Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
Joulukuun toivevauvat 2012 *MEIDÄN KUU!!!*
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Rödluvan, post: 27768155, member: 68077"]</p><p>Nyt on taas<strong> lista päivitetty. Onnea jälleen kaikille vauvansa saaneille!</strong>:flower:=)</p><p></p><p><strong><u>Synnytyskertomusta</u></strong> ehkä ehdin nyt rustata kun poika nukkuu:</p><p>Synnytys siis päätettiin käynnistää tiistaina 4.12 runsaan lapsiveden ja meikäläisen tukalan olon (hengenahdistusta yms) takia. Menin siis <u>aamulla 4.12</u> TYKSiin osastolle. Siellä odottelin pari tuntia, ja n. klo 11 mulle asennettiin <u>ballonki</u>. Laitto oli epämiellyttävää mutta ei sattunut ollenkaan niin paljon kuin olin pelännyt. Ballonkiin kuuluva katetri teipattiin reiteen kiinni ja vielä hanska sen päähän koska vuodin vähän verta asennuksen jälkeen. Ballonki täytettiin niin että se oli n. 4cm halkaisijaltaan. Sitten takaisin potilassänkyyn odottamaan, ohjeena nykiä letkusta tunnin välein n. 10 kertaa peräkkäin jotta kohdunsuu stimuloitusi ikään kuin lapsen pää sitä painaisi. N. tunnin päästä aloin supistella kivuliaasti, ensin n. 5 min välein, sitten tihenevästi kunnes n. 2h laitosta supisti jo 2 min välein ja niin kpeästi etten voinut edes istua, vaan piti seistä sänkyyn nojaten ja hengittää. Tätä jatkui viitisen tuntia eli kello 17 asti iltapäivällä. Silloin letkusta nykiessäni ballonki tuli pois ja oli siis tehnyt tehtävänsä. Voin muuten sanoa että oli yököttävän näköinen kapistin ulos tullessaan... Olin kuitenkin tosi tyytyväinen, olin siis avautunut useamman sentin kuudessa tunnissa, vaikka toki supistelkin tosi tiheästi. Valitettavasti kuitenkin oli jo päivystysaika ja synnytyssalit niin täynnä etteivät voineet ottaa mua kalvojen puhkaisuun sinä päivänä, vaan aikaisintaan seuraavana aamuna. Harmitti, mutta minkäs teet. Toivoin että supistukset hoitaisivat synnytyksen luonnollisesti kunnolla alkuun aamuun mennessä.</p><p></p><p>Valitettavasti vain supistelu laantui 2 min välein tulevista noin 6-7 min välein tuleviksi, ja hiukan vähemmän kivuliaiksi. Sattui kuitenkin sen verran että sen illan ja koko yön vietin suihkussa, jumppapallon päällä tai keinutuolissa jyväpussin kanssa. Nukkumaan ei pystynyt. <u>Keskiviikkoaamulla 5.12</u> minut vietiin saliin kalvojen puhkaisua varten. Valitettavasti vain kohdunsuu oli vielä niin takana ettei sinne ylettänyt kunnolla jotta olisi voinut puhkaista kalvot. Koko vuorokauden supistelu ei ollut saanut mitään aikaan!! Jouduin takaisin osastolle ja sain Cytotec-tabletin suun kautta jotta supistelu voimistuisi. Sain uuden tabletin joka neljäs tunti, ja supistukset voimistuivat sen verran että piti pyytää kipulääkettä (Litalgin) osastolla. Koko päivä, ilta ja yö meni jälleen kipeissä suppareissa n. 4 min välein, samaan tapaan kuin edellinenkin vuorokausi. Aloin olla aika turhautunut ja harmissani ja myös väsynyt! Kuitenkin motivaatio synnyttämiseen oli vielä hyvä.</p><p></p><p>Rankan yön jälkeen<u> torstaiaamuna 6.12</u> pyysin tutkimusta ensin osastolla etten joutuisi turhaan käännytetyksi salista uudestaan. Nyt olin auki 3cm ballongin jäljiltä ja 2 vrk kestänyt supistelu oli lyhentänyt kohdunkaulan lähes olemattomiin ja tuonut sitä edemmäs. Homma oli siis jkv edennyt ja pääsin saliin miehen kanssa, jolla oli vapaata töistä koska oli pyhäpäivä. Kalvot saatiin puhkaistua ja olin hyvillä mielin vaikkakin väsynyt. Harjoittelin ilokaasun hengittelyä mutta en osaa sanoa auttoiko se yhtään mitään vikka hengitin niin että päässä pyöri. Käytin sitä kuitenkin koska siitä ei ollut haittaakaan ja se helpotti hengittämistä. </p><p></p><p>Pikkuhiljaa supistukset alkoivat tulla todella kivuliaiksi ja oli pakko ottaa äänenkäyttö avuksi. "Lauloin" eli huusin jotain matalaa vokaalia supistusten aikana. Sitten kipu paheni niin paljon että pyysin epiduraalia. Kätilö tutki ensin ja olin 4 cm auki. Anestesialääkäri tuli onneksi jo alle 10 min päästä ja epikatetrin laitto onnistui toisella pistolla eikä sattunut oikeastaan yhtään. Aine alkoi vaikuttaa 20 min päästä mikä oli hyvä, koska itkin jo kivusta. Puudute vaikutti juuri niinkuin piti: kivut hävisivät ja jäi vain pieni painontunne takapuoleen. Olin hirveän iloinen ja luulin että pahin oli nyt takana (hah!). </p><p></p><p>Puolentoista tunnin kuluttua kivut palasivat ja pyysin uutta annosta. Sen saaminen kesti 30 min ja vaikutuksen alkaminen 20 min, ja taas sain huutaa kivusta puolisen tuntia. Tällä kertaa vain puuduttava vaikutus oli selvästi vähäisempi ja kipua jäi aika paljonkin jäljelle. Itkin ja huusin ja sinnittelin ilokaasun avulla pari tuntia. Silloin taisin olla 6 cm auki. </p><p></p><p>Siitä eteenpäin uudet puuduteannokset eivät sitten auttaneetkaan. Lapsen pää oli jotenkin huonosti ja minulla oli jatkuvaa kovaa kipua supistusten välilläkin, ja supistukset olivat aivan helvetillisiä. Itkin, huusin ja kiljuin ja puristin miehen käden ihan tuusannuskaksi. Tuska oli niin kovaa että pari kertaa meinasi oikeasti mennä holtti ja pelkäsin tulevani hulluksi. Onneksi kätilö oli hyvä ja sai pidettyä otteeni todellisuuteen edes jotenkin kasassa ja sai minut hengittämään paremmin. Tätä jatkui tuntikaupalla, kuudesta kymmeneen senttiin meni n. 10 tuntia. Ja niitä tunteja en oikeastaan edes halua muistella. En todellakaan tiennyt että on mahdollista kestää niin paljon kipua ja jäädä henkiin ja vielä täysiin järkiinsä. Mies auttoi myös paljon, ihan pelkällä läsnäolollaankin.</p><p></p><p>Lopulta puolenyön jälkeen olin täysin auki mutta lapsi vielä sen verran ylhäällä ettei aktiivista ponnistamista voinut aloittaa, mutta sain ähkiä lasta alemmas hiljalleen. Se auttoi että sain vähän tehdä jotain, ja kipukin muuttui helpommin kestettäväksi kun pää siirtyi alaspäin. Tunnin kuluttua sain ruveta aktiivisesti ponnistamaan. Ponnistin puoli-istuvassa asennossa sängyllä, sitten nelinkontin ja kyljellään ja loppusentit taas puoli-istuen. Ponnistamiskipu ei ollut yhtään mitään verrattuna supistuskipuun ja pään tulokin oli vain pientä kiristystä. Oikea suuntakin löytyi ihan luonnostaan ja jaksoin ponnistaa hyvin, varmaan siksi että olin innokas saamaan piinan päätökseensä. Ponnistusvaihe kesti 42 min ja sitten <u>perjantaina 7.12 klo 01.42 </u>ihana poikamme oli maailmassa! Huokaisin varmaan maailman syvimmän hepotuksen huokaisun.</p><p></p><p>Istukka meinasi jäädä kiinni ja sitä irroteltiin tunnin verran kipeästi painellen ja lopulta saatiin se kokonaisena irtoamaan. En revennyt kuin pinnallisesti eikä tikkejä tullut, mistä olen iloinen. Lepäsimme noin 4 tuntia salissa ja sitten pääsin osastolle. Synnytyksen kokonaiskesto oli 15h 40min. </p><p></p><p>Olen todella onnellinen pojastamme mutta voin rehellisesti sanoa etten ikinä enää synnytä alakautta. En vaan kestä ajatustakaan että joutuisin läpikäymään uudestaan samanlaisen kipuhelvetin. Mieskin sanoi ettei enää pysty katsomaan sivusta sellaista kidutusta. Että pelkosektio sitten ensi kerralla, kiitos. Pelottavina tuossa oli lähinnä se että sain kaiken mahdollisen kivunlievityksen mutta se vain ei auttanut.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Rödluvan, post: 27768155, member: 68077"] Nyt on taas[B] lista päivitetty. Onnea jälleen kaikille vauvansa saaneille![/B]:flower:=) [B][U]Synnytyskertomusta[/U][/B] ehkä ehdin nyt rustata kun poika nukkuu: Synnytys siis päätettiin käynnistää tiistaina 4.12 runsaan lapsiveden ja meikäläisen tukalan olon (hengenahdistusta yms) takia. Menin siis [U]aamulla 4.12[/U] TYKSiin osastolle. Siellä odottelin pari tuntia, ja n. klo 11 mulle asennettiin [U]ballonki[/U]. Laitto oli epämiellyttävää mutta ei sattunut ollenkaan niin paljon kuin olin pelännyt. Ballonkiin kuuluva katetri teipattiin reiteen kiinni ja vielä hanska sen päähän koska vuodin vähän verta asennuksen jälkeen. Ballonki täytettiin niin että se oli n. 4cm halkaisijaltaan. Sitten takaisin potilassänkyyn odottamaan, ohjeena nykiä letkusta tunnin välein n. 10 kertaa peräkkäin jotta kohdunsuu stimuloitusi ikään kuin lapsen pää sitä painaisi. N. tunnin päästä aloin supistella kivuliaasti, ensin n. 5 min välein, sitten tihenevästi kunnes n. 2h laitosta supisti jo 2 min välein ja niin kpeästi etten voinut edes istua, vaan piti seistä sänkyyn nojaten ja hengittää. Tätä jatkui viitisen tuntia eli kello 17 asti iltapäivällä. Silloin letkusta nykiessäni ballonki tuli pois ja oli siis tehnyt tehtävänsä. Voin muuten sanoa että oli yököttävän näköinen kapistin ulos tullessaan... Olin kuitenkin tosi tyytyväinen, olin siis avautunut useamman sentin kuudessa tunnissa, vaikka toki supistelkin tosi tiheästi. Valitettavasti kuitenkin oli jo päivystysaika ja synnytyssalit niin täynnä etteivät voineet ottaa mua kalvojen puhkaisuun sinä päivänä, vaan aikaisintaan seuraavana aamuna. Harmitti, mutta minkäs teet. Toivoin että supistukset hoitaisivat synnytyksen luonnollisesti kunnolla alkuun aamuun mennessä. Valitettavasti vain supistelu laantui 2 min välein tulevista noin 6-7 min välein tuleviksi, ja hiukan vähemmän kivuliaiksi. Sattui kuitenkin sen verran että sen illan ja koko yön vietin suihkussa, jumppapallon päällä tai keinutuolissa jyväpussin kanssa. Nukkumaan ei pystynyt. [U]Keskiviikkoaamulla 5.12[/U] minut vietiin saliin kalvojen puhkaisua varten. Valitettavasti vain kohdunsuu oli vielä niin takana ettei sinne ylettänyt kunnolla jotta olisi voinut puhkaista kalvot. Koko vuorokauden supistelu ei ollut saanut mitään aikaan!! Jouduin takaisin osastolle ja sain Cytotec-tabletin suun kautta jotta supistelu voimistuisi. Sain uuden tabletin joka neljäs tunti, ja supistukset voimistuivat sen verran että piti pyytää kipulääkettä (Litalgin) osastolla. Koko päivä, ilta ja yö meni jälleen kipeissä suppareissa n. 4 min välein, samaan tapaan kuin edellinenkin vuorokausi. Aloin olla aika turhautunut ja harmissani ja myös väsynyt! Kuitenkin motivaatio synnyttämiseen oli vielä hyvä. Rankan yön jälkeen[U] torstaiaamuna 6.12[/U] pyysin tutkimusta ensin osastolla etten joutuisi turhaan käännytetyksi salista uudestaan. Nyt olin auki 3cm ballongin jäljiltä ja 2 vrk kestänyt supistelu oli lyhentänyt kohdunkaulan lähes olemattomiin ja tuonut sitä edemmäs. Homma oli siis jkv edennyt ja pääsin saliin miehen kanssa, jolla oli vapaata töistä koska oli pyhäpäivä. Kalvot saatiin puhkaistua ja olin hyvillä mielin vaikkakin väsynyt. Harjoittelin ilokaasun hengittelyä mutta en osaa sanoa auttoiko se yhtään mitään vikka hengitin niin että päässä pyöri. Käytin sitä kuitenkin koska siitä ei ollut haittaakaan ja se helpotti hengittämistä. Pikkuhiljaa supistukset alkoivat tulla todella kivuliaiksi ja oli pakko ottaa äänenkäyttö