Joutuuko lapsenne seuranpitäjäksi, kun teille tulee lapsiperhe kylään?

[SeInka]

Mä olen sanonut, että kylään voi tulla, mutta meidän XX ei välttämättä ole kotona. Ystäväni sitten itse päättää, tuleeko yksin vai lapsensa kanssa ja myös tämä lapsi tietää, että kaveria ei ehkä kyläpaikassa olekaan. Tai sitten sovitaan joku muu päivä, milloin tulevat.

Ok. Mä en kutsu ihmisiä tuolla tyylillä kylään, mutta meitä on moneen junaan.
Päivän vaihto kyllä sopii, mutta oletan nyt, että tämän ketjun tapauksessa päivä oli yhdessä sovittu.

 

["Vieras"]

Jos ei pääse hitaasti kuljeskelemaan rauhallisessa paikassa, on varmasti vammaisesta kyse, ajattelepa itsekin. - En ole tässä ketjussa mitenkään kommentoinut mitään omasta perheestäni, aloituksen luin.

No näköjään luit muutakin, kuin aloituksen. Mistä tiedät, että oli kyse rauhallisesta paikasta? Aloituksessa vielä lukee, että se 6-vuotias lähti pois omalta pihaltaan. Ihanko noin vain päästäisit 4-vuotiaan menemään miten sattuu vieraassa paikassa?

 

[Keittiönoita]

Ok. Mä en kutsu ihmisiä tuolla tyylillä kylään, mutta meitä on moneen junaan.
Päivän vaihto kyllä sopii, mutta oletan nyt, että tämän ketjun tapauksessa päivä oli yhdessä sovittu.

Mun on ollut vähän pakko, koska tuo kuopus on hyvinkin saattanut olla isällään silloin, kun jollain ystävälläni olisi mahdollisuus tulla kyläilemään. Tai esikoinen omine kavereineen jossain. Mutta monta kertaa lapseni ovat kyllä muuttaneet omia suunnitelmiaan, kun ovat kuulleet, että joku heille mieluinen ystäväni olisi lapsineen tulossa kylään.

 

[SeInka]

No entäs sitten jos perheelle tulee vaikka kutsu häihin. Onko silloinkin kohteliasta kysyä, kuka haluaa lähteä ja kuka ei? Entä jos kaikki muut haluavat lähteä ja vaikka 6-vuotias ei halua, jääkö kaikki kotiin, koska ketään ei voi pakottaa osallistua juhliin vain kohteliaisuudesta? En ihan oikeasti ymmärrä tätä "on kohteliasta kysyä kaikkien mielipidettä" -juttua. Jos joku perheenjäsen ei tykkää vieraista, eihän kukaan voi koskaan kutsua vieraita eikä mihinkään juhliin voi koskaan lähteä, jos joku ei tykkää pönöttää sellaisissa.

Mä olen tästä ihan samaa mieltä. Kysyn silti mielipidettä, ihan juuri siitä kohteliasuussyystä, vaikka niin pienellä kuin 6-vee ei olekaan oikeasti valtaa vaikuttaa. Kysyessä esiin tulee sitten yleensä joku syy miksi ei, ja asiaa voipyrkiä ratkaisemaan niin, että kaikilla on hyvä mieli.

 

[SeInka]

Mun on ollut vähän pakko, koska tuo kuopus on hyvinkin saattanut olla isällään silloin, kun jollain ystävälläni olisi mahdollisuus tulla kyläilemään. Tai esikoinen omine kavereineen jossain. Mutta monta kertaa lapseni ovat kyllä muuttaneet omia suunnitelmiaan, kun ovat kuulleet, että joku heille mieluinen ystäväni olisi lapsineen tulossa kylään.

Sitten on ihan eri juttu, jos lapsilla on oikeasti joku meno. Silloin pyrin kutsumaan vieraita sellaiseen aikaan, kun menoa ei ole (jos siis vieraiden ja kutsujien lapset on sen ikäisiä, että ovat yleensä vierailuilla leikkineet keskenään).

 

[Keittiönoita]

Sitten on ihan eri juttu, jos lapsilla on oikeasti joku meno. Silloin pyrin kutsumaan vieraita sellaiseen aikaan, kun menoa ei ole (jos siis vieraiden ja kutsujien lapset on sen ikäisiä, että ovat yleensä vierailuilla leikkineet keskenään).

Meillä on usein ollut lasten oikeatkin menot varsin epämääräisiä. On siis voinut olla vaikka systerin kanssa puhetta, että ensi viikolla menevät joku ilta uimarannalle tai lähtevät mummin ja ukin kanssa pariksi päiväksi mökille. Tarkkaa aikaa ei olla sovittu vaan meno on silloin, kun se systerille/mummille sopii. Jos ystäväni kanssa on sitten puhetta, että tulisivat tiistai-iltana meille kahville, niin olen sanonut, että sopii, mutta lapseni ei välttämättä ole silloin kotona. Ystäväni sitten päättää, haluaako siirtää mun tapaamistani johonkin myöhäisempään ajankohtaan vai ei.

 

["aapee"]

Ai kiva, en olekaan ainut, jolle tuollainen on käytöstapakysymys. Meillä eivät noin pienet lapset päätä perheen ohjelmaa, vaan saavat sopeutua aikuisten päätöksiin. Neuvotteluvaraa toki on, mutta esim. kyläilyasiat ovat sellaisia, että silloin mennään kylään tai vastaanotetaan vieraat kun aikuisille sopii. Oikeastiko joku jäisi kiltisti kotiin, jos 6 vee keksisi lähdön koittaessa ilmoittaa, että mä muuten en lähdekään kun mä haluan olla rauhassa? uskomatonta...

Viisastelijoille tiedoksi, että kävin tyttöni kanssa kuusivuotiaan luona ja yritin auttaa heitä yhteen. Isompi heittäytyi melkein puhumattomaksi ja lähti suuntaan, jonne ei pihalta olisi nähnyt. Koska tarjoilut ja muut aikuiset odottivat pihalla, en todellakaan jäänyt viettämään aikaa tielle.

 

["vieras"]

Ei joudu. Meillä käy joskus kaverini, hieman rasittavan, lapsensa kanssa enkä oleta että lapsi joutuisi olemaan viihdyttäjänä kun tiedän ettei halua. Jos tulee uusia vieraita ja lapsia niin toivon että tutustuu ja niin yleensä käykin.

 

["aapee"]

[QUOTE="ihmettelijä";24091816]Paljon melua vähästä. Miksi ap.:n lapsi ei mennyt ulos? Mikä vamma hänellä on päässä? Mitä tolloja mettäläisiä tommoset on, jotka ei pärjää noin pienissä asioissa?[/QUOTE]

No kerrohan sitten, miten olisit itse käyttäytynyt toisin tilanteessani?

 

["äiti"]

kyllä oma lapseni leikkii kylään tulevan lapsen kanssa. Mutta kun olen phh niin omien lasten velvollisuus ei ole leikkiä ja viihdyttää hoitolaisia. He saavat lähteä kotoa pois omiin juttuihinsa.

 

[Keittiönoita]

No entäs sitten jos perheelle tulee vaikka kutsu häihin. Onko silloinkin kohteliasta kysyä, kuka haluaa lähteä ja kuka ei? Entä jos kaikki muut haluavat lähteä ja vaikka 6-vuotias ei halua, jääkö kaikki kotiin, koska ketään ei voi pakottaa osallistua juhliin vain kohteliaisuudesta? En ihan oikeasti ymmärrä tätä "on kohteliasta kysyä kaikkien mielipidettä" -juttua. Jos joku perheenjäsen ei tykkää vieraista, eihän kukaan voi koskaan kutsua vieraita eikä mihinkään juhliin voi koskaan lähteä, jos joku ei tykkää pönöttää sellaisissa.

Mulla on sen verran laaja tukiverkosto, että jos 6 v ei olisi halunnut lähteä häihin, olisin saanut sen yhdeksi päiväksi jonnekin hoitoon.

 

["vieras"]

Hirvee haloo ja kiistely käytöstavoista ja periaatteista. Siis meillä ainakin mennään tilanteen mukaan ja aina löytyy myös ratkaisu. Kukaan ei joudu tai tule pakotetuksi mihinkään, koska järjenkäyttö on sallittua, eikä tilanteita ole tarpeen kärjistää. Ei ole mitään sääntöä jota on pakko noudattaa joka kerta jos se ei onnistu, tai jonka noudattamatta jättäminen tarkoittaisi että käytöstapamme ovat hunningolla.

 

["aapee"]

Ehkä me sitten ollaan periaatteen vuoksi elämäämme hankaloittavia hölmöjä, mutta normaaleihin elämään kuuluviin asioihin suhtaudutaan normaaleihin asioihin. Joskus tavataan vieraita ja joskus ei, mutta kun niin tapahtuu, niin silloin käyttäydytään hyvin. Ja lasten on pakko tehdä moniakin asioita, koska ovat lapsia. Aikuisillakin on pakkonsa, ja ne velvollisuudet ne vasta tylsiä voivat ollakin. Olishan se ihanaa, jos aina voisi tajatella pelkästään itseään, mutta elämä ei mene niin.

 

["Mina"]

No mielestäni tässäkin on monta vaihtoehtoa tilanteen mukaan. Jos vieras käy pari kertaa vuodessa, niin silloin tottakai edellyttäisin lapsiltani kotona oloa. Jos vieras taas käy esim. kerran kuussa tai useammin, niin silloin saisivat itse päättää.

Mutta siis ehkä he laskivat tuon lähistöllä haahuilun ns. kotona oloksi, eli eivät ole laskeneet kaverille tms?

 

[Jellonainen]

No entäs sitten jos perheelle tulee vaikka kutsu häihin. Onko silloinkin kohteliasta kysyä, kuka haluaa lähteä ja kuka ei? Entä jos kaikki muut haluavat lähteä ja vaikka 6-vuotias ei halua, jääkö kaikki kotiin, koska ketään ei voi pakottaa osallistua juhliin vain kohteliaisuudesta? En ihan oikeasti ymmärrä tätä "on kohteliasta kysyä kaikkien mielipidettä" -juttua. Jos joku perheenjäsen ei tykkää vieraista, eihän kukaan voi koskaan kutsua vieraita eikä mihinkään juhliin voi koskaan lähteä, jos joku ei tykkää pönöttää sellaisissa.

Minäkin tässä mietin että jos alkaisin kysellä koko katraan mielipidettä vieraiden kutsumisesta, mitä siitäkin tulisi. Täällä ei koskaan kävisi ketään, koska aina olisi joku jolle ei jostain syystä vieraiden tuleminen sovi. Demokratia ei sovi ihan joka paikkaan, ja onneksi perheissä onkin aikuiset, jotka voivat päättää monista asioista. Ja aikuisilla on mielestäni myös oikeus velvoittaa lapset moniin asioihin (esim. vieraiden viihdyttämiseen) ilman että pikku kullannupun mielipidettä täytyy joka käänteessä kysyä.

 

["hipp"]

En automaattisesti oleta että 6 ja 7vuotiaat serkut jaksaisivat leikkiä meidän 3.5vuotiaan kanssa kun kyläillään siellä.Niin paljon kun tuo meidänkin lapsi isompia serkkujaan fanittaakin.
Olen yrittänyt yleensä keksiä lapsille jotain yhteistä mielekestä puuhaa jos ikäeroa on kaks-kolme vuotta.Pienellä johdattelulla ja leikin aloituksella se onnistuu.

 

["vieras"]

[QUOTE="aapee";24092367]Ehkä me sitten ollaan periaatteen vuoksi elämäämme hankaloittavia hölmöjä, mutta normaaleihin elämään kuuluviin asioihin suhtaudutaan normaaleihin asioihin. Joskus tavataan vieraita ja joskus ei, mutta kun niin tapahtuu, niin silloin käyttäydytään hyvin. Ja lasten on pakko tehdä moniakin asioita, koska ovat lapsia. Aikuisillakin on pakkonsa, ja ne velvollisuudet ne vasta tylsiä voivat ollakin. Olishan se ihanaa, jos aina voisi tajatella pelkästään itseään, mutta elämä ei mene niin.[/QUOTE]

Tietysti käyttäydytään hyvin. Mutta, kuka sen "asteen" tässäkin mainitsemassasi tilanteessa määrittelee? Sinä vai he? Voi tosiaan ajatella muitakin kuin itseään ja sitä miten nyt ei mennytkään minun lapseni mielen ja meidän normiemme mukaan. Lakkaa märehtimästä ja anna lapselle kuva että sitä sattuu ja aina ei mene kuten itse suunnitteli. Ympyrä.

 

["vieras"]

No entäs sitten jos perheelle tulee vaikka kutsu häihin. Onko silloinkin kohteliasta kysyä, kuka haluaa lähteä ja kuka ei? Entä jos kaikki muut haluavat lähteä ja vaikka 6-vuotias ei halua, jääkö kaikki kotiin, koska ketään ei voi pakottaa osallistua juhliin vain kohteliaisuudesta? En ihan oikeasti ymmärrä tätä "on kohteliasta kysyä kaikkien mielipidettä" -juttua. Jos joku perheenjäsen ei tykkää vieraista, eihän kukaan voi koskaan kutsua vieraita eikä mihinkään juhliin voi koskaan lähteä, jos joku ei tykkää pönöttää sellaisissa.

No miksei voisi? Jos ne on hänen omia vieraitaan eikä koko perheen. Jos miehen kaveri tulee meille vaikka korjaamaan autoa miehen kanssa, niin eipä se mun napaani kaiva. Ehkä moikkaan tossa ovella ja siinä se, sit meen omiin hommiini tai ihan vaan möllöttämään omiin oloihini eikä ne odotakaan että tulisin niiden kanssa autotalliin. Sama koskee lasten kavereita, tuolla ne leikkii keskenään, ei mun tartte niiden kanssa mennä barbeja pukemaan vaan ihan rauhassa voin istua tässä netissä.

Enkä oo ikinä tajunnut, mitä järkeä on mennä juhliin joihin ei halua mennä tai raahata sinne väkisin vaikka miestään, joka vihaa pönöttämistä. Oon aikuinen ihminen, en tartte sinne mitään seuraneitiä pitämään kädestä vaan voin ihan hyvin mennä yksinkin. Eikö juhlien idea vähänniinkuin olisi viihtyä ja pitää hauskaa, ei kärsiä velvollisuudentunnosta? Jos 6-vuotias on ainoa meidän perheessä joka ei missään tapauksessa halua lähteä ja kaikki muut aivan palavasti haluaa, niin sit kai tehdään niinkuin silloinkin, kun mä ja mies halutaan lähteä vaikka viettämään iltaa teatteriin, missä ohjelma ei sovi 6-vuotiaalle. Eli hommataan hoitaja.

Tietty joskus pitää joustaa. Mut se tarkoittaa kaikkia, ei vaan sitä joka ei vieraita jaksa, eikä vain yhtä voi vaatia joustamaan jatkuvasti.

 

[Jellonainen]

Mulla on sen verran laaja tukiverkosto, että jos 6 v ei olisi halunnut lähteä häihin, olisin saanut sen yhdeksi päiväksi jonnekin hoitoon.

Tässä olemme kyllä aivan eri linjoilla. Ei tulisi mieleenkään järjestää 6-vuotiaalle hoitopaikkaa jos häntä ei huvittaisi lähteä häihin. Jos on kutsuttu, niin silloin mennään ellei ole todella hyvää syytä jäädä pois. "Ei huvita" ei ole mikään syy.

Se on mielestäni tärkeä kohteliaisuussääntö, että jos kutsutaan henkilökohtaisesti juhliin niin sinne myös mennään. On todella epäkohteliasta olla menemättä.

 

[Saraldo]

Kyllä mä pidän itsestään selvänä, että mun 6-vuotias tyttöni leikkisi meille tulevan lapsivieraan kanssa. Tosin se ei ole meille muutenkaan ongelma, tuo leikki pihalla naapurin puolitoistavuotiaankin kanssa . Ihan sama, jos meille tulisi pariskunta (lapsilla tai ilman) kylään, niin ei mun mieheni todellakaan lähtisi minnekään evakkoon siksi aikaa. Sitten on eri juttu, jos sieltä tulee joku mun kaveri ilman miestä, siinä tapauksessa voi mun puolestani mennä minne huvittaa.

