~*~Joulukuun tonttuset 2013 syyskuussa ~*~

Ompas täällä hiljaista.

Tänään oli viimeinen työpäivä ja itkuhan se tuli kun kotiin pääsin. Ei kukaan meistä lopullisia heippoja sanonu. Minähän lähdin vain määrittelemättömälle lomalle. Ainakin nyt aluksi tåmän kolme viikkoa.

Tänään koin ensimäiset harkkasupparit. Luulin, että voi kävellä rivakkaasti vielä. Mutta ei. Täytyy siis taapertaa hitaammin.

Pikkukaverin liikkeet tuntuu jo hyvin vahvoilta.


Paivih 24+5 (?)

 

syyselo: mullakin supistelee ja kivistää ja viiltää ja vaikka mitä : / antibioottikuuri oli ja meni, eikä vaikuttanut mihinkään, ainakaan positiivisesti... hmph. Mitä sulle lekuri sanoi? Mun täytyy varmaan laittaa viestiä neuvolaan, että mitäs sitten tehdään kun kivut vaan jatkuu - viimeksi neuvolalääkäri ei oikein ottanut kuullakseen sitä asiaa vasta kuin kolmannella kerralla... mitenköhän kovia ne supistukset pitää olla että niistä joku huolestuu?

Tänään tuli ensimmäinen "ylitys" sokerimittauksissa - ennen ateriaa arvo oli 6,5 - 5,7 :O Miten on mahdollista että 3,5h syömättä nostaa arvon korkeemmalle kuin mitä se oli aterian jälkeen??? :O Pikkasen pistää ihmetyttämään

Olis kiva kuulla muidenkin kuulumisia!

Voikaa hyvin,
tömpsis ja persikka 27+4

 

Tömpsis lääkäri kirjoitti sairaslomaa nyt 20 pvään asti, jolloin aika nlalääkärille. Meinasi että töihin ei ole enää asiaa. Kohdunsuun ja kaulan takia ylimääräinen ultra nyt keskiviikkona. Käsikopelolla sanoi että paikat pehmentyneet.

Yleensähän harjoitussupistukset ei avaa paikkoja, mutta mulla tosiaan molemmat lapset syntyneet ennenaikaisina joten lääkäri käski vain levätä nyt.

syyselo ja kirppu 26+3

 

Moi vaan kaikille tasapuolisesti.

En ole jaksanut kirjoitella tänne, hirveesti ollut kaikkea tekemistä ja lepohetket on menny vaan maatessa paikoillaan hiljaa. Mieliala on vaihdellut aika suuresti. Tuleva synnytys on alkanu mietityttää ihan kunnolla ja vie ajoittain yöunet sitten mukanaan...

Neuvolalääkärissä kävin viime viikolla, kaikki oli hyvin. Mulla sf-mitta on menny siellä yläkäyrän yläpuolella koko raskauden ajan, mutta nyt oli asettunut yläkäyrälle. Olisko ollu nyt 26+3 viikolla 26 cm (en jaksa hakee neuvolakorttia ja tarkistaa asiaa).

Huomaa, että viimeinen kolmannes on menossa. Vauhti on hidastunut, väsymys on tullut takaisin, samoin tihentynyt virtsaamistarve. Liitoskivut ja selkäkivut vaivaavat myös. Ummetusta on... Nukkuminen alkaa olla vaikeaa, kädet ja niska puutuu kyljellään ollessa ja sit saatan valvoa keskellä yötä pari tuntia mietiskellen syntyjä syviä. Opiskelen tällä hetkellä ja oon joutunu hidastamaan tahtia koulussa.

No, nyt tuli tällä kertaa tällästä juttua. Vähän vaikeempi päivä vaan. Äitiyspakkauksen kävin hakemassa postista perjantaina. Jospa sen jaksais avata joku päivä. Tsemppiä kaikille!

