JOULUVAUVAT 2007

Huomenta.. |O

Vajaan tunnin välein tissitelty koko yö... |O Eikös tiheän imun kausi ole joskus kuudennen viikon kieppeillä? Munt tuntui, ett tyttö oli tissillä koko yön... 21.40-01 nukkui sikeästi,
mut mä en, kun odotin, ett koska neiti herää...

Muutenkin eilen oli ihme päivä taas. Päiväunia ei nukkunut paljon ollenkaan ja sitten mulla oli se lääkärintarkastus ja just kun pääsin/jouduin tutkittavaks, niin neiti heräs... Kaikki jälkitarkastuksessa ok... Pillerit otin nyt ensi alkuun ja katsotaan tilanne sit imetyksen jälkeen uudelleen. Ei oikein sopivia vaihtoehtoja löytynyt. Olen niin hormoniherkkä...

Lääkäri sanoi, ett näytän ja kuulostan tosi hyvinvoivalta. Mä olin ihan ihmeissäni, sillä olin ajatellut, ett olen ihan kauheen väsyneen näköinen ja kuuloinen, mut en kai sitten...

Tänään pikku-neidin kanssa lääkäriin, kun tuo ääni on edelleen painuksissa. Silti pistin tytön tohon terassille nukkumaan, kun +-0 näyttää mittari. Taisin kyl vähän ylipukea ton tytön... Sitten tuli sopivasti naapurin pihalle traktori ja nosturi pärisemään ja mä olin jo ihan, ett perkules nyt neiti herää, mut eipä tuo mitään herännyt... Suuresti ihmettelen...

Nyt kahvia juomaan ja nauttimaan tästä kolmenkympin kriisistä... Mikä taisi yöllä jo iskeä...

Riikkuli ja pikku-neiti 6 vkoa ja 1 päivä

 

täällä nukuttu yö takana!!! poju veteli sitte 5½tuntia unia nyhteen putkeen.. 00-5.30 piti ihan muutaman kerran katsoa kelloa et voiko olla totta.. :heart: :heart: nyt on kyl niiiin energinen olo!!

eilisen poju olikin hieman itkuisempi, söi itki nukku hetken ja taas sama uudelleen.. mä en eilen juonu maitoa et johtuiskohan siittä, ei oo mahaa enää yöllä eikä ny aamul vääntäny... poskissakin on hieman ihottumaa.. vitsi mulle tulee vierotusoireita jos en voi juoda maitoa... mut tarkeämpi ny kuitenki et pojua voin imettää ja sille ei tuu mahakipuja... eihän se imetys ikuisesti kestä!!

kiitos shamandalie jos viitsit väsätä pinon... laittasko tyyliin niinku noil tammikuisilla? se aika selkeä.. ?? :flower:

ny aamukahville levänneen yön jälkeen... ehkä tämä elämä voittaa taas!! :heart:

 

Shamandaliella onkin perjantai jo tänään!
Onnea sankareille!

Tänään herättiinkin vasta klo 10.30 (sopivasti katsomaan Emmerdalea). Tyttö ei jaksanut valvoa tuntiakaan ja nukahti uudestaan.

Nyt tyttö on alkanut jutella selkeästi enemmän, tai on siis tullut lisää äänteitä ja äänensävyjä . Äsken kertoi huolestuneen näköisenä, että hänellä on nälkä.

 

kiitos shamandalie jos viitsit väsätä pinon... laittasko tyyliin niinku noil tammikuisilla? se aika selkeä.. ?? :flower:

Käyn sieltä vakoilemassa ja teen niin jos osaan.

Koitan nyt värkätä sitä uutta pinoa ennen kuin lähdetään kävelylle...

 

Onnea Riikkuli :flower:

jahas eipäs muuta tällä erää. Poika haluaa seuraa

 

Onnea Riikkuli =) :flower: ! Loppuvuodesta syntyneenä saan vielä hetken pakoilla kriisiä, mutta perässä tullaan ja lujaa .

Viime yönä enkat: 5 h unta putkeen :saint: . Ja koko aamu hymyjä ja jokellusta :heart: . Eipä äiti parempaa "kiitosta" voi saada :heart: .

Toivottavasti iloni ei ole ennenaikaista, mutta Relan lisäys neidin ruokavalioon (tai sitten jokin muu) sai aikaan sen, että miehellä ja tytöllä oli oikein mukava itkuton 3-tuntinen eilen illalla kun mä istuin kampaajalla =) . Ja tänä aamuna tosiaan olen saanut osakseni vain kaunista, leveää hymyä :heart: . Disflatylitkin jätin edelleen täytenä annoksena, koska terkka sanoi, et on ok antaa molempia yhtä aikaa.

Aurinkokin paistoi (ei paista kyllä enää ) joten ulkoilemaan täytyy lähteä kun kullanmuru herää päikkäreiltään.

 

kirjoittelempa minäkin tänne,jos nyt kukaan enää mua muistaa....

meillä menee hyvin.
isosiskon uhmakin on jo lähes unohtunut,ja on tosi rakastava ja hellä pikkusiskolle;"ihanIhanalle".
isosisko on alkanut myös emännäksi,tiskaa,vie roskat,pesee lattioita kattoja ja vessanpönttöjä,luutii lattioita ja laittaa pyykkiä,siis kotitöitä,ihan innoissaan pyytämättä.ja siis kohta kolmevuotias.....

vauva on sama tyytväinen neiti rauhallisuus.ääntäkin lähtee kun hätä on.ja mä kans allekirjotan tän että mitä paremmin nukkuu,sitä paremmin nukkuu.ja sit oon huomannut että toisina päivinä nukutaan,toisina syödään ja kakataan ja seurustellaan.tänään on nukuttu.aamupäivällä nukahti ja nukku 6 tuntia,mä vaan ootin ja ootin et se herää et voin syöttää et uskallan jättää sen siks aikaa et käyn suihkussa,mut tyyppi vaan nukku....
rytmiä on muodostunu,ja aamut ja illat menee tutusti,se väli vaihtelee.iltasin nukkuu eka pitkän pätkän,4-6 tuntia,kun siskon kanssa pääsevät pimeään nukkumaan hiljaa.
välillä huolestun että syökö vauva tarpeeksi,mutta kaipa se nälkäänsä huutaisi jos olisi nälissään.....
on niin suloista kun hän on alkanut hymyillä tutuille esineille ja kasvoille,ja ne juttelut,se ilme kun kainosti päästää niitä vaatimattomia ääniä,sydän siinä sulaa....
:heart:
ja tämä vauva on siskoaan kärsivällisempi ja rauhallisempi,ennen kuin hänellä hermo menee odottamiseen,päästelee pitkään sellaisia varottavia ääniä....
ilmavaivoja on ollut,mutta tyttö vain ähisee niitä,ei oikein edes valita.nyt on alkanut kakkaaminen harventua,viime päivinä,mahtaakohan olla kova kakka.....
mulle ei ole helppoa se vauvalle lepertely silloin kun on muita aikuisia paikalla,en tiedä miksi,mutta välillä tunnen ihmisten ajattelevan sitä,kun en sössötäkkään vauvalle heidän edessään,ja tuntuu kuin joku arvostelisi,mutta keskenämme vietetyt ajat ja hmyt ja juttelut onneksi kertovat minulle että taitaa se vauva silti olla kiintynyt.
jännä myös miten monen sukulaisen kasvot ovat vilahtaneet vauvan ilmeissä.
nimeä ei vielä ole,ja alkaa tulla jo pieni stressi,kun aika kuluu ja kastajaisetkin pitäis varata ja järjestää....
nimen saan ihan itse miettiä,kuitenkin haluan vauvan isänkin siunauksen nimelle.mies on asia erikseen,eipä häntä paljon näy,eikä todellakaan ole apua lasten kanssa,mutta yritän kannustaa käymään lapsiaan katsomassa tietyin väliajoin kuitenkin.
vähän huolestuttaa,että kun isompaankin lapseen hänen suhde jäi vähän rakentamatta vaikka yhdessä silloin asuttiinkin,niin miten käy hänen ja vauvan suhteen,kun eivät näe kun jokusen kerran viikossa.
mutta lapsistani olen onnellinen,ja vaikka on rankkaa,niin tämä on parasta elämässä.

