Joulukuun tontut -15 *elokuussa*

Mulla ei ole pahaa pahoinvointia ollut koko raskauden aikana. Alussa oli pientä kuvotusta rv8 saakka, kaikki ruoka ei maistunut ym. Nyt on taas alkanut tulla huono olo jos ruokailuvälit venyy liian pitkiksi. Lähinnä tuolla reissussa huomasi kun liikkui ulkona paljon niin aina varasi taaperolle hyvin eväitä matkaan, mutta itseltä unohtui helposi tankkaus... Ja varsinkin kun esikoiselle on kehittynyt sen verran vahva oma tahto että minkään suklaapatukan syömisestä ei tuu yhtään mitään. Samat ruoat pitää olla tai muuten alkaa kamala raivokohtaus, joita koittaa aina julkisilla paikoilla välttää...

Vaatteita en oo ostanut vielä yhtään uudelle tulokkaalle. Esikoiselle ostin huuto.netistä vaatepaketin ja sitten niitä alkoikin löytyä sukulaisten varastoista lopulta ihan liiaksikin. Edelleen pohdinnassa on tuo äitiyspakkaus, otetaanko vai ei.

Neuvolasta siis viime viikolla sain kelan paperit ja siihen se tieto pitäisi osata päättää. Neuvolassa kaikki oli ok, mitä nyt sf-mitta oli kuulemma "yli kaikkien arvojen" 24cm ja viikkoja tuolloin oli 22+3. Eipä tuo nyt niin uutta ole, esikoista odottaessa oli senttiä pidempi seuraavalla viikolla kun neuvolakortista tarkistin. Ja paljonhan tuohon vaikuttaa myös kohdun asento. Painoa oli tullut vain kilo lisää ekan neuvolakäynnin jälkeen, varmaan toi taaperon kanssa sama ruokavalio ja penskan perässä juokseminen pitää painon kurissa

Mulla sokerirasitus edessä ensi viikolla ja viikolle 28 tulee ylimääräinen neuvolalääkäriaika. Loppuraskauden lääkäriaika kun jää pois ja tilalle tulee äitipolikäynti ekan synnytyksen ongelmien vuoksi.

tosi-ko ja tosikko 22+6

 

Täälläkin sokerirasitus edessä vajaan kahden viikon kuluttua, jännityksellä odotan kun niin moni sanoo siitä tulevan paha olo No, pusseja mukaan

Tällä viikolla kuulema tulee myös tietoa pelkopoliajoista, sinne nyt suositeltiin menemistä kun vähän tuo synnytys jännittää. Tällä hetkellä fiilis on se, että haluan ainakin kokeilla alatiesynnytystä.

 

Esikoista odottaessa olin sokerirasituksessa ja kauhunsekaisin tuntein sinne menin. Mulla tosin ei siinä vaiheessa ollut muutenkaan enää pahoinvointia, mutta yllätyin kuitenkin miten helposti mun kroppa siihen taipui. Eli ei tullut huonoa oloa, huimausta tai edes juuri väsymystä. Ja arvotkin oli tosi hyvät, reilusti raja-arvojen alle. Meen kuitenkin nyt taas rasitukseen kun ikää kuitenkin on ja sukurasite myös. Isällä on aikuisiän diabetes ja siskolla on ollut radi. Pitää vaan jotain hyvää evästä varata mukaan kun autolla täytyy pois ajaa ja paaston jälkeen ei aina tahdo ruoka maistua...

Ja kerrankin muistan poksua! rv 23+0

 

Itselläni taas on keliakia, joten riskiryhmään mennään :s

Soiteltiin juuri sairaalalta, ilmeisesti pääsen kokeilemaan pelkopolia ryhmämuodossa, mikäli vaan on vielä syksyn ryhmissä tilaa. Kuulostaa jotenkin paljon kivemmalta kuin että vain yksin juttelisi kätilölle. Haittapuolena tietty vaan ettei puolisoja saa ottaa mukaan, mutta pitänee sitten mies vaan pitää sitten käyntien jälkeen ajantasalla.

 

Mä kans kuulun riskiryhmään, mulla tulee loppuraskaudessa aina raskausmyrkytys ja sen vuoksi käynnistetty synnytys.

Pahoinvoinnista: ei oo ollu, alussa oli etovaa oloa, muttei muuten mitään ei oksentamista eikä huonoa oloa.

Mulle kanssa tarjottu sitä sokerirasitus juttuu, mutta oon kovapäinen ja oon joka kerta kieltäytynyt muutenkii syön ja elän terveellisesti niin en nää mitään tarvetta käydä.

Täälläpä maanantaina poksu viikot..

Hookoo ja poju 26+3rv

 

Heippa pitkästä aikaa!

Pahoinvointi täällä oli voimakkaimmillaan rv 6-8. Se oli sellaista aamusta iltaan kestävää etomista, kertaakaan en kuitenkaan parista yökkäksestä huolimatta oksentanut. Onneksi, sillä kammoan sitä yli kaiken - hyvä ettei taju lähde, jos näen/kuulen jonkun oksentavan, saatika jos itse ykään. Eniten oloa helpotti, kun kello herätti aamuyöstä syömään. Jos se sattui unohtumaan, olin koko päivän ihan lamaantunut. Rv 9-11 oli vielä ajoittaista etomista, mutta sitten jäi kokonaan pois.

Vaatteista, meillä alkaa olla lähes kaikki tarpeellinen vaatetus kasassa. Olen saanut ystäviltä, ostanut kirpparilta ja tietysti äp:n mukana tuli. Pari settiä ollaan ostettu uutena kaupasta.

Sokerirasitus, itse pyysin siihen lähetettä sukurasituksen takia. Lainasin mittarin kotiin, muut arvot on olleet ihan hyvät koko ajan, mutta paastoarvo on ollut hiukan korkeampi kuin ennen raskautta. Mieluummin siis käyn rasituksessa, jos jotain on löytyäkseen niin tietääpähän sitten tilanteen.

(.) Paino on noussut nyt jo yht. 8 kg, mikä luo oman ahdistuksensa tähän lyhyeen varteen. Neuvolassa eivät tuota noteeraa, koska vertaavat aina vain 1. käynnin painoon (jolloin siis oli tullut jo vajaa 4 kg). Äitilleni tuli esikoisestaan 18 kg, ja sisko painoikin yli 4 kg syntyessään. Hiukan jännittää, miten minun käy..Liitoskivut on myös löytäneet tiensä tänne, samoin tiheät harkkasupistukset. Onneksi henkisesti on ihan hyvillä mielin, vaikka välillä pelot nostavat päätään. Kyllä tästä selvitään parhain päin!

Neyda 24+4

 

Sokerirasitukseen pitäisi minunkin mennä ensiviikolla, yäk....joka kerta homma on päättynyt huonovointisena makailuun sivuhuoneessa ja mitään radia ei ole todettu- paremminkin päinvastoin arvot todella matalat. Tekisi kyllä mieli vaan kieltäytyä hookoo82 :n esimerkillä ja säästää itseään moiselta kiusalta...mutta sitten jos se radi sattuisikin olemaan tällä kertaa? No kaipa sinne tulee mentyä nytkin.

Pahoinvointia minulla ei pahemmin ole ollut koko raskauden aikana, ei edes alussa. Muita vaivoja kyllä tipahtelee loppua kohden, kuten kipeytyvä selkä on jo, kuten jalkaan vihlova hermokipukin ja yöllinen käsien puutuminen. Satunnaisia vatsan kovetteluja tulee harvakseltaan, selvästi rasituksen jälkeen kuitenkin.

Vauvalle en ole uskaltanut ostaa vieläkään yhtään mitään, joskaan ihan välttämättä tavaraa ja vaatetta ei tarvitsekaan. Kaikki vaatteet ja tavarat on tallessa vielä edelliseltä pojalta, joten kyllä niillä hyvin vielä startataan. Perinteisesti olen ostanut jonkin vaatteen aina rakenneultran jälkeen, mutta nyt en vaikka kaikki onkin ihan hyvin. Niinhän piti olla viimeksikin, joten kai tässä on tullut mukaan jotain puolivarovaista pelkoa kohtukuoleman toistumisesta. Ihan joulukuun kieppeillä ajattelin vaipat sun muut tarpeelliset tilpehöörit ostella valmiiksi, ellen sitten niitäkin osta vasta matkalla laitokselta kotiin...Millähän loitsulla saisi itsensä luottamaan 100 % että nyt kaikki menee hyvin ja pääsen sairaalasta elävän vauvan kanssa kotiin??

Painoa on tullut nyt 3 kiloa alkupainosta (70kg). Sinänsä olen ihan tyytyväinen, mutta olen asettanut itselleni sen max 80 kg:n rajan. Esikoisesta painoin aikoinaan raskausmyrkytyksen turvotusten ja läskin ansiosta 90, eikä olo kovin notkea enää ollut. Jos nyt saisi pidettyä läskin poissa, jäisi vielä mahdolliselle turvotukselle varaa. Olisi pakko säilyttää edes kohtuullinen toimintakyky jo vilkkaiden tenavien vuoksi, ja meneehän loppuaika hitaammaksi lyllertämiseksi jo muutenkin.

Vauvan liikkeet tuntuu ja näkyy nyt tosi selvästi! Lapsetkin on tämän tästä hipelöimässä vatsaa, josko pikkuveli potkaisisi. Vielä vauva ei ole asentoaan päättänyt, vaan pyörii kuin väkkärä potkujen tuntuessa milloin missäkin puolella mahaa. Selvästi aktiivisempia mylskäysaikoja olen huomannut aamuyölle klo 3-5, päiväkahvien aikaan ja sitten illalla 22-24. Siis just silloin kun minua nukuttaisi...jääköhän tuo rytmi hänellä päälle?

Täällä nautitaan kyllä muuten täysillä syksystä. Ihanaa käydä marjassa ihan yksinkin ja kuunnella vain tuulen huminaa suopursujen tuoksussa. Marjoja onkin tullut kerättyä sankkotolkulla niin itselle kuin niillekin, jotka ei enää metsään itse pääse. Puolukat on vaan vielä sen verran raakoja, että pari viikkoa pitää niitä odotella. Ainoana haittana on ahdistelevat hirvikärpäset. Olen toki niihin ennenkin törmännyt ja iholta pois häätänyt, mutta ensikertaa tänä vuonna sain niiden puremista niin häijyn ihottuman, että saattaa vielä lääkärillä käytättää. Isot ja kutiavat paukamat paranee tosi hitaasti ja osa näyttää jo tulehtuneen vaikken ole raapinutkaan. Ymmärrän hyvin jos ne pirulaiset jollekulle laimentavat metsään menemisen intoa. Itsekin jätän sienestyksen niiden takia vähemmälle nyt, mutta marikoilta ne ei minua saa ihan vähällä häädettyä!

 

Ruuvihlle kovasti voimia pelkojen kanssa elämiseen! On tää vaan aina niin pienestä kiinni! Toivotaan parasta kaikille ja että vuoden vaihteen tietämissä meillä kaikilla ois nyytit kainalossa

Noista hirvikärpäsistä tuli mieleen, että onko teillä muilla itikat ja muut ötökät aiheuttaneet ongelmia tänä kesänä? Mä en normaalisti juuri saa oireita, mutta tänä kesänä on kaikki puremat kutissut hirveesti ja tullut isommat paukamat kuin ennen. Mietin voiko johtua raskaudesta vai onko tänä kesänä äkäisiä ötököitä liikkeellä...

 

Pahoinvointi on sittenkin seurannut meikäläistä tähän asti, vaikka yhdessä vaiheessa jo näytti, että helpottaisi. Ei ole montaa päivää kun oksennus tuli ihan yks kaks yllättäen Joskus ainut mikä auttaa ällötykseen on salmiakki, ja sitähän ei saisi kauheasti syödä... Olen pahimpaan hätään syönyt vähän ja potenut sitten huonoa omaatuntoa. Verenpaineet on kyllä ollut ihan ok, ei ole ainakaan niihin vaikuttanut. Samoin oli muuten hemoglobiini, olin varma että se on alhaalla ja siksi väsyttää. Ei ollut, eikä terkka osannut oikeen sanoa missä mättää. Sain vähän kohonneet pisteet siinä masennus/mieliala -kyselyssä, mutta en kyllä mielestäni ole masentunut, väsymys vaan vetää välillä mielen matalaksi. Terkka kyllä tarjosi keskustelu tms. apua, mutta en kokenut tarpeelliseksi. Kun ei väsytä olo on ihan iloinen ja normaali, kun oikein väsymys iskee haluaisin vain nukkua ja nukkua. Ärsyttävää lähinnä, menisi jo ohi.

Tulokkaalle tuli hankittua toppapuku ja lämpöpussi. Esikoinen oli kesävauva, joten lämpimiä ihan pieniä vaatteita ei kauheasti hänelle hankittu. Toppavaatteista pienimmät ovat kokoa 62, kyllähän ne periaatteessa menisi, vaikka isoja ovatkin. Mutta ehkä on kivempi ettei pieni huku täysin sinne haalariin. Kävin myös hankkimassa kantoliinan, sen käytössä onkin sitten opettelua. Ajattelin, että olisi sitten kädet vapaana esikoista varten, mutta vauvan saisi pidettyä siinä lähellä. Tai niin mä suunnittelin, katsotaan nyt miten toimii käytännössä ja opinko ikinä sitomaan sitä niin, että sinne uskaltaa vauvan laittaa

Painoa on tullut viime mittauksen mukaan jo 12 kiloa lisää Viime raskaudessa tuli se 25 kiloa lisää painoa, ja aikalailla samaa tahtia nousee nytkin. Tietysti olisi kiva, ettei nyt niin paljon tulisi, mutta en elättele kauheasti toiveita siihen suuntaan. Sokerirasitus olisi ensi viikolla.

Tosi-ko, yksi raskaana oleva kaveri puhui samaa noista itikoista, ovat kiusanneet enemmän kuin ennen, ja joku oli hänelle sanonut, että raskaana olevat vetää niitä puoleensa muita enemmän. Johtuisi kuulemma verimäärän kasvusta, en sitten tiedä pitääkö paikkansa. Itse en kyllä ole huomannut moista, en kyllä ole ollut metsässä tai mökilläkään pahemmin tänä kesänä.

Ruuvihlle tsemppiä, rankkoja kokemuksia sulla taustalla. Ei mikään ihme jos pelot nousee mieleen.

Minma 24+2

 

Hei vaan!

Elokuu vetelee viimeisiä ja syksy on jo tääl! Koht se joulukin tulee!!!

Viikon menee tosi nopeaa. Vähä liiankin. Mulla on täl hetken opparin raaka versio tarkistukset. Kauhulla odotan mitä kaikkia parannuksia joudun siihen tekee.

Oon ostellu hirveesti vauvan vaatteit vaik esikoiselt on melkein kaikki talles. Äitiyspolillekin sain lähetteen lokakuuks edellisen raskauden takia. Neuvolas tytöl on ollu kaikki hyvin. Mulla meinaa tulla flunssaa päälle, ku kurkku on kipee. Välil myös supistelee. Pitää vähän seurailla, et jos pahentuu, nii haen saikkua. Edellises raskaudes ne aukas paikkoja etuajas.

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Jaanel ja 26+0 (poks)

 

Viimestä elokuun päivää vietellään Ja itellä törkee nuha ja kurkku kipu muuten olo mainioin. Tyttöjen vauvan vaatteita katsellu ja pessy, toppapukujaki joskus ostannu sinisenä tytöille ihan käytetty myös niillä niin pesin ne ja nyt ne odottaa vuorostaan poikaa .
Eilen huomasin että vauva värisee kohdussa välillä vaa tais ne tytötki väristä.. mitä lie vilunväreitä saa siellä. Pikkunen myös hikottelee usein niin taitaa hermostua ja liikkua koko akselin ympäri, käy sellanen mellakka masussa .
Viikotki poksuu tänään

HooKoo ja meijjän pikku poika 27+0rv

 

Meilläkin oltiin juuri flunssassa, ensin mies kevyemmin ja itselläni kertaa kymmenen :S
En sitten uskaltanut mitään flunssalääkkeitäkään (nenäsumutteita, yskänlääkkeitä jne.) käyttää, vaan tyhmän kiltisti kestin kun ajattelin, ettei niitä varmaan raskaana saa käyttää. Nenäkannua kerran kokeilin, mutta tuntui enemmän hukkumissimulaatiolta niin jäi sitten siihen.
Neuvolasta sitten kuulin, että olisin hyvin voinut esim. Nasoliinia pieniä määriä käyttää -.-
No, kaikkea ei voi tietää.

Liikkeet lisääntyy koko ajan, etenkin iltaisin tuntuu että kohta käy Alien-efekti, kun tuo tulee vatsasta läpi.

24+0 jo, nopeasti se aika menee.

 

jaa a se on noussu haloo näistä la ja ryhmistä.. kaikkee sitäkii.. hiljasta on vaikka ois marraskuun ryhmässäkii kaikki ovat veisbuukeissaan .. Mietin perustasko ryhmän odottajille jotka ei kuulu feisbuukkiin ja sinne sais tulla kaikki ilman haloota lasketusta ajasta.. se vois olla hyvä mutta en oo ryhmän perustaja tyyppiä....
No enivei mä oon täällä vaikka la on marraskuun hännillä
Koitin kuvaa maanantaina tuonne lisätä, tuli vaa koko ajan tukiaisen kuva niin tais lakittaa aijjaa noh onhan tuo maha kasvanu ja vähä retkahtanu alaspäin kuin kypsä hedelmä .

HooKoo ja napero 27+2rv

 

Terveiset täältäkin keskiraskauden menosta. On tullut tehtyä taas konkreettisia vauvajuttuja. Pinnasänky on alkanut saada uutta väriä niskaan, tilasin turvakaukalon ja telakan ja äsken haettiin äitiyspakkaus kotio. Täällähän alkaa olla vauvarompetta!

Olo on edelleen muuten hyvä, mutta yöunet tulee ja menee. Välillä nukun 9 tuntia putkeen ja sitten tulee useampi yö kun unta saa ehkä 2-3 tuntia. Ja oon ihan tööt... Tänään oli jo pakko pitää rokulipäivä, vaikken kipeä olekaan. Ei vaan tule allekirjoittaneen töistä mitään jos on aivot sumussa. Jätskiä, päiväunia ja pikkupuuhaa. Niistä on tämä päivä tehty...

tamariini ja hukkis 24+1

 

http://kaksplus.fi/threads/joulukuun-tontut-15-syyskuussa.2458134/