***Joulukuun Pikkutontut JOULUKUUSSA*** ? Nyt on meidän kuukausi ?

Mango86, mä jäin äitiysvapaalle 12.11. mutta olin sitä ennen ylityövapaalla 7 viikkoa. Loman alkuhan oli ihanaa kun sai vaan olla ja puuhailla rauhassa mitä ikinä tahtoo ja levätä. Silloin ihan lokakuussa sitä jaksoikin vaikka mitä. Laitoin kämpän viimeisen päälle kuntoo, näin kavereita, olin vaan. Äityisvapaan alkuun mennessä aloin jo oleen ihan kyllästynyt. Onneksi vauva syntyi etuajassa, mä olin jo muuttunut kiukkuiseksi sohvan nurkassa makaavaksi suklaata ahtavaksi hylkiöksi. Odottavan aika on nimittäin todella pitkä! Ja voit kuvitella, että jos ylitöitä kertyy 9 kuukaudessa 7 viikon edestä, niin työkin on sellainen, jossa ei paljoo tetristä pelata eli muutos entiseen on ollut aika iso.
Vauva on vasta 12 vrk ikäinen, mutta olen jo ihan kypsä tähän kotona kökkimiseen, koska mä olen jo ollut tosi pitkään tosi paljon kotona. Me saatais mennä jo ulos, mutta eipä paljoo nappaa lähteä tuonne kaatosateeseen käveleen, joten vauva ulkoilee keskenään parvekkeella. Ihmisten ilmoille ei kuulemma kannattaisi mennä ennen ensi vuotta, mikä riipii erityisesti kun on kaikki jouluostokset tekemättä. Huomenna mennään sairaalaan leikkauttamaan vauvan kielijänne, siinä mulle ihmisten ilmaa.

Kauhee valitusvuodatus. Oikeesti kaikki on hyvin, vauva helppo ja ihana, aika kuluu ihan hyvin pientä tuijotellessa. :heart:

 

Toivottavasti Miimau sun valitus menee läpi! Me miehen kanssa just tajuttiin, että mikäli vauva syntyy tän vuoden puolella mies saa omat isyysrahansa yms. puolen vuoden tulojen mukaan. Jos taas menee ens vuoden puolelle katotaan miehellä vuoden 2010 tulot, joihin nähden tulot on nyt noussu tyyliin 19%...

Neljäskö tsempit sinne! Toivottavasti nyt saat jäädä käynnistykseen, jotta aatoksi ois mahikset olla kotona jo!

Tsempit Jonnalle myös, jospa se ois menoa nyt!

PrinsessaV miksi vauvaa ei sais viedä ihmistenilmoille ennen ens vuotta? Jos pöpöistä johtuva suositus, niin eikö vauvan saa aika hyvin eristettyä harsolla vaunun/kaukalon päällä... Toivottavasti kielijänneleikkaus sujuu hyvin. Kuulemma sitä helpompi toimenpide mitä pienempi vauva. Miten muuten imetys on sulla sujunut jos kireä kielijänne pienellä?

Piti vielä tulla lisäämään, että eipä suklaa aiheuttanut mullakaan muuta ku närästystä

Pitäsköhän alkaa sairaalakassia pakkailemaan, jotta vauva varmasti syntys vasta tammikuussa

 

Täällä vihdoin jotain tapahtuu. Eli luultavasti lapsivettä tihkuu.! Jee. Iltapäivällä täytyy mennä käymään synnärillä jos tihkuilee vielä ja kyllähän sieltä jotain on siteeseen tullut. Kirkasta todella makean tuoksuista nestettä. En sitten tiedä että pääsenkö enään sieltä kotiin toivotaan että en ja synnytys lähtis käyntiin kunnolla.
Voihan ne loputki lapsivedet vielä tässä mennä. Aloin siivoilemaan jotta edistystä tapahtuisi

Baarbi 40+1!

 

Mango86, imetys sujuu hyvin, enkä olis ite ehkä edes tajunnut kielijänteen tilannetta ellei ystäväni olisi sanonut, että tällä on kuulkaas kieli kireellä. Imetys kun lähti kerrasta käyntiin ongelmitta, niin siksi eivät kai vauvan suuhun Naistenklinikalla katsoneetkaan. Musta voisivat katsoa joka vauvan suuhun kun ymmärsin, että vaiva on kovin yleinen.
Multa on itseltäni leikattu jänne 6-vuotiaana ja sehän oli aivan kamalaa! En nyt muista, että se olisi todella sattunut, mutta siinä ei paljoo auttanut kolmen aikuisen vakuuttelut toimenpiteen kivuttomuudesta kun lääkärisetä lähestyy suuta fiskarsit kädessä. Eli hyvä, että ystävätär kiinnitti kieleen huomiota nyt!

Mie en ymmärrä vauvoista juuri mitään, että kai se julkisillapaikoillaliikkumiskielto liittyy jotenkin pöpöihin. Mä en kyllä ole yhtään pöpökammoinen..
Miksiköhän mä en käytä tässä omaa järkeäni vaan nielen mukisematta kaiken, mitä neuvolasta sanotaan? Varsinkin kun sielläkin on näitä juttuja, jotka on aina pakko sanoa samalla tavalla, oli terkka sitten itse mitä mieltä tahansa.

 

Mango86, mä oon lojunut kotona jo lokakuun lopusta asti. Ja la on vasta ens tiistaina, eli 27.12. Olin kuukauden sairaslomalla selkäkivuista ja sitte marraskuun lopulla alko äitiysloma. Aluksi ajan sai kulumaan hyvin, kun oli opinnäytetyö kokonaan tekemättä ja sitte pesin vauvan vaatteita. Nyt kun kouluhommat on palautettu ja valmistuttu, ja vaatteet pesty alkaa aika käymään pitkäksi. Eilen sanoinkin miehelle että mulla on ikävä töihin.

Oon kyllä ollu ihan mahdoton hirviö viimesen viikon. Saatan alkaa itkemään ihan mitättömästä asiasta, jonka jälkeen nauran asialle ja mietin onkohan mulla skitsofrenia
Miehellä on helppoa... Outoo silti kuinka se on viime aikoina sulattanu mun temppuilut, ennen se helposti sanoi mulle vastaan jos raivosin jostain ja hyvin siinä riitakin saatiin aikaan. Nyt se suunnilleen vaan halaa mua tai nauraa mulle :heart:

Äitiyspäivärahasta vai mikä sen virallinen nimitys onkaan. Sain kivan puhelun tossa maanantaina. Sain päätöksen siitä jo reilu kuukausi sitten. Se oli katsottu mun tän vuoden tuloista koska ne tosiaan on ollut paljon isommat kun 2009 vuonna. Mutta tää työpaikan sairauskassan täti soitti, että ne tulot on ilmