Hulivili älä turhaan häpeä murretta, sitä on hauska lukea. Ja niinkuin sanottu, sun kirjoitukset jää sen takia mieleen, eli positiivinen asiahan toi on.
Tivolin kommenttiin raskausajan erityisyydestä. Itse nimenomaan, kun alettiin miettiä lapsen "hankkimista", halusin kokea raskausajan. Toisaalta tärppäsi vähän nopeammin kuin oltiin ajateltu, ja tuli vähän siinä mielenä yllätyksenä tää raskaus, että oltiin varauduttu enemmän pitkään yritykseen kuin samantien onnistumiseen. Eli kaksijakoinen tilanne. Mutta olenkin miehelle nauranut moneen kertaan, että toivottavasti sitä sitten kasvaa itse lapsen mukana. Alkuun halusin tulla raskaaksi, ja kokea sen. Jossain tässä loppuvaiheessa olen kypsynyt sille ajatukselle, että meille tulee vauva, ja se tuntuu ihanalta. Mutta en ole ollenkaan valmis vielä siihen, että minulla on joskus sellainen puhuva ja kävelevä lapsi, jolla on oma tahto, ja jota pitäisi kasvattaa.
Saati sitten mihinkään teini-ikäiseen
Mutta ymmärrän siis hyvin pointtisi, ja olen aivan samaa mieltä, toisille nimenomaan raskaus on se "kokemus" ja toiset odottavat nimenomaan sitä vauva-aikaa.
Eikös noiden
Aqua-rakkuloiden käyttö perustu kehon omaan kivunlievitykseen? Siis jostain muistan lukeneeni, että ovat aku-pisteitä, ja lisäävät kehon omien endorfiinien tuotantoa. Siinä mielessä kyllä voisin kokeillakin, mutta sen jälkeen, mitä Sätseeni on täällä kirjoittanut siitä videosta, taidan jättää väliin.
Muutenkin taidan olla täällä vähemmistönä, mutta toivon, etten epiduraalia joutuisi ottamaan. Kuten
Nobodyllä, minullakin on suurehko neulakammo, ja kaikki neuloilla annettavat kivunlievitykset epäilyttävät. Tuntuu varsinkin, että jos on muutenkin jo kamalissa tuskissa, niin neula siihen vielä päälle on se, joka katkaisee kamelin selän. Uskon kuitenkin vielä muuttavani mieltäni tässä kunhan synnyttämään pääsee
Mutta itsellä siis toiveissa mahdollisimman luomu-synnytys, ja toivoisin voivani käyttää ammetta avautumiseen. No, sen näkee sitten.
Teillä on kyllä levottomia juttuja täällä tänään, selvästi alkaa väsymys painaa porukkaa täällä. No, hyvä vaan, että saa täällä itsekseen naureskella.
Omaa napaa: Neuvolassa taas käyty, paino noussut nyt yhteensä 9 kiloa, tällä kertaa himpun vajaa 500 g viikossa. Ei turvotusta, verenpaine 126/80, aika korkea, mutta ei kuulemma vielä hälyttävä (mulla siis luonnostaan matala verenpaine). Sf mitta sahaa, viimeksi oli laskenut puoli senttiä, nyt noussut sentin, 34,5 senttiin. Ihan keskikäyrillä on menty koko ajan. Pulssi noin 160. Pissa puhdas. Eli ei siis oikein mitään. Maanantaille seuraava aika, toivottavasti ei enää tarvitse silloin mennä.
Minulla ei ole tietoakaan mistään limatulpista, tai tosiaankaan niistä suppareista. Nyt on vaan jonkin verran vihlonut vatsaa, eilen ja tänään, mutta sekin on sellaista ärsyttävää, hyvin epä-supistusmaista vihlontaa. Eli en tiedä liittyykö mitenkään vauvaan, tuntuu että painaa vaan johonkin suoleen. Vähän on eilen ja tänään tuntunut taas enemmän painetta alapäässä ja häpyluussa, kun sitä ennen oli viikon verran oikein tosi helppo olo noiden suhteen. Nuo mainitut puukoniskuvihlaisutkin tuntuu kadonneen jonnekin.
Eli ei oireita, odottelu jatkuu.
Landir 40+3