Liise ja poika 27+3

 

syyselo: mullakin oli viimeks paikat hieman pehmentyny. En saanu mitään kehotuksia ottaa iisimmin tms. No, mulle tuskin saikkua tulis kun olen kotona esikoisen kanssa, mutta mietityttää vaan kun toiset saa saikkua ja pakkolepoa, että miksi mä en. Toivottavasti sulla pysyy paikat vielä kiinni ja pystyt lepäilemään

 

tömpsis: mulla on kanssa tämän viikon sokerit ollut ihan sekaisin. Ilta-arvo ollut 5,9 ja aamulla sitte paasto 5,7. Miten se ei ole laskenut ollenkaan 12h paastossa? ei ymmärrä. Aamupalaa joudun nyt alkaa miettimään tosissaa kun eilen aamupalan jälkeen arvo 10.1 (eli ihan taivaissa). Harmillista vaan että rakastan aamupalaa.......

 

tömpsis ja Maikkis: Täällä vielä kolmas, jonka sokeriarvot kekkuloi pilvissä. Aamupaastot siis edelleen sen meikäläisen ongelma, vaikka iltainsuliinit on käytössä ja annosta nostan koko ajan. Monella alkaa viikoilla 26-30 sokeriarvot heittää entisestään, mutta minä en oo vielä ihan siellä asti, kun viikkoja kasassa vasta 24+. Alkaa jo epätoivoinen olo olla.

Mulla myös supisteluja ja hiivatulehdusvaivaa ollut,lääkärissä kävin, niin paikat oli onneksi kiinni. Meidän lääkäri ei alkanut sitä streptokokki-näytettä ottamaan, kun ei sitä kuulemma raskausaikana hoideta. Jännä miten käytännöt vaihtelee.

Pieta ja Junnu 24+1

 

Mortsuu!

Mulla on kova flunssa. Alkoi sunnuntai iltana kurkkukivulla, eilen yltyi pieneksi kuumeeksi ja korvissa vihloi koko illan kun makasin pulssin hakatessa kovaa sohvalla koko illan. Yö meni valvotessa, aamulla kuitenkin voin vähän paremmin. Tulin töihin ja olo on ollut vaihtelevat. Puhuminen sattuu ja silmät vuotaa vettä. Harkinnut lääkäriin lähtemistä mutta lomalta palanneena haluaa vielä yrittää sinnitellä. Apteekin kautta kotiin tänään sitten viideltä.

Omat fiilikset on monimutkaiset. Tänä viikonloppuna pitäisi muuttaa vielä kuukaudeksi evakkoon ennen kuin oman asunnon putkiremontti valmistuu.

Vaihtoehtoja on kaksi.
Äiti; saisin apua ja ei tarvitse maksaa mitään.
Huonoja puolija: kauempana duunista, tilaa vähemmän (kolmio jossa asuu kolme).
Frendi; joka nyt jo nihkeilee, pyytää törkeetä vuokraa asunnosta jolla ei ole mitään käyttöä ja asuisin siellä hänen kanssaan. Ei autopaikkaa. Hyvä puoli; oma rauha ja lähellä duunia.

En osaa päättää. Tuon kaverin tuntien tulisin vielä katumaan, se on niin vittumainen välillä.

Mulla on eka neuvolalääkäri parin viikon päästä ja pari päivää myöhemmin siitä mulla on sokerirasitus. Neljäs neuvola on joskus lokakuussa vasta.

Haluan vaan omaan kotiin ja tän kipeen olon pois.

 

Huokaus, täällä ollaan siipi maassa. Sokerirasitus oli eilen, ja sehän viimeinen arvo sitten oli aavistuksen koholla :/ Mulla ei oo paino noussut tippaakaan koko raskauden aikana, ja pissa on myös puhdas mutta niin vain kävi että rd-diagnoosin sain. Ja rautalääkkeen kun hemoglobiini laskee. Huono olo on ollut monena päivänä ja olen jopa oksennellut. Noh, kai tämä vointi tästä kohenee..

 

Heippa kaikille!

Ei ole tullut hetkeen kirjoiteltua kun ei oikeastaan kuulu mitään ihmeellistä. Neuvolalääkäri oli ja meni, aika pikainen toimitus oli, kaikki kunnossa. Pelkäämäni sokerirasitus oli myös ja onneksi arvot olivat ihan kunnossa. Tsemppiä kovasti kaikille rd-diagnoosin saaneille! :hug: Vointi on varsin hyvä edelleen, vaikka kävelyvauhtia on pitänyt kyllä hidastaa, mikä aika ajoin ärsyttää. Yöt tulee nukuttua melko hyvin, mitä nyt vessassa pitää rampata muutaman kerran ja joskus särkee lonkkia. Maha on kyllä jo hämmentävän iso, mahtaa sitä olla tukala olo sitten loppuvaiheessa! :O Henkisesti ollaan myös jo vähän valmistauduttu miehen kanssa, yhdessä ihmetellään vauvan liikkeitä mahan sisällä ja ollaan mietitty nimeä ja ylipäätään tulevaa muutosta elämässä. Tarvikkeita olisi vielä hankittavana, mm. turvaistuin ja pinnasänky.

Tsemppiä kaikille flunssasta kärsiville ja etenkin Helenalle, todella ärsyttäviä nuo evakot ihan normaalikuntoisenakin, saati sitten raskaana!

hiisi 27+2

 

Diipadaapa: voi harmi mutta varmasti pääset helpolla jos vain viimeinen arvo hieman koholla ei se ruokavalio ole oikeasti kovin vaikea :hug: Ei mullakaan painossa tai pissassa oo mitään viitteitä siitä että tulee RD, kai se on vaan sukurasitteen tai ylipainon takia sit

Pieta: juu ei sitä ole pakko hoitaa oireettomana raskauden aikana, mutta synnytykseen pitäisi sitten antaa antibiootti ettei vauva sairastu. En halua pelotella, mutta täällä on käytäntönä antaa ab-tippa, koska strepto b voi olla todella vaarallinen vauvalle : /

Maikkis: mä guuglailin noita ihme arvoja ja törmäsin sellaseen ohjeeseen, että jos on aamuarvo koholla niin pitäis syödä illalla enemmän. Luultavasti sulla on kuitenkin arvo laskenut yön aikana ja sitten kun on pitkä paasto niin kroppa alkaa tekemään sokereita ite (vai miten se nyt meneekään, jotenkin silleen.) ja sen takia sulla on aamulla arvo korkeampi ku illalla tms. Mä syön monesti yöllä jotain, ei oo kovin usein mun paasto noin pitkä.

voikaa hyvin
tömpsis ja persikka 27+5

 

Onko kellään muulla muuten sisäreisikipuja? Mulla alkoi eilen kiusaamaan kivut sisäreisissä lähinnä liikkuessa. Alkuun luulin suppareiksi,mutta ei ne taida niitä olla. Tympeä vaiva tämäkin.:stick:


tömpsis: Oisko hyviä vinkkejä yöruuista? Vois auttaa mullakin.

 

Katoin tänään aamulla vasta uutta tuotantokautta "Erilaisia äitejä" joka alko siis eilen illalla,mut olin autuaasti unohtanu...Aiotteko muut kattoa ohjelmaa? Mä en viime vuonna seurannu juurikaan sitä ekaa kautta,mut nyt aattelin kattoo, ku ei muitakaan vauva/synnytys ohjelmia taia tulla... Tai en tiiä onko niin fiksua, ku ne synnytys kohat rupee aina sit ahistaa ja pelottaa et "ai niin se sattuu noin paljon" :stick:

Öö mitähän itelle...väsy, väsy, väsy...ja öisin hankalampi nukkua, ku selkää ja jalkoja särkee ja asiat vaan pyörii mielessä :|! Ruvennu huomaa mahan kasvua sillaikin että ylävatsaa ahistaa, särkee vähän niinkuin vatsalihaksia tai sillai (rintsikat painaa) ja ahdas olo vaan...sitä hengästyy ja puuskuttaa enempi ku ennen. Mulla oli jo sellanen pesänrakennus inspis,mutta katos johonkin väsymyksen taa ja nyt en jaksa tehä mitään,ei huvita ...Ruvennu tosiaan vaan pelottaa tuleva aika ku vauva syntyny ja pitäis riittää kolmelle lapselle melkeenpä yksin. Että pystyykö/ehtiikö siitä vauva ajasta yhtään nauttia vai onko pelkkää selviimistä päivästä ja yöstä toiseen :ashamed:... On tää kyllä yhtä tunteiden vuoristorataa koko raskausaika! Ootan ensi viikon lääkärineuvolaa 19.9 jo tosi kovalla jännityksellä jos vaikka tällä kertaa näyttäis kumpi siellä on :heart:

