S
Sara
Vieras
Kirjoittelen tänne vaikka olenkin aivan lapseton sinkku. Minua ahdistaa juhannukset ja joulut ja uudet vuodet ja kaikki vastaavat, jolloin kaikilla pitää olla tosi hauskaa ja hyvää seuraa jne. Tuntuu että kaikilla muilla on paljon kavereita ja useita paikkoja mihin mennä. Itselläni ei ole kovin montaa kaveria jonka kanssa voisin kuvitella esim. juhannusta viettäväni ja jos näillä kavereilla onkin omia suunnitelmia niin mitäs minä sitten teen. Joulunkin vietin yksin kun suhde vanhempiin on liian ahdistava ja kaverit eivät huolineet minua omiin lapsuudenkoteihinsa. Olen ollut masentunut ja nyt käyn tiiviissä psykoterapiassa, mikä on kieltämättä muuttanut minua aika paljon. Ahdistaa vaan kun tuntuu että kaikilla muilla on joku Frendit-tyyppinen elämää suurempi kaveriporukka tai ainakin useampi sydänystävä. En tiedä minkälaisia kommentteja tällä kirjoituksella kalastelen. Kunhan halusin avautua
Ps. Jos joku huomasi tämän tekstin jo eräällä toisella palstalla niin ei kannata hermostua
Ps. Jos joku huomasi tämän tekstin jo eräällä toisella palstalla niin ei kannata hermostua