avuksi. "Lauloin" eli huusin jotain matalaa vokaalia supistusten aikana. Sitten kipu paheni niin paljon että pyysin epiduraalia. Kätilö tutki ensin ja olin 4 cm auki. Anestesialääkäri tuli onneksi jo alle 10 min päästä ja epikatetrin laitto onnistui toisella pistolla eikä sattunut oikeastaan yhtään. Aine alkoi vaikuttaa 20 min päästä mikä oli hyvä, koska itkin jo kivusta. Puudute vaikutti juuri niinkuin piti: kivut hävisivät ja jäi vain pieni painontunne takapuoleen. Olin hirveän iloinen ja luulin että pahin oli nyt takana (hah!). Puolentoista tunnin kuluttua kivut palasivat ja pyysin uutta annosta. Sen saaminen kesti 30 min ja vaikutuksen alkaminen 20 min, ja taas sain huutaa kivusta puolisen tuntia. Tällä kertaa vain puuduttava vaikutus oli selvästi vähäisempi ja kipua jäi aika paljonkin jäljelle. Itkin ja huusin ja sinnittelin ilokaasun avulla pari tuntia. Silloin taisin olla 6 cm auki. Siitä eteenpäin uudet puuduteannokset eivät sitten auttaneetkaan. Lapsen pää oli jotenkin huonosti ja minulla oli jatkuvaa kovaa kipua supistusten välilläkin, ja supistukset olivat aivan helvetillisiä. Itkin, huusin ja kiljuin ja puristin miehen käden ihan tuusannuskaksi. Tuska oli niin kovaa että pari kertaa meinasi oikeasti mennä holtti ja pelkäsin tulevani hulluksi. Onneksi kätilö oli hyvä ja sai pidettyä otteeni todellisuuteen edes jotenkin kasassa ja sai minut hengittämään paremmin. Tätä jatkui tuntikaupalla, kuudesta kymmeneen senttiin meni n. 10 tuntia. Ja niitä tunteja en oikeastaan edes halua muistella. En todellakaan tiennyt että on mahdollista kestää niin paljon kipua ja jäädä henkiin ja vielä täysiin järkiinsä. Mies auttoi myös paljon, ihan pelkällä läsnäolollaankin. Lopulta puolenyön jälkeen olin täysin auki mutta lapsi vielä sen verran ylhäällä ettei aktiivista ponnistamista voinut aloittaa, mutta sain ähkiä lasta alemmas hiljalleen. Se auttoi että sain vähän tehdä jotain, ja kipukin muuttui helpommin kestettäväksi kun pää siirtyi alaspäin. Tunnin kuluttua sain ruveta aktiivisesti ponnistamaan. Ponnistin puoli-istuvassa asennossa sängyllä, sitten nelinkontin ja kyljellään ja loppusentit taas puoli-istuen. Ponnistamiskipu ei ollut yhtään mitään verrattuna supistuskipuun ja pään tulokin oli vain pientä kiristystä. Oikea suuntakin löytyi ihan luonnostaan ja jaksoin ponnistaa hyvin, varmaan siksi että olin innokas saamaan piinan päätökseensä. Ponnistusvaihe kesti 42 min ja sitten [U]perjantaina 7.12 klo 01.42 [/U]ihana poikamme oli maailmassa! Huokaisin varmaan maailman syvimmän hepotuksen huokaisun. Istukka meinasi jäädä kiinni ja sitä irroteltiin tunnin verran kipeästi painellen ja lopulta saatiin se kokonaisena irtoamaan. En revennyt kuin pinnallisesti eikä tikkejä tullut, mistä olen iloinen. Lepäsimme noin 4 tuntia salissa ja sitten pääsin osastolle. Synnytyksen kokonaiskesto oli 15h 40min. Olen todella onnellinen pojastamme mutta voin rehellisesti sanoa etten ikinä enää synnytä alakautta. En vaan kestä ajatustakaan että joutuisin läpikäymään uudestaan samanlaisen kipuhelvetin. Mieskin sanoi ettei enää pysty katsomaan sivusta sellaista kidutusta. Että pelkosektio sitten ensi kerralla, kiitos. Pelottavina tuossa oli lähinnä se että sain kaiken mahdollisen kivunlievityksen mutta se vain ei auttanut. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa ISÄ?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Suomen maaseutu kommentoi persuja
2 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Vauvamodet iskivät täällä. Jälleen ketju poistettiin aivan turhaan.
46 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Sähköinen allekirjoitus? Onko kokemusta sen käytöstä kun ei ole printteriä, eikä mahdollisuutta allekirjoittaa käsin.
49 min sitten
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Suomalaiset ovat maailman hyväuskoisin kansa
51 min sitten
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Irtisanoutuuko Vasemmistoliitto EU-ryhmänsä kollegansa vasarahyökkäyksistä?
52 min sitten
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Yle mittaa haastateltavien ”etuoikeuksia” ja tekee journalismin sijaan puna-vihreää aktivismia
Tänään 18:19
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Vihervasemmisto se taas iloitsee uudesta lisälaskusta joka tuli veronmaksajien kannettavaksi
Tänään 17:59
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
8.
"Tynkkynen ennallistamisasetuksen hyväksymisestä: Surullinen päivä Suomelle – ”Tällaista saa lisää, kun äänestää vihreitä tai jää sohvalle”"
Tänään 16:09
vierailija
21 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
On tää aika raskas palsta
Started by Echo
Eilen 00:22
Luettu: 827
Aihe vapaa
2.
Läheiset polttavat, en pysty menemään sinne
Started by vierailija
Eilen 01:53
Luettu: 582
Aihe vapaa
3.
Keskustan uuden puheenjohtajan Antti Kaikkosen linjapuhe sulkee pois yhteistyön ääri- ja laitavasemmiston kanssa
Started by vierailija
Eilen 15:19
Luettu: 385
Aihe vapaa
4.
Taitaa kilttimiehen tallin työntekijällä vaihtua työpaikka
Started by vierailija
Eilen 13:10
Luettu: 378
Aihe vapaa
5.
Nyt kokoomus haluaa viedä työläisten sunnuntailisät, eikö mikään riitä?
Started by vierailija
Eilen 14:21
Luettu: 315
Aihe vapaa
6.
Riitelyketju
Started by Rätti Väsynyt
Eilen 14:17
Luettu: 311
Aihe vapaa
7.
Onko kotipaikkakunnallasi jokin "nähtävyys"?
Started by vierailija
Eilen 06:52
Luettu: 277
Aihe vapaa
8.
Lainan lyhennystapa - pankin talutusnuorassa
Started by vierailija
Eilen 07:40
Luettu: 257
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Suomen maaseutu kommentoi persuja
Latest: vierailija
2 min sitten
Aihe vapaa
3.
Turkulainen Sabah Jihad ampui ihmistä neljä kertaa revolverilla
Latest: vierailija
6 min sitten
Aihe vapaa
4.
Sähköinen allekirjoitus? Onko kokemusta sen käytöstä kun ei ole printteriä, eikä mahdollisuutta allekirjoittaa käsin.
Latest: vierailija
8 min sitten
Aihe vapaa
5.
Kalvojen puhkaisu??
Latest: vierailija
12 min sitten
Lapsen saaminen
6.
Raskaustestin viiva vahvistuu hitaasti dpo11-16
Latest: Browneye2023
14 min sitten
Lapsen saaminen
7.
Suomalaiset ovat maailman hyväuskoisin kansa
Latest: vierailija
17 min sitten
Aihe vapaa
8.
"Tynkkynen ennallistamisasetuksen hyväksymisestä: Surullinen päivä Suomelle – ”Tällaista saa lisää, kun äänestää vihreitä tai jää sohvalle”"
Latest: vierailija
18 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
Joulukuun toivevauvat 2012 *MEIDÄN KUU!!!*
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu