***Joulukuun Pikkutontut MARRASKUUSSA***

Heippa! Ja tervetuloa uudetkin!
Tänne tulen uteliaana taas lukemaan mitä muille kuuluu. Moni tuntuu olevan jo ihan valmis vauvan tuloon ja samanlainen olo täälläkin, välillä. Merkkejä ei juuri ole, harjoitussupistuksia tullut nyt hieman useammin ja hieman tuntuvampia, mutta ei tosiaan vielä mitään oikeita. Vauva se myllää vatsassa edelleen paljon ja reippain liikkein. :heart:

Nimiä vauvalle on kaksi vaihtoehtoa, katsotaan kummalta näyttää, vai tuleeko jokin yllättäjänimi vielä mieleen. Ja siis pojan nimiä molemmat, olen ollut aika luottavainen tuohon ultran sukupuoliarvioon, melkoinen ylläri tulisi jos tyttö onkin!

Joku kyseli vatsan muodosta. Mulla on nyt selvä poikavatsa ja aiemmatkin ovat olleet muistaakseni sitä miltä näyttivät, mutta ei tuo mitenkään tieteellistä ole! Joten eipä kannata lääkärin puheita kuunnella... Olen kuullut monelta, että selvä poika- tai selvä tyttövatsa ja sitten vauva onkin ollut juuri se toinen. Kun onnistumisen mahdollisuus on 50% niin ne legendat elävät!

Flunssa iski ja olenkin ollut pari päivää ihan veto veks, uni on kyllä maistunut! Tänään tuntuisi olevan enemmän energiaa, liekö aamuiset jouluostokset auttanut asiaan...

Kun olen lukenut teidän kertomuksia valmennuksista niin voisihan tuo olla ihan hyödyllistä uudelleen synnyttäjillekin. Ite olen käynyt reilu 14 vuotta sitten, 20-vuotiaana... eipä paljon ole muistikuvia! Onhan tässä tietysti kokemusta karttunut eikä siellä välttämättä mitään uutta tietoa olisi, mutta silti voisi olla ihan kiva kokemus.

Hippuliinu ja Villis 33+2

 

joku kyseli SF-mitasta rv 34 kohdilla. Mulla oli 33+6 33cm ja yläkäyrän siellä jossain mennään. =)

 

Mulla saattoi olla viimeyönä ensimmäisiä kivuliaita supistuksia.
Painotus sanalla saattoi koska en ole varma Mulla on aiemminkin tullut sellainen hieman menkkakipumainen tunne kun vauvan pää on ollut tosi alhaalla (joskus valuttelinkin sitä ylöspäin tyynyt pyllyn alla.. ) Nyt viimeyönä siis tuntui lantiossa sellainen aika menkkamainen tunne, samaan aikaan kun supisti. En tie painoiko harkkasupistus vain lasta niin kovaa lantioon että siitä tuntemus vai oliko toi joku ennakoiva supistus. Noita oli muutama aika putkeen (ehkä 10 min yhteensä) ja sit ne lopahti. Siksi olen vähän epäileväinen oisko toi nyt mitään kunnon supistelua ollut kun kipu oli ihan kestettävää. Epämukavaa kyllä ja olisi tehnyt mieli nousta kävelemään, mutta hengiteltyä sain jne.

Selvästi alkaa olla h-hetki lähempänä, pitäisi vaan olla joku kristallipallo niin tietäisi meneekö siihen viikko vai viisi viikkoa..

Miehelle sanoin aamulla tosta kipuilusta, sekin epäili että vauva pikkuhiljaa tekee tuloaan. Mies on niin ihana kun sitä odotuttaa ja jännittää niin että se on varmaan ihan tulisilla hiilillä sit kun alkaa enemmän tapahtua :heart:

Itse en osaa päättää pitäisikö olla tyytyväinen vai huolissaan kun viikkoja on 35+4, onko vauvalle liian aikaista jos se alkaisi syntyä? Jotenkin oletan että se ainakin viikon tuolla muhii, niin sit ollaan jo täysiaikaisuuden puolella.
Toivottavasti ei ole kovin pitkään, lantio on vähän hellänä ja jäykkänä, alaselkää vihloo ja kävellessä vauva painaa välillä kipeästi tonne kohdunsuulle.

Ruokahaluttomuutta mulla ei oo, tai silleen on että napostelisin ennemmin välipaloja, mutta se ei oo mulle mitään uutta. Nälkä tuntuu olevan koko ajan, kun kerralla ei mahdu paljoakan ruokaa.
Joku sanoi että voisi elää pelkällä ananaslimsalla, meitsi on niin kokiskoukussa että sitä tulee juotua useampana päivänä viikossa. Kahvi lakkasi taas maistumasta, niin ehkä tota colaa voi sit paremmilla mielin juoda.
Hassua kyllä että johonkin limmariin noin kiinnyin, en ole mikään kova juomaan limpparia normaalisti, nyt join alussa (kun yritin vältellä colaa) muumilimpparia pullokaupalla ja nyt tota kokista tässä viimeiset 10 viikkoa.

Mun tekisi mieli kauheesti käppäillä ulkona, jotenkin nyt loppuajasta on tullut siitäkin sellainen "himo". Ulkonakin on niin ihanat ilmat, kuivaa ja pikkuinen pakkanen! Harmi vaan kun tuo kävely tuntuu välillä aika kurjalta. Vauva on alhaalla ja sit mua sillain jännästi "pistää" aina jommalle kummalle puolelle mahaa. Siis ihan tohon mahan etuosaan, navan viereen. Se helpottaa aina itsestään, en tie mitä se oikein on. Ehkä mahanahka vaan venyy kävelyn hytkeessä.

Nukkuminen on mitä on.. Viimeiset kolme yötä olen nukkunut tosi katkonaisia öitä, vessassa käyn ainakin sen nelisen kertaa yössä ja sit oon aamulla ihan poikki. Olenkin nukkunut kolmisen tuntia lisäunta (sekin -yllätys yllätys- pätkissä) aamupalan jälkeen kun mies on lähtenyt koululle.

Mä olisin ennemmin kerhon kannalla, jos halutaan yksityisesti kirjoittaa, tai sit ihan tonne synnyttäneiden puolelle. En ole innoissani tosta facebookkiin siirtymisestä, tahdon säilyttää "siviilipersoonani" omana tietonani.

Uusi odottajakin taisi olla liittynyt seuraan, tervetuloa!

Mun teksti on varmaan ihan sekalaista kun yritän muistaa kaikki mitä piti kirjoittaa, lisäksi olen jotenkin tohkeissani tosta viimeyön kipuilusta (kumma minä) ja sitten päässä rullaa koko ajan lista kaikesta muistettavasta (vauvan sänkyyn pedata uusi patja, isänpäivä lahja miehelle, isänpäiväkortit meidän iseille, joululahjat heti joulukuun alussa, ja vaikka mitä..) mulla on varmaan kymmenen muistilistaa eri jutuista tuolla keittiössä.

Susimieli ja Pieni 35+4

 

Miekään en ole hirveän innostunu ainakaan FB:n siirtymisestä, mukavempi kuitenkin olla anonyymisti.

 

Muisku Meillä on tuota samaa valitettavan usein... Ensin lapset kiukuttelee (tai siis isompi ei vaan saa taas itseään keskittymään siihen mitä pitäis tehdä) sitten mä huudan kun oon omasta mielestäni sanonut jo mooonta kertaa samasta asiasta (siis huudan ihan turhaan, kun ei se auta vaan vaan isompi hermostuu enenmmän ja pienempi hermostuu kun mä hermostun ja isoveli hermostuu) ja sitten onkin soppa valmis.... Sitten itketään kohta kaikki jne. Mä oon vaan aina ihmetellyt sitä, että mistä mä töissä löydän ne hermot tai siis saan ne pitämään ilman mitään ongelmaa (oon kehitysvammapuolella töissä), mutta kotona se on sitten joskus niin super vaikeaa....
Marmalle myös jaksamisia.

Sf-mitta oli 33+2 29cm ja nyt 36+2 niin 31cm, menee keskikäyrän alapuolella....

Vatsanmuoto on mullakin ollut kaikista se sellainen oikea poikavatsa, edessä pallo eikä leviä sivuille. Linea negraa ei oo tässä raskaudessa tullut ollenkaan, mitä ihmettelin kun molemmissa aiemmissa on ollut

Mulla oli eilen koko päivän enemmän tai vähemmän epämääräisiä tuntemuksia (juilintaa, muutama kipeähkö supistus jne,) mutta ne jäi saunaan kun illalla kävin ja vaihtokauppana sain ihan hirveän räkätaudin.... Sais syntyä nyt sitten tänään tai sitten vasta ensi tiistain jälkeen, kun miehellä on soittokeikka lauantaina (ei onneks mikään monen tunnin juttu) ja anoppi on viikonlopun reissussa (meidän äidillä on onneks vapaa viikonloppu) ja sitten maanantaina mulla ois aika tärkeitä menoja harrastusten puolesta joten sekään ei käy

Perhevalmennuksessa en oo kertaakaan käynyt. Enkä itseasiassa käynyt synnärillä tutustumassakaan. Mulla tosin oli just yks kaveri saanut vauvan muutamaa kuukautta ennen niin se osas kyl kertoo synnäristä ja sen käytännöistä ja sitten Hyvinkään sairaalalla on hyvät nettisivut...

Ulkoilua meinasin mäkin tänään harrastaa, mutta jäi sitten kun aamulla kävin anopin kanssa kaatiskeikan, sitten kävin tädin luona juomassa päivä teet, sitten meinasin käydä kirjastossa, mutta törmäsin ovella anoppiin ja käytiinkin kahvilassa kahvilla.

Pienempää kiinostaa ihan hirveesti tuo vauva mikä on tässä kirjoituskentän alapuolella, joten kirjoittaminen tällä hetkellä tuottaa hieman vaikeuksia, joten jatkan kommentoimista myöhemmin....

Hilipatuinen rv 36+3

 

Mä päätin uhmata supistuksia ja vihlontaa rakossa ja piiitkästä aikaa ulkoilla ja käydä kävelylenkillä kun ilmakin on kerrankin niin hieno. VIRHE. Nyt koko lantionseutu on tulessa ja kantapäässä valtava rakko. Hyvä kun pääsin kotiin. Mietin jo et istun penkille ja soitan miehen autolla hakeen, mutta sehän on toisessa kaupungissa ja palaa vasta kasin aikaan. Olis voinut tulla kylmä odotellessa.

Synnytysvalmennusjoogan mukaan vauvan saa laskeutumaan ja kiinnittymään kyykkymällä. Eli leveähkö haara-asento ja kyykkyyn, kantapäät maahan ja polvia toisistaan loitommaksi vielä kyynärpäillä. Paikat venyy ja vauva laskeutuu. Jos on pukamia tai suonikohjuja ja tai muuten vaan tuntuu värkkialueella epämiellyttävältä, niin pepun alle porras, matala jakkara tai vaikka pieni pino kirjoja. En tiedä miten sit oikeesti toimii, mutta ahkerasti olen kyykkinyt. Saan lainaksi jumppapallon, joten pitääpä pomppia silläkin jos kerran toimii.

 

supistusten tunnistaminen Täällä kolmatta odottavana selostin tänään äitipolin lääkärille etten ole varma oonko tuntenu supistuksia vai en. Katto se lääkäri mua kyllä vähän ihmeissään. :kieh: Mulla tulee sellasia mahan kovenemisia mut yleensä ne tulee sillon kun vauva muutenkin liikkuu, eli luultavasti on kyse enemmän siitä että vauva punnertaa ittensä suoraks tai jotain.

Muutenkin oli mielenkiintoinen äitipolikäynti. Nyt oli eri lääkäri kun parilla viime kerralla. Tääkin lääkäri kyseli mun mielipidettä vauvan koosta ja oli sitä mieltä et mun pitäis osata verrata edellisiin. Tuli vähän pönttö olo kun en osannu sanoa supistuksista mitään enkä vauvan koosta. :xmas: Kättärillä oli joku uusi hieno ultrakone ja huoneessa pyöri alkuun kolme ultrakone perehdyttäjää, lääkäri, kandi + kätilö. Ylimääräset kyl häipy huoneesta sisätutkimuksen ajaks. Viikko sitten olis kohdunsuu ollu sekä sisä- että ulkoreunasta sormelle auki ja nyt tällä viikolla olikin sit vaan kohdunsuu pehmee. |O Kumpaa lääkäriä tässä nyt sit uskois. Ja painoarvio oli nyt 3400gr ja kaikki edelliset arviot voi kuulemma unohtaa. Lantio mulla on kuulemma aivan erinomainen synnytystä ajatellen, ehkä senkintakia noi edelliset synnytykset on ollu luomunakin niin kivuottomia. Seuraava aika on vasta 2 viikon päästä eikä viikon päästä niin kun nyt oon siellä jo kolmena viikkona juossut. Lääkärikin oli sitä mieltä et tähdätään siihen että mä olisin jo siihen mennessä synnyttänyt.

Nukkuminen Viimeiset 3 tai 4 yötä oon nukkunu niin syvään etten ole vessaankaan herännyt yöllä, tosin en illalla malta mennä nukkumaan ajoissa joten unta tulee yön aikana vaan reilut 5 tuntia. Mut ne tunnit mä sit nukun kun tukki.

susimieli ennenaikasesti syntyneillä saattaa olla keuhkojen kypsymättömyttä, tosin se on enemmän insuliinilla olevien äitien ongelma et vauvan keuhkot kypsyy hitaammin. Sit voi syöminen olla huonompaa ennenaikasesti syntyneillä, eli aina se on parempi jos päästään lähemmäks täysiaikasuutta, eli 37+0. Tosin miehen kaverin vaimo synnytti muutama kuukaus sitten jo rv 34 ja vauva pääsi heti vierihoitoon ja tyttö oli heti synnyttyään jo tosi jäntevä vauva, mut se menee mun mielestä paljon senkin piikkiin että isä on nigerialainen ja nää tummat vauvat vaan yleensä on jäntevämpiä kun "suomalaiset".

Kerhoa kannatan minäkin jatko kirjotuspaikkana. Siellä kun ei kukaan pääse kurkkimaan kirjotuksia.

Mullakin menee välillä niin hermot tohon esikkoon ettei ole tosikaan. Että tollanen 5,5v osaa jo olla ärsyttävä. Usein vielä kysyy jonkun ihan fiksun kysymyksen ja sit kun hänelle vastaa ja yrittää selittää miten asia on niin sit pitää vaan kinastella vastaan ja olla oikein sellanen näsäviisas. :headwall: Ja kun poika tasan tietää miten saa mut hiiltymään ihan totaalisesti niin välillä tuntuu et ihan tahallaan yrittää ärsyttää mua. Kuopuken kanssa menee hermot lähinnä kun kaikki pitää saada pukea itse ja sitten kuitenkin siinä tarvittais hieman apua mut kun äiti ei millään sais auttaa. Ja muutenkin alkaa uhma näkymään enemmän tossa 1,9v:ssä.

Fantaihana 36+1

 

Taitaa tulla aika omanapainen teksti, kun olen niiiin pitkään ollut kirjoittamatta, että kommentoitavaa olisi liiaksikin asti.

New Yorkille :hug: nyt ainakin. Kurja tilanne.

Neuvolakäyntien määrä: Olen siis uudelleensynnyttäjä, joten meidän kunnassamme on selkeästi vähemmän käyntejä kuin esikoisen kohdalla. Mulla oli esim. käynti viikolla 32 ja seuraava viikolla 36 (eli tänään). Seuraava käynti sovittiin viikolle 38 eli vieläkään ei otettu viikon välein käyntejä, mikä sopii mulle ihan hyvin.

Vesirokkoa kotona: Siinähän se jo tulikin. Esikoinen siis nyt vesirokossa (alkoi neljä päivää sitten), joten todellakin toivon, ettei vauva vielä päätä syntyä ainakaan viikkoon. Itse olen onneksi taudin lapsena sairastanut, mies samoin. Tänään neuvolassa oli kohdunsuu jo sormelle auki. Vauva on laskeutunut, mutta ei vielä kiinnittynyt. Esikoinen syntyi viikolla 38, joten ei ole ihan kaukaa haettua, että tämäkin voisi syntyä parin viikon sisällä.

Milloin haluaisin vauvan syntyvän: Toivottavasti vauva syntyisi siis tuon rokon takia vasta aikaisintaan viikon parin päästä. Muutenkaan ei ole niin väliksi, vaikka menisi pari viikkoa ylikin, sillä vaikka kaikenlaista pientä vaivaa jo on, niin uskon arjen olevan nyt huomattavasti helpompaa kuin kahden lapsen kanssa! Välillä toki on hetkiä, että toivoisi vauvan jo syliin, mutta sitten taas välillä koen, että apua, ei vielä! Kaikki on kyllä periaatteessa valmista vauvan tuloa varten.

Yksin synnyttämään: Jos synnytys alkaa myöhään illalla tai yöllä, niin menen hyvin todennäköisesti yksin synnyttämään. En itse eikä mieskään koe asiaa ongelmana. Esikoisemme ei ole koskaan ollut vielä yökylässä, joten haluamme molemmat, että hän saa olla isän kanssa yön kotona. Isovanhemmat kyllä tarvittaessa toki tulevat. Ollaan ehkä vähän liian pumpulissa tuo toinen tässä suhteessa kasvatettu, mutta ei se ole toistaiseksi ollut ongelma.=)

tetku ja rv 36+1

 

Täältä myös pakko käydä jo heti aamusella katsomassa jännittyneenä onko joku tehnyt lähtöä synnärille, höyhenellä ainakin jo jännät paikat.

New Yorkille voimia halauksen kera, surullinen tilanne sinulla kyllä..

Susimieli minulle ainakin sanottiin neuvolasta että pitää ottaa rauhallisesti ja välttää supisteluja edistäviä toimintoja viikolle 35 saakka, sitten ei ole enää hätää jos pikkuinen alkaa syntymään eli kyllä sinulla on viikot sen puolesta hyvällä mallilla jos synnytys alkaa. Tietenkin parempihan se vauvan kannalta olisi vielä muutama viikko kasvaa kohdussa.

Täälläkin on pikkuinen alkanut liikkumaan voimakkaasti kohdussa ja punkemaan itseään oikein urakalla alaspäin, aikamoista vihlomista tuntuu samalla tunkee päätään kohdunsuuta vasten. Kävely muistuttaa ankka mallia Vessassa saa käydä jatkuvasti,kun vauva painaa rakkoa. Harjoitussupistukset eli vatsankovettumiset ovat joka päiväisiä ja jos päivällä innostuu liikkumaan enemmän niin on koko illan vatsa kovana. Muutamana yönä tullut kivuliaita supistuksia,mutta ovat loppuneet yhtä nopeaan kun alkaneetkin. Laskettuun aikaan on kuitenkin vielä hyvä tovi.

*angeleyes* 34+4

 

Neuvolassa tänään taas käyty. On ollu ihan tosi paskamainen fiilis kokopäivän, tuntuu ettei mikään mene putkeen. Pissassa oli proteiinit plussalla, tuvotus on aika kovaa (neuvolantädin painaessa mahaa sanoi että sormenkuvat jää vatsan pintaan) eli nestettä löytyy + mun pää on ollut nyt viikon verran kipeänä. Huomenna taas uutta pissanäytettä labraan, ja vklopun yli täytyy tarkkailla verenpainetta, se oli nyt vielä ihan ok. ja TAAS ensiviikolla neuvolaan seurantaan. Tästlähin siellä saa sitten juosta viikottain kun tarkkaillaan sitä sf mittaa ja nyt vielä tämä. Menee niin hermot koko raskaudensuhteen. Oon kotonakin vihainen kun ampiainen, ja kukas muuakaan siitä pääsee nauttimaan kun ihana mieheni, joka onneksi on ymmärtäväinen eikä ota itseensä kaikkee mun riehumista<3

SF mitta oli minulla rv 30+6 31cm!! ja tänään, kaksiviikkoa myöhemmin sf oli 31,5cm eli huitelee aika yläkäyrillä... Vielä silloin 27+ viikoilla se oli muistaakseni 26..

Nukkumisestakin on taas tullut ihan painajaismaista, pissattaa KOKOAJAN (5-10 kertaa yössä)+ mahaan koskee ihan älyttömästi jos oon nukkunut yhtään huonossa asennossa. Ei se imetystyyny enää auta, kun herään joka yö vessaan selältäni, vaikka käyn nukkumaan kietautuneena imetystyynyyn.. että se siitä sitten...

Nyt voisin vaikka vetää peiton korville ja nukkua ensiviikkoon!! Onneksi ollaan kuitenkin kaikki jo voitonpuolella. Ihanaa

Vihainen joulumamma ja ihanavauva 32+6

 

Heippa kaikille jännittäjille!

Tänään oli (toivottavasti) vika neuvolalääkäri. Oli tosi kireä, kiireinen ja kovakourainen lääkäri. Sanoi varmaan 3 kertaa hei hei ja me vaan istuttiin ja jatkettiin kyselemisiä kun kerran kysyttävää oli! Mulla on paikat vielä kiinni ja kaulaa 2,5 cm, ja kaula kans jotenkin taaksepäin kallellaan että kypsymistä vaatii kuulemma vielä. Ei haittaa mua, nautin nyt näistä viikoista niin et saa mun puolesta mennäkin sinne laskettuun aikaan asti! Vauvan kokoarvio oli nyt (rv 36+3) tasan 3 kg, eli 3800 g olis laskettuna aikana. Lääkäri kehotti syömään mahd vähän sokeria ettei turhaan enää kasvata vauvaa, onpa kyllä näissä makeanhimoissa helpommin sanottu kuin tehty... opcorn: Laskeutunut on ja kuulemma jo aika hyvin kiinnitttynyt, oon kyllä huomannutkin. Pystyn jopa vetämään vatsaa sisään tuolta ylävatsasta, aika hieno tunne

Supistusten tunnistamisesta enpä kovin hyvin tunnista minäkään, mutta ilmeisesti kaikenlaiset erilaiset juilimiset voi olla jonkunlaisia supistuksia, myös ne toispuoleiset ja pelkän ylävatsan kovettumiset. Ei mulla ainakaan mitään kipeitä oo vielä ollut.

Onko vielä muita pyöräilijöitä? Meillä ei oo autoa ja oon pyöräillyt koko raskausajan, se on ollut mahtavaa kun pidemmät kävelyt tuntuu nopeesti alaselässä. Nyt se kai pitää lopettaa kun tuli pakkaset, ettei vaan kaadu. Normaalisti siis pyöräilen vähintään 10 kuukautta vuodesta, joskus koko talven.

Susimieli ja PrinsessaV meille sanottiin mammajoogassa, että syvää kyykkyä pitäis välttää rv 34-38 kun se voi stimuloida synnytystä. Itse oon kyl tehnyt kun ei ole mitään supistuksia tai muuta, mutta jos on supistuksia niin kannattaa olla varovainen ennen ku vauva on täysaikainen.

Mä kans keskustelen jatkossakin täällä 2+ anonyymisti, en siis kannata fb-ryhmää. Kerho tai avoin lista syntyneiden puolella käy hyvin molemmat, ja mielellään olen siis jatkossakin saamassa teiltä vertaistukea! Tykkään tästä porukasta ja kannustavasta ilmapiiristä. Sitten kun eka korkkaa syntyneiden listan niin saattaa uskoa et nää tontut oikeesti joskus syntyykin, vielä on vähän epäileväinen olo :xmas: Jännityksellä siis odotetaan tuleeko eka joulutonttu vielä tämän viikon aikana!

Tuisku ja papu 36+3

 

Joulumamma :hug: toivottavasti ei tuu raskausmyrkytystä, sullakin vielä viikkoja niin vähän että ihan viel ei kai ois hyvä vauvan tulla maailmaan. Mulla on selän takana toinen peitto, mies tai iso tyyny tukemassa niin et en kääntyis ihan selälleen. Kyljen kääntäminen onkin sitten operaatio kun järjestää kaikki toisin päin, oon ku rahtilaiva joka kääntyy hi-taas-ti.

 

Enpä osaa oikein kirjoitella itse, tai ei tunnu olevan aikaa, mutta luen ahkerasti teidän muiden kuulumisia, ja saan paljon teiltä, ihanaiset!

New York Lämmin voimarutistus!

Muisku jollain tavalla helpottavaa lukea, että jollain toisellakin hermot on koetuksella, miun 2.5-vuotias uhmaa ja oon huutanut hälle ja itketty on, ja sitten halittu ja selitelty. Ja järkkyä kun siinä tilanteessa ei voi muuta jotenkin enää. Mutta ihmisiä ollaan..ja hyvä kun itse tilanne tajutaan, ja ymmärtää nuo lapset sentään kuitenkin, uskon! Meillä ollaan kuitenkin avoimia puhumaan ja tunteita näyttämään.. Halit siulle!

Lonkkakipu on alkanut vaivata aika kurjana, kävin hakemassa lääkäristä Panacodit tuohon, kun liian kipeää tekee välillä. Ekasta lapsesta oli ja lantion löystymisvaivaa.

Tosi mielenkiinnolla kyllä odotan ensiviikon lääkärikäyntiä, että saa kuulla, onko kaikki kipuilut ja supistelut tehneet tehtäväänsä tuolla alakerrassa! Eka lapsi syntyi rv 40+3, nyt voisi kuvitella ettei niin pitkälle menisi..

Kaikkea hyvää jokaiselle, jänniä aikoja elellään! Ite en vielä oottele kyllä vauvaa syntyväksi, henkisesti en oo vielä valmistautunut.. Ehkä sitten kun koti on saatu lattiasta kattoon puunattua ja kaikki nii valmista kuin haluan, niin voin käydä ihan vaan varttumaan!

Eve ja poikanen 35+2 tjtn

 

Kuulkaas tyttäret se on nyt sillälailla että tämän mamman odotus päättyy lähipäivinä! Huomenna aamulla menen käynnistykseen kello yhdeksän ja kuulemma voi mennä parikin päivää siinä käynnistystouhussa ennen kuin synnytys alkaa kunnolla.Minulla aloitetaaan nimittäin tooooooosiiii varovasti käynnistelemään kun se edellinen synnytys oli sektio.Siinä on se repeytymisvaara.Mutta sellainen siis tilanne täällä.Tämä siis päätettiin tänään kun oli se synnytystapa-arvio.Vauvan koko hipoo jo lähemmäs neljää kiloa,niin siksi näin aikainen käynnistys.Vähän hirvittää ja pelottaa tuleva,mutta näillä nyt mennään.Pää on ihan sekaisin,enkä tiedä mitä ajatella tai kirjoittaa tänne...sen verran puskista tuli tämä tieto.Mä en edelleenkään tajua,miten vauva on kahdessa viikossa voinut kasvaa 800g :O.Koska edellinen painoarvio on kahden viikon takaa ja se oli 3,1kg.Noh,oli miten oli niin huomenna alkaa täällä suunnalla tapahtua!

Ehkäpä seuraavan kerran palailen tuoreiden vauva uutisten kera :heart:.Tsemppiä kaikille muillekin ja palataan taas pian asiaan!

adalmiina ja sitso 37+1

 

adalmiina taidat olla se musta hevonen . Toivottavasti lähtisi helposti käyntiin, joskushan niissä voi mennä (valitettavasti) yli viikkokin kun vielä aika pienet viikot (ja isommillakin viikoilla voi mennä kauan). Missä tilanteessa oli paikat tällä hetkellä? Oliko yhtään edistystä jo tapahtunut = käynnistys helpompi? Mulla vauva oli kasvanut edellisen kerran 900g/3viikkoa, huomenna saan taas tuomion mikä on nyt sitten tilanne ja painoarvio. Koita saada nukutuksi ensi yönä vaikka varmasti jännittäkin :wave:

 

Adalmiinalle oikein isot tsemppaukset! Kyllä se siitä. Toivotaan, että käynnistyy suht nopeasti, tylsää odotella jos monta päivää menee, nimim. kolmen päivän käynnistys takana... Ihanaa, paljon jänniteltävää!

 

Adalmiinalle tsemppiä ja onnea matkaan toosi paljon =) Muakin kiinnostaa, että mitkä on lähtöasetelmat? Aloittavatko millä tyylillä, ballonki vai jotain muuta? Hurjaa saada eka joulukuinen maailmaan

Mä laitoin pojat sänkyyn, mutta eivätpä taida nukkua.... Niitten pitäis herätä huomen aamuna aikaseen, että ehtivät isänsä kanssa päiväkotiin kun siellä on isäinpäiväaamupala (alkaa seitsemältä) ja sitten mun pitäisi olla jo kahdeksalta isomman kanssa 30 kilometrin päässä toimintaterapeutilla kun mies tietenkin menee just toiseen suuntaan työmaalle ja isompi haluaa tottakai mennä iskän kanssa sinne aamupalallekin. Noh, eiköhän se siitä mene

 

adalmiina: Onnea koitoksee!!!!

Jeee,ihan jännittää kuin omaa synnytystä odottas ))

 

Heissan! Ja hui! adalmiinalle tsemppiä huomiseen!! Itselläni on ensi viikolle varattu aika synnytystapa-arvioon ja hiukan jännittää, että tuleeko samanlainen "tuomio"...Todellakin toivon, ettei vielä alettaisi käynnistelemään!! Nimim. muutto vaiheessa.. Ensimmäinen joulukuuta kun saadaan vasta avaimet...

Viime viikonloppuna tuli kolme supistusta, joissa oli karvan verran potkuakin kahdessa...Onneksi menivät ohi nopeasti ja niitten jälkeen ei ole ollut mitään suurempia tuntemuksia...Kivuttomia suppareita ehkä pari...En osaa oikein niitä tunnistaa! :ashamed:

Meikäläiselle annettiin myös laatikoiden yms. nosto kielto, ettei pikkuinen vaan pukkaa ennen aikojaan ulos...Eli muutossa joudun olemaan vain ns. paikan näyttäjä...Ei meinaisi millään luonto antaa periksi, mutta parempi se on olla ottamatta riskejä!

Näin jo viime yönä unta tulevasta ultrasta...Siinä ultraaja, vanhempi mieshenkilö oli ilman paitaa :O Näytön ruudulle piirtyi hyvinkin selkeä kuva vauvasta ja muistan vaan pienestä valtavat pusuhuulet
Kun kysyin että onko vauva kunnossa ja terve, lääkäri melkein syöksyi halaamaan minua ja totesi, ettei sillä todellakaan ole mitään hätää ja on ihan kunnossa!
Mukaan saatiin olevanas kuviakin, joissa osassa ei ollut edes vauvasta kuvia vaan jostain...En muista mistä!

Turvotukset ovat major-kamalat ja jalat on iltaisin kamalat pölkyt.... :|

Jos nyt laskettuun aikaan kestäisi

Kahlan ja murunen 34+1 :heart:

 

Adalmiinalle kovasti tsemppiä huomiseen!

Susimieli mulla on täysin samanlaisia tuntemuksia usein kävellessä, oon miettinyt että mitä nuo kivut lienevät...

Meillä ei sit kai oo mitään synnytystapa-arviota ollenkaan. Vika lääkäri siis oli jo, eikä se osannut kokoa arvioida millään tavalla. Silloin joskus vko 23 4d:ssä Bruno arvioi tytöstä tulevan 3,5-4 kg mutta neuvolantäti äskettäin veikkaili 3-3,5 kg... Saa nähdä. Mut kuulemma pitäis mahtua hyvin tulemaan ulos.

 

Muiskulle ja muille isompien lasten kanssa uuvuksissa oleville voimahalit, todellakin tuttua myös täällä! Myönnän että ihan liikaa ja liian helposti tulee täälläkin huudettua, välillä itku pääsee että kun piti taas ihan turhasta alkaa möykätä. Ja eihän se huutaminen tosiaan mitään auta, paha mieli vaan on kaikilla mutta kun tähän jatkuvaan väsymykseen lisää parit uhmaikäistä joille saa sata kertaa tolkuttaa samoista asioista niin hyvä soppahan siitä tulee.. Vähän on mulle onneks helpotusta tuonut toi oma auto, kummasti se vaan virkistää mieltä ja edistää jaksamista jos pyörähtää vaikka vaan kaupassa poikien kanssa, nekin sitten ovat nätimmin kun on vähän jotain vaihtelua päivässä. Mutta tosiaan, selvästi on tää raskaus pinnaa lyhentänyt, toivottavasti helpottaa kuhan tää vauva syntyy.

adalmiinalle tsemppiä ja voimia tulevaan koitokseen!

Se mun parin päivän takainen huono olokin helpotti, ihan hyvä olo on nyt ollut. Tai hyvä ja hyvä, lähinnä siis normaali paskaolo Nivusiin koskee, sukkapuikkovihlontaa kohdunsuulla (aiheuttiko se muuten muutoksia?), väsyttää, onpa tullut jopa säännöllisiä supistuksiakin. Viime yönä kävin neljästi tai viidesti vessassa, toinen poika tirisi vieressä painajaisineen ja kerran kävin toista silittelemässä ja rauhoittelemassa poikien huoneessa, näki myös painajaisia. Siihen sitten vielä päälle meijän koira joka tälleen kuutamolla vahtii kaikki rapinat ja haukkui sitten puoli viidestä aamuun asti jotain. On siis ulkona tarhassa, ukko sitä kävi komentamassa mikä yleensä auttaa mutta nyt se sitten jotain vahti aamuun asti. Enkä siis nukkunut oikeen yhtään siitä puoli viidestä eteenpäin. Otettiin sitten poikien kanssa pitkät päikkärit kaikki kolme

Ei kai tässä nyt sen kummempaa, kuhan koittas kasassa kestää..

 

adalmiinalle Tsemppii huomiseen!!

Kai se pitää ittekin alkaa viimeistään ensi viikolla sairaalakassia pakkaamaan ja laittaa vauvalle vaatteet valmiiksi. Todettiin just tänään,että ei oo kyllä mitään vaippojakaan vielä hommattu. Ehtiihän tuo mies sitten kipaista kauppaan,kun oon laitoksella. Sänky kasataan vasta sitten kun oon jo sairaalassa. Tyttö ja kissa on siitä niin kiinnostuneita,että päädyttiin tälläiseen ratkaisuun.

 

Iltaa!

adalmiinalle paljon onnea matkaan!

Tuisku kyseli onko muita pyöräilijöitä -> Yks pyöräilijä ilmottautuu! Ympäri vuoden tulee pyöräiltyä töihin, haettua 2 v lapsemme päiväkodista ja pienemmät kauppareissut taittuu myös pyöräillen. Niin lyhkäsiä matkoja kuitenkin (1-3 km) ettei viiti autolla kulkea. Meillä on yks auto ja se nyt on lähinnä miehen käytössä päivät, kun sillä on pitkä työmatka.
Mulla on mennyt kävely sellaseksi, että vihlasee tosi helposti mahasta jos edes normivauhtia yrittää kipitellä :/ Pyörällä pääsee nopsaa ja ilman kipuja tän isonkin mahan kanssa.

Täällä on niin rauhaisaa, kun lapsi tuhisee tuolla makkarissa ja mies on harrastuksissaan. Saunottiin tuossa oikein reilusti lapsen kanssa ja nyt mamma vetää sipsejä soffalla. Laatu-aikaa

 

Juu eli ei hirveesti ollut kohdunsuulla muutoksia. Kaulaa 2cm ja ihan hivenen ulkosuu auki.Näköjään siinä kohtaa missä neuvolakortissa lukee että auki(cm) niin mulla ei ole ruksia,mutta merkintä uss...mitä ihmettä se tarkoittaa? Kovastihan tuo lääkäri sanoi,että hieman yrittää pehmittää kaulaa ja räpelsi aika kauankin sorminensa tuolla alakerrassa.Ei todella ollut mitään kivan tuntuista.Sitten tuossa kotiinpäin ajellessa (90km) supistuksia alkoi kivasti tuntuakin,mutta ovat kyllä sittemmin jo helpottaneet.

Joo kuulemma käynnistämään aletaan tuolla ballongilla (?). (en ole ikinä ennen kuullutkaan moisesta). Oisko jollain kertoa kokemuksia mitä tuo tarkoittaa tai miten homma etenee?Kyllähän tuo lääkäri jotain selitti,mutta meni hieman ohi,kun olin niin jotenkin järkyttynyt tästä nopeasti etenevästä aikataulusta.Aluksihan se sanoi,että minun olisi pitänyt jäädä samantien sinne käynnisteltäväksi,mutta sanoin haluavani kotiin järjestelemään asioita ja esikoisen hoitoa.

Kiitoksia kovasti tsempeistä,sitä todella tarvitaan!Toivottavasti todella saisin yöllä nukuttua tältä jännitykseltä...

 

wuhuuuuu Adalmiina!!!! Johan alkoi täällä tapahtua Nyt on kuule koko mammapoppoo täällä sun tukena ja kannustajina joten tsemppiä kovasti huomiseen ja toivotaan että tosiaan käynnistyy hyvin ja saat pian palata vaaviuutisten kera :heart:

Kahlan: Hihiii,mikä uni