imetyksestä,imetättekö yöllä makuultaan vai nousetteko imettämään istualtaan?? olen huomannut että jos imetän makuultaan,nukahdan samantien uudestaan,ja tuntuu että vauvakin nukahtaisi kesken syömisen,ja sitten on patja märkä maidosta ja pulautteleekin enemmän kun en nosta röyhtäisemään.ja sitä kautta herää useammin syömään.on vaan niin tuhottoman raskasta yrittää pysyä hereillä kunnes vauva on syönyt....



ai niin,en ehtinyt kaikkia ensimmäisiä viestejä lukea,mutta jokusen viestin näin että aiheena oli vauvan hikottelu,en tiedä tuliko jo esiin mutta kuulin että sitruunan tippa tehoaa.... ja meillä ainakin tehosi,pullosta tippa,ei osunut kuin vauvan kieleen ja jo oli hikka poissa.toimi myös kun puristin tuoreesta appelsiinista tipan vauvan suuhun,tietenkin kannattaa tarkkailla jos aiheuttaa allergiaa....
mutta mä olin ihan hämilläni,kun vauva hikottelee usein ja kovaa,niin sai heti helpotuksen.


mutta ei enempää nyt,täytyy nukkua nyt kun lapsosetkin......

vielä paljonpaljon voimia kaikille valvoville ja vatsavaivoja ratkoville,ja no-kaikille!

menninkäinen ja ti-ti-uu n.7vkoa

 

Huomasin, että minut ymmärrettiin väärin....
En todellakaan ole täydellinen äiti, enkä elä ruusuista elämää. Mutta jotenkin petyin, kun ensimmäisen kerran keijukaisen syntymän jälkeen ehdin koneelle ja teidän juttuja lukemaan. Toivoin (odotin) saavani lukea vauvan tuoksuisia ihania viestejä. Mutta päälimmäiseksi jäi valitus väsymyksestä, vauvan itkusta, valvomisesta, puolisoista jne...

Kyllä minunkin elämästä löytyisi valittamisen aihetta...
Olen yrittänyt pitää arjen jonkinmoisissa uomissa ja pään kasassa. Olen yksin kiinni vauvassa 24h. Pienen kokonsa vuoksi suolisto on vielä kehittymätön ja suolistovaivat ovat kuten koliikkivauvoilla ja keijukainen itkee joka päivä yhden syötön välin - koskaan ei tiedä minkä. Nyt onneksi nukkuu yöllä 5-6h pätkän, jotta saan itsekin levättyä. Isoveli vaatii tietysti oman osansa niistä hetkistä, jolloin keijukainen nukkuu. Monta päivää menee niin, että huomaan illalla etten ole ehtinyt syömään itse juuri mitään. keitän monta kertaa päivässä teetä, mutta sitten illalla huomaan että ympäri asuntoa on puoliksi juotuja jäähtyneitä kuppeja teetä. Suihkussa ehtii käymään vain kiireellä. Saunasta en uskalla haaveillakaan.
Keijukaisen isä ei halua meitä nähdäkään ja uhkailee, etten olisi yhteydessä hänen sukuunsakaan. Raivoaa ja soittelee ja lähettelee tekstareita - jotka ei todellakaan piristä päivää.
Äitini, joka auttoi 2 ekaa viikkoa vauvan kanssa ihanasti, joutui vakavaan onnettomuuteen ja pääsi vasta kaksi päivää sitten sairaalasta ja hänestä ei ole meille pitkään aikaan apua, koska toinen kätensä ja toinen jalkansa ovat kipsissä.
Isäni ei ole halunnut lapsenlastaan nähdäkään. Hänellä on uusi perhe, joka on ilmeisesti tärkeämpi.
Lisäksi minun työni on sen luontoista, että joudun nytkin hoitamaan äitiyslomalla tiettyjä hallinnollisia asioita. Jotka syövät tietysti oman osansa niistä hetkistä, jotka voisi pyhittää itselle.
On todellakin rankkaa, kun et voi sanoa toiselle, että nyt sinun vuoro hyssyttää vauvaa tai että saisi edes halauksen. Sitä vain antaa itsestään saamatta itse takaisin mitään. Vauva, kun ei osaa kiittää - ennen ensi hymyjä.Kukaan ei sano, että olet hyvä äiti tai että olen tärkeä tmv...
Nyt olen 3 päivää yrittänyt imuroida. Olen päässyt jo olohuoneeseen asti, mutta varmaan sitten kun pääsen kämpän läpi on aloitettava alusta. Jotenkin sitä ei vain ehdi ja siten kun olisi se hetki, jolloin kumpikaan lapsista ei tarvitse minua, istun mielummin ja juon kerrankin sen teen loppuun asti... kuin imuroin...
Mutta jotta jaksaisin tämän ajan, yritän löytää jokaisesta päivästä ne positiiviset asia. Sitä tarkoitin, kun kirjoitin, että missä ne onnelliset äidit on. Tarkoitukseni ei ollut vähätellä kenenkään tunteita. Toki tänne saa kirjoittaa kaikkia tunteita. Minä vaan en ole ehtinyt istumaan koneen ääreen purkamaan tunteitani. Olen ottanut tavaksi illalla ennen nukahtamista kirjoittaa muistikirjaan kuluneen päivän positiiviset asiat, sillä tavoin saan pidettyä pääni kasassa ja estän itseäni hautautumasta väsymyksen ja negatiivisten asioiden alle.
Tuohon vauvan itkun sietämiseen sain esikoisen koliikkiaikana hyvän neuvon eräältä lastenlääkäriltä. Ennen kuin menee nostamaan vauvaa sängystä itkun alettua laskee 30:een. Jos itku ei lopu siiheksi niin vauvalla on hätä ja tarvitsee jotakin syliä, kuivan vaipan tai ruokaa. Vauvat itkevät usein unissaan vatsan väänteitä ja jos vauvan nostaa ylös joka inahduksesta on kohta yliväsynyt vauva ja äiti. Uni jää silloin kesken ja vauva ei vaivu syvään uneen koskaan. Tämä ainakin meillä on auttanut siihen, että sekä esikoinenvauvana, että nyt keijukainen nukkuu yöllä sen pidemmän pätkän. Toinen neuvo häneltä oli se, että ei saa nukuttaa vauvaa rinnalle tai pullon avulla. Sillä siten, kun vauva havahtuu unesta valvetilan rajamaille niin ei osaa nukahtaa/ vaipua takaisin uneen kun rintaa tai pulloa ei olekaan. tein itse kaikki nämä virheet esikoisen kanssa ja kun yliväsyneenä vein vauvan lääkärille, että jotain vikaahan tässä lapsessa täytyy olla, kun ei nuku kuin puolen tunnin pätkiä ja puklaa kamalia määriä. Raukka oli niin täys maitoa, että puklasi ylimääräisiä, kun tottakai kun rinta oli suussa imi ja maitoa tuli...
Epäilin silloin neuvoja ja tuntui kylmältä laskea 30:een ennen kun meni vauvaa nostamaan, mutta yllättävää kyllä yli puolella itku kerroista itku loppui ennen kun pääsin 30.een ja uni oli paljon rauhallisempaa.
Olen neuvoja jakanut tutuille ja moni on ensin epäillyt, mutta ne jotka ovat kokeillut ovat kertoneet, että toimi.
Tänään kirjoitan muistikirjaan, että keijukainen kävi kylvyssä ja nautti lämpösessä vedessä köllimisestä. Kylvyn jälkeen nuuhkin ihanaa puhtaan vauvantuoksua :heart: . Ulos katsoessa oli ihanan valoisaa ja talvisen näköistä. Kiinnitin hoitopöydän yläpuolelle mobilen, jolle keijukainen hymyili ja kertoi juttuja. Pojan kuume oli jo aamulla laskenut, mutta iltaa kohti nousi taas, mutta tänään hänelle maistui jo ruoka, joten paranemaan päin jo. Keijukaisen isältä ei tullut tänään yhtään viestiä, joten kai hänkin jättää meidät jo rauhaan ja jatkaa elämäänsä.

Jaksamista kaikille!
Pinkeiju :heart: täynnä rakkautta

 

Pinkeiju ymmärsin sinut väärin. Luulin, että tarkotit, että negatiivisia tuntemuksia ei sais olla... :ashamed: :hug: