Kiitoksia taas uudesta pinosta!
Täällä ollaan taas valitusvuorossa: Väsyttää niin pirusti! Työpäivät venyy ihan jatkuvasti (nyt syksyltä semmoset 30h ylitöitä, vaikka oli tarkotus lyhentää päiviä niiden supistusten takia) eikä viikonloppunakaan ehdi palautua viikon töistä. Töissä on kyllä tosi kivaa sillon kun siellä on (kiva työ, kivat työkaverit, kivat oppilaat), mutta töihin lähteminen aamulla on tosi stressaavaa, kun tietää että on taas sata asiaa hoidettavana, vaikka on kuinka tehnyt edellisenä päivänä ylitunteja saadakseen edes välttämättömimmän hoidettua. Nyt alkaa tuntua että loppuu vieteristä veto. Jotenkin jatkuva väsymys päällä, ja tuppaan jo unohtelemaan asioita, kun en meinaa enää kestää tilanteen tasalla. Toisaalta en tiiä onko mitään perusteita saikulle, enkä kehtaisi semmoselle vielä jäädäkään, kun jatkajaa ei edelleenkään ole tiedossa. Ja tosiaan töissä on kivaa sillon kun siellä on, tämmönen stressi ja väsymys iskee työpäivien ulkopuolella. Ristiriitasta. Nyt siis flunssan takia toista päivää saikulla, eli ehkä tää pakotettu pysähtyminen saa aikaan tämmösen stressireaktion, kun yht'äkkiä tuntuu että on jotenkin ihan poikki.
Tämmönen kunnon valitus tänään.
Millanen olo muilla on näin loppuraskauden puolella? Kuuluuko tää väsymys vaan asiaan?
Lisconen & pikkuheppu 29+1
PS. Supistelut on jostain syystä helpottaneet (jes!), liitoskipuja on edelleen säännöllisen epäsäännöllisesti. Pikkukaveri on varsin vilkas heppuli =) Taitaa tosin rueta tila loppumaan kesken, kun liikkeet on kummasti hidastuneet ja jotenkin muuttuneet vähän erilaisiksi kuin aiemmin.