Ymmärrän kyllä ap:n harmin, kun kerran tytöt on ennenkin leikkineet keskenään. Kyllä meidänkin tyttö on välillä olevinaan niin isoa tyttöä ja on ihan kysynytkin, että jos mulla on nämä vaatteet, niin näytänhän mä vanhemmalta kuin kuusi :headwall:. Mutta musta se kuuluu ihan yleisiin kohteliaisuussääntöihin, että vieraille pidetään seuraa. Ymmärtäisin, jos lapset olisivat ihan eri ikäluokkaa (toinen vaikka teini ja toinen päiväkoti-ikäinen), sitten en vaatisi seuraksi. Mutta tässä tapauksessa kyllä.

 

[Keittiönoita]

Minäkin tässä mietin että jos alkaisin kysellä koko katraan mielipidettä vieraiden kutsumisesta, mitä siitäkin tulisi. Täällä ei koskaan kävisi ketään, koska aina olisi joku jolle ei jostain syystä vieraiden tuleminen sovi. Demokratia ei sovi ihan joka paikkaan, ja onneksi perheissä onkin aikuiset, jotka voivat päättää monista asioista. Ja aikuisilla on mielestäni myös oikeus velvoittaa lapset moniin asioihin (esim. vieraiden viihdyttämiseen) ilman että pikku kullannupun mielipidettä täytyy joka käänteessä kysyä.

Eli teillä ei koskaan käy vieraita vain sinun vuoksesi? Kyllä mulla on käynyt vieraita ja paljon - lapsineen ja ilman lapsiaan -, vaikkei lapseni olekaan aina olleet heitä viihdyttämässä.

 

[Jellonainen]

Eli teillä ei koskaan käy vieraita vain sinun vuoksies? Kyllä mulla on käynyt vieraita ja paljon - lapsineen ja ilman lapsiaan -, vaikkei lapseni olekaan aina olleet heitä viihdyttämässä.

Mutta jos joka vieraan kohdalla pitää kaikilta kolmelta lapselta kysyä voiko vieraita kutsua, aina löytyy joku joka on omassa kodissaan mieluummin rauhassa. Tänne ei siis koskaan saisi pyytää ketään.

 

[Keittiönoita]

Tässä olemme kyllä aivan eri linjoilla. Ei tulisi mieleenkään järjestää 6-vuotiaalle hoitopaikkaa jos häntä ei huvittaisi lähteä häihin. Jos on kutsuttu, niin silloin mennään ellei ole todella hyvää syytä jäädä pois. "Ei huvita" ei ole mikään syy.

Se on mielestäni tärkeä kohteliaisuussääntö, että jos kutsutaan henkilökohtaisesti juhliin niin sinne myös mennään. On todella epäkohteliasta olla menemättä.

Meillä ei ole koskaan käynyt niin, että 6 v ei olisi halunnut lähteä häihin. Häät ovat iloinen juhla, jossa yleensä lapsillakin on hauskaa. Hautajaisiin en ole aina lapsia ottanut mukaan, varsinkaan, jos lapset eivät ole halunneet lähteä.

 

["vieras"]

Tässä olemme kyllä aivan eri linjoilla. Ei tulisi mieleenkään järjestää 6-vuotiaalle hoitopaikkaa jos häntä ei huvittaisi lähteä häihin. Jos on kutsuttu, niin silloin mennään ellei ole todella hyvää syytä jäädä pois. "Ei huvita" ei ole mikään syy.

Se on mielestäni tärkeä kohteliaisuussääntö, että jos kutsutaan henkilökohtaisesti juhliin niin sinne myös mennään. On todella epäkohteliasta olla menemättä.

Kumpi on häiden kannalta parempi, että kaikki vievät mököttävät lapsensa hoitoon tai kaikki tuovat ne kohteliaisuutta opettaankseen häihin vastentahtoisesti?

 

["vieras"]

Mutta jos joka vieraan kohdalla pitää kaikilta kolmelta lapselta kysyä voiko vieraita kutsua, aina löytyy joku joka on omassa kodissaan mieluummin rauhassa. Tänne ei siis koskaan saisi pyytää ketään.

Jestas miten vaikeasti sä ajattelet. Kaikki tai ei mitään.