MeMaMi ja pieni 24+5

 

Mmmoii!

Kopsaus facen puolelta eilisiä lääkärineuvolakuulumisia:
Kohdunsuu kiinteä, kiinni ja 3cm. Nyt siis rv 27+5. Painoa tullu yhteensä 2,8kg alusta. Paineet 105/56, hemoglobiini 99, sf mitta 22cm, syke 144. Mulla on hiiva ollu oireettomana, joten siihen yhen pillerin lääkekuuri.. sit onko muut kuullu sellasesta että ois limakalvo tuolla alhaalla pullistunu vähän ulospäin? Tosi lievänä siis jonkinlainen laskeuma??? sille ei nyt tehä mitään et yleensä korjaantuu itestään synnytyksen jälkeen? Jos kellään olis pliis kokemuksia aiheesta, olisin kiitollinen lisätiedoista! Lääkäristä ei paljon irronnut mitään tietoa, ja netistä kun googlettaa, niin tulee vastaan vaan hirveitä kauhukertomuksia, että on joutunu esim. kohdunpoistoleikkaukseen tms, mulla siis tooodella lievä tapaus, ei siis mitään oireitakaan, muuta kuin lääkäri huomasi limakalvon hieman laskeutuneen tehdessään sisätutkimusta, kiinnostaa vaan esim. voiko tilanne yhtäkkiä pahentua/voiko ite asiaan jotenki vaikuttaa, esim lantionpohjalihasten treenaus/miten sitten synnytyksessä, pahentaako esim. ponnitusvaihe kauheasti tilannetta, viimeksi kesti sen 1h10min, se vähän mietityttää hmmmm...Mut mut kaikki hyvin ja poju esitteli lääkärillekki potkutaitojaan, ihana!

Minä aion ainaki seurata erilaiset äidit-sarjaa, synnytyskohdat ei mua ahdista, mutta sitten jos alkaa tarkemmin ajatteleen edellistä omaa synnytystä niin alkaa hermostuttaan vähän enemmän... Eli ei parane aatella

Joltain kanavalta tuli vasta yhtenä päivänä 5 jaksoa jotain "Apua, meille tulee vauva"-sarjaa, vai mikäs se oli, norjalainenkohan se oli, sellanen reality, oli ihan hyviä nekin jaksot Koitan aina etsiä, jos löytyis vauva-ohjelmia näin raskaana ollessa, tykkään niitä katsella...

Eipä muuta nyt, kotihommia ja 1v1kk pojan perään katsomista päivät täynnä, mieskin lähti lomalta töihin joten päivät menee aika nopeasti ja illat vielä nopeempaa...

Huomenna enää 10viikkoa täysiaikaisuuteen helena85 ja tirppapoju 27+6 :heart:

 

Tömpsis, juu kyllä tästä selvitään. Eilen vain oli mieli maassa, ja muutkin jutut painavat mieltä. Nopeasti sain ajan diabeteshoitajalle huomiseksi, ja pääsen pitämään ruokapäiväkirjaa ja mittaamaa itse arvoja.

 

Heippa vaan, taas pitkästä aikaa. Kumma kun ei tuu kirjoteltua useammin, vaikka juttuja lueskelenkin..
Tänne ei mitään erikoisempaa. Oon nyt ollu saikulla n. viis viikkoa supistusten takia. Ens viikolla lääkärille joka arvioi työkyvyn, mut viimeks ei ollut tapahtunu mitään, hyvin oli paikat kiinni. Joten töihin varmaan sitten, toivottavasti pystyis oleen loppuajan, enää noin kuukausi kuitenkaa jäljellä. Supistuksetkin on toki helpottaneet kotona ollessa. Jotenki aika käy pitkäksi täälä kotona, vaikka suurimman osan ajasta nuo lapset tuos pyöriikin, mutta on jo niin isoja, että ei mee aikaa sellaseen "hoitamiseen" enää, pitäs vaan keksiä tekemistä tekemisen perään.. Et ihan hyvillä mielin palailen kyllä vielä hetkeksi töihin

Aion seurata erilaiset äidit-sarjaa, katsoin viime kaudenkin ja tykkäsin.

Kelalle laitettu hakemukset, saas nähä kauanko kestää. Mä hain kans viim. 6 kk tulojen mukaan, ja meillä palkanlaskija sanoi että ne ilmoittaa palkkatiedot kelalle. Ihan kiva
Painoa täälä tullut lähtöpainosta (1. neuvolakäynnistä laskettuna siis) 5,2 kg. Jotenki ressaa tuo painoasia, niinkuin aina, mut neuvolantäti sanoi ettei mitään syytä huoleen että hyvin maltillisesti on tullu painoa. Sf-mitta viikolla 25 oli 24 cm, käyrää ei näköjään ole piirretty korttiin mut näyttäs olevan keski ja yläkäyrän puolessä välissä.

Päästiin eilen ylimääräseen 3d (tai 4d, en oo varma kumpi se oli) ultraan, kun lekuri oli saanut uuden laitteen ja tarvi testipotilaita! Oli kyl mahtava kokemus, ennen en sellaises ole ollutkaan. Jopa dvd:n laitto mukaan ja muutaman kuvan

Hirvee väsy täälä kans!! epäilin hb:n laskeneen, mut pah, oli 132 Toki nuorempi lapsi alkanut heräileen kerran yös ja se oon aina minä joka sinne menee kattoon sitä. Sit selkä alkaa olla tosi kipee aamuisin heräämisen jälkeen, senkään takia ei saa nukuttua kunnolla.

Varattiinkin laivareissu vielä tohon lokakuun alkuun, vielä ennenkun pikkunen syntyy Nyt pääseeki menemään ilman mitään rattaita tai vaunuja tai muita kantovälineitä
Joku muuten puhuikin manducasta, mulla on se ja käytin tosi paljon kuopuksella, oli ehdottoman hyvä!! Ulkona ehkä vielä parempi, sisällä käytin sit liinaa jonkin verran. Sitä en osaa kyllä sanoa löystyykö käytössä.. Uutena ostin sen silloin ja maksoi kyllä ittensä takaisin! Omalla kokemuksella voin sitä suositella.

Tafgu, rv26 poksuu tänään

 

Minäkin aijon seurata erilaisia äitejä. Eka tuotantokaudesta katoin haja jaksoja ja eniten puheenaiheita herättäneitä jaksoja.

Kävin eilen viemässä kelalle raskaustodistuksen ja kysyin sitten tuosta 6kk taaksepäin ilmoitettavasta palkasta ja kun jään työttömäksi lokakuun alussa, et pitääkö liitonpäivärahat laskea siihen. Täti sitten soitti eilen pääkonttorilta minulle, kun tuo infopisteen täti ei osannut vastata. Pääkonttorin täti laski mulle, että puole vuoden tuloihin pitäisi saada nyt 2000e lisää että saisin sen mukaan päivärahan. Olisi sitten noussut sen 20% tulot.
Mutta sitten tämä täti laski mulle päivärahankin jo nopeasti siinä niin ei harmita vaikka saankin sieltä aikasemmasta verotuksesta rahat. Melkein samaan se meni siis mitä nyt näillä puolen vuoden tuloilla.


Mua niin ärsyttää kirjottaa tällä puhelimella ku en nää selata mitem sekava tuosta tekstistä tuli. Pitää muokata jos tarvetta kun koneelle meen.

Paivih ja pallero 25+0 POKKKSSS

 

Ultrassa käyty, ja hyviä uutisia tuli. Kanavaa jäljellä 3,8 cm eli lyhentynyt vain 2mm. Ja kohdunsuu oli kiinni vaikka lääkäri epäilikin maanantaina sen olevan auki Ja vauvasta otettiin painoarvio myös, iso kirppu jo 1011 g :heart:
Erilaisia äitejä aloin kanssa seuraamaan. Tykkään katsella niitä synnytysosioitakin, vaikka pistäähän se miettimään että tähänkö on tullut kolmannen kerran suostuttua

syyselo ja kirppu 26+5

 

Pieta: mä syön öisin täysjyvämuroja, jugurtin ja mysliä tai vaikka vaan hapankorppua. Siinä ohjeessa minkä näin (olikohan Vantaan kaupungin ohje) sanottiin että jos aamuarvot on koholla niin syö isompi iltapala, täysjyvää, rahkaa jne.

Tosiaan harmi ettei nyt tule "synnytysohjelmia" niin paljon kuin pari vuotta sitten. Mä pääsin mun synnytyspelosta eroon kun katsoin niitä hullun tavalla Näin, että se on aina erilaista eikä ollenkaan sellaista kuin elokuvissa ja amerikkalaisissa tv-sarjoissa Kyllä mua jännittää synnytys, koska viimeksi pääsin niin helpolla... : / Varmasti tulee olemaan vaikeampaa tällä kertaa jos ei sektioon päädytä. Viimeksi kyllä lekurit ja muut väitti, että olin jo vaikeimman tehnyt, mutta ne varmaan vaan kannustivat, eikös se ponnistaminen kuitenkin ole vaikeampaa kuin avautumisvaihe?

Tafgu: mulla olis yks laivareissu lokakuun lopussa tai marraskuun alussa, enkä yhtään tiedä uskallanko lähteä...

voikaa hyvin
tömpsis ja persikka 27+6

 

Mulla on aika pelkopolille ens viikolla. Eipä varmaan minun kannata katella synnytysohjelmia ollenkaan... Tuntuu, että olen tän asian kanssa ihan yksin ja jotenkin en osaa puhua siitä kenellekään. No, senpä takia minä sinne pelkopolille menen.

Liise ja poika 27+5

 

Liise musta tuntuu vähän eriasiassa samalta, ettei kukaan ymmärrä tai osaa vaan kuunnella mun pelkoja...Pelkään paljon aikaa vauvan syntymän jälkeen, kun on ollu yksi lapsistani sellainen univaikeuksista kärsiny ja se oli ihan kauheeta vaikka meitä oli siinä hetken molemmat vanhemmat kotona (mies joutu jäädä kotiin ku en selvinny yksin)...Oon yrittäny vähän puhuu miehelle, äitille, ystäville, mutta kaikki melkeen kuittaa asian sillai, että "turha murehtia" ja "kaikesta selvitään"...Oon koittanu myös kirjottaa päiväkirjaan tunteita "pois" ettei joka yö tarviis valvoa ja vatvoa asioita...Voishan sitä tietty yrittää mennä puhuu johonkin psykologille jossei tää helpota!

Ollaan kaverin kanssa puhuttu, että onneks luonto on niin ihmeellinen, että aika jotenkin kultaa muistot synnyttämisestä ja sit ku alkaa olla niin viimisillään ja kaikki tukalaa, niin oottaa vaan, et pääsis synnyttää ja olo helpottuu ! Ja jotenkin kun ne supistukset alkaa niin sitä vaan menee sen kivun kans, "elää hetkessä" eikä mieti kuin paljon kohta sattuu tms...Ja onneks on kaikkii kivunlievityksiä niin paljon, että siitä selvii ! Mutta synnytyskokemuksia on niin monta, ku on varmaan synnyttäjiäkin, ettei voi mennä sanoo, mikä sattuu eniten ja mikä ei...Toisille avautuminen on kivuliainta (toiset kestää sen hyvin) ja toisille se ponnistus on melkeen ylivoimasta (toisille nopee ja kipujen helpotus)...

Tulevaa omaa synnytystä toivon että ois samanlainen kuin toisen lapsen kohalla, tuli syöksy ja luomusynnytys,enkä ollu läheskään niin kipee (2,5 h) eikä niinku esikoisen (12 h) missä sain epiduraalin ja menetin ponnistuksentarpeen ja jouduttiin leikkaa väliliha, että tulee tunnin ponnistelun jälkeen...

MeMaMi ja pieni 25 POKS!

 

Liise: kerro täällä, varmana joku osaa auttaa tai tuntee samoin :hug: Mä pelkäsin ennen synnytystä ihan hulluna, en kipua mutta sitä tilannetta kun on niin kamalan alasti vieraiden ihmisten edessä... pelkäsin ettei mua kuunnella, että saan paniikkikohtauksen ja pelkäsin vauvan kohtaamista. Mun kohdalla pelkopoli ei juuri auttanut, siellä ei se kätilö jotenkin kuullut mitä oikeasti sanoin vaan puhui ihan muuta... no onneksi synnytyspelko väistyi ennen itse tapahtumaa kun olin lukenut kaikki mahdolliset synnytyskertomukset ja katsonut telkkarista niitä vaikka kuinka paljon ja synnytys meni tosi helposti (tavallaan). On tosi yleistä pelätä sitä, etkä varmasti ole yksin. :hug: :hug:

MeMaMi: tuo pelko on aika tuttua mullekin... oon ollut niin kipeä ja masentunut tän raskauden aikana ja pelkään että se jatkuu vauvan tulon jälkeenkin. Pelkään että mies joutuu olemaan paljon töissä ja että me ei pärjätä, kun en nytkään meinaa pärjätä esikoisen kanssa Toi on muuten tosi rasittavaa joskus, kun kaikki vaan sanoo "ei sitä kannata etukäteen murehtia" tms! Sitä haluais että ihmiset oikeasti kuuntelee eikä sivuuta murheita tolleen. : / Hyväähän ne tarkottaa ja on ne oikeassakin, sitten jos tilanne tulee niin sitten toimitaan sen mukaan. Auttaisko sua jos sun mies, äiti tai joku lupais olla auttamassa jos näyttää siltä? Työ- ja raha-asiat on onneksi toisarvoisia, kyllä vauvan ja äidin hyvinvointi on tärkeintä :heart: Ootko jutellu neuvolassa? Sieltä varmasti saisi lähetteen psykologille jos haluaa. :hug:

Esikoinen lähti mummolaan tänään, mun ohjelmassa on nukkua koko päivä

Voikaa hyvin
tömpsis ja persikka 28+0

 

Moi!

En olekaan hetkeen käynyt kirjoittelemassa, lukemassa kylläkin.

Näköjään monet on olleet tai ovat juuri menossa keskiraskauden neuvolalääkäriin, mulla se jätettiin kokonaan pois ja nyt tuo on alkanut harmittaa. Olin viimeksi neuvolassa rv 25 ja seuraava neuvola on rv 30. Terkkari sanoi, ettei mun tarvitse mennä tuolle lääkärikäynnille, kun mulla näyttää kaikki olevan ok nyt ja kohdunsuun tilanne katsottiin rv 21... Ärsyttää. Mulla on vasemmalla nivustyrä ja se on ollut aika ajoin kipeä, lisäksi nyt tuntuu, että koko vasen häpyhuuli ja pakara on ihan turvonneet. Oon jaksanut olla töissä ihan hyvin, mutta sitten iltaisin oon ihan poikki ja alapäässä kauhea paineentunne ja kipu.

