muuttunut kyllä paljonkin.
Minulla ei ole tarvis päästä mihinkään sen kummempiin menoihin, esim. ryyppäämään. Mutta nämä juhlapyhät kahdestaan lapsen kanssa on jotenkin tosi raskaita! Olisi ihana viettää mukavaa aikaa sukulaisten tai kavereitten kanssa...
Minun sukulaiset on Savossa. Olin siellä kahdestaan lapsen kanssa just toukokuussa ja se oli aika raskas reissu (pitkä ajomatka), joten en sinne jaksa lähteä taas ajelemaan.

hei.asun varsinais-suomessa.juttukaveria vailla ja sukulaiset myös savossa :) laita viestiä rasavillit3@gmail.com tai laita oma s-postisi ni laitan sulel päin viestiä :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja varsinais-suomalainen :
hei.asun varsinais-suomessa.juttukaveria vailla ja sukulaiset myös savossa :) laita viestiä rasavillit3@gmail.com tai laita oma s-postisi ni laitan sulel päin viestiä :)

kiva - laitan sulle viestiä tulemaan! :)

 

Yhteistyössä