Synnytyksestä: Mua ei jostain syystä jännitä ollenkaan, esikoisen synnytyksestä jäi niin hyvät muistot ja hyvä mieli. Muistan, kuinka kaikki ennen synnytystä toitotti mulle, että "se sit ottaa tosi kipeetä, niin kipeetä että luulet kuolevasi" ja muutenkin peloteltiin ja kauhisteltiin, kuinka kamalaa se synnyttäminen on... olin ehkä sitten varautunut johonkin toooosi kauheeseen, koska mun mielestä se synnyttäminen ei nyt kuitenkaan niin kipeää ottanut (en missään vaiheessa ajatellut kuolevani ) ja siitä selvisi hyvin. Mulla oli aivan ihana kätilö ja vaikka avautumisvaihe kestikin yli vuorokauden ja ponnistusvaihe 1 h 20 min, olin silti melkein heti synnytyksen jälkeen sitä mieltä, että uudestaan tuun. Nyt mulla on vahva usko, että tuleva synnytys menee varmasti helpommin kuin eka... jos siis ei käy mitään yllättävää, että jouduttais sektioon tms. Tsemppiä kaikille synnytystä jännittäville! :hug:

Mäkin aion seurata Erilaisen äidit -sarjaa. Viime maanantaina katsoin sen verran, mitä töissä kerkesin... Tykkään kaikista synnytys- ja vauva-aiheisista ohjelmista!

Mun tekis mieli alkaa laittaa jo kaikkea valmiiksi vauvaa varten. :heart: Haluaisin jo pestä vaatteita jne. taitaa kuitenkin vielä joutua odottamaan hetkisen, vaatekaapit pitäis eka siivota ja järjestää ja saada vauvan vaatteille tilaa. Ens viikolla haen vauvalle sellasen korisängyn, jossa vauva saa nukkua ekat kuukaudet. Hoitopöytääkin tekis mieli laittaa, vaikka meille tuleekin hoitotaso/alusta vessaan eikä mitään pöytää...

Vauveli liikkuu aika vähän, ihan niin kuin esikoinenkin aikoinaan. Molemmilla istukka etuseinämässä, joten se vaimentaa liikkeiden tuntemista. Kyllä vauveli päivittäin potkiskelee niin, että useamman kerran päivässä on aktiivista tuolla masussa. Kuitenkin usein tulee hetkiä, kun liikkeitä pitää oikein alkaa kuulostella ja tunnustella, heti iskee sitten huoli, jos ei ole kuulunut mitään. Vauva kääntyilee ja pyörii aika paljon.

Odottelen kovasti Kelalta päätöstä vanhempainrahasta ja äitiyspakkauksesta. Siitä on nyt parisen viikkoa, kun lähetin paperit. Esikoisen aikana sain pakkauksen ja päätökset rv 27 eli näillä viikoilla.

Mukavaa syksyn jatkoa kaikille!

Merve ja masupoju 27+4

 

pikainen kysymys: tartteeko kotihoidontuki ite lakkauttaa/muuttaa tosta esikoisesta? vai muuttaako kela sen automaattisesti?

voikaa hyvin,
tömpsis ja persikka 28+0

 

Merve Mullakaan ei oo tuota keskiraskauden neuvolalääkäriä ollenkaan. Kävin nyt 24+2 neuvolassa ja sit on äitipolille aika 30+0 ja seuraava neuvola 31+4. Mut eipä mulla ookkaa mittää "hättää". Paitsi tää raskausdiabetes ja täti soittaa polilta joka toinen viikko kysyäkseen mun mittaus arvot. Jotaka on ollu muuten aivan normaalit.


Kelalle laitan hyber ison PLUSSAN!!! Sunnuntaina täyttelin hakemukset netissä, tiistaina vein raskaustodistuksen Kelalle. Tänään torstaina tullu päätökset kaikesta. Jopa vanhempainrahasta josta oon niin yllättyny, että oon ihan öö aapisen laidalla Ku jotku saa ootella päätöksiä kuukauen päivät. :/

Ja tänään tehty kirppari löytöjä. Tuleva mummo osti naperiolle vauvasukkia useamman parin aivan pilkkahintaan. Ja minä löysin haluamani puisen kehdon. Ja tämä kehtokin aivan pilkkahintaan. 30€ siitä vain maksoin. Ja se on täysin käsittelemätön, männystä tehty todella siisti yksilö. Juuri sellainen jota olen etsinyt. :heart: Nyt kun saisi vielä nyytin siihen nukkumaan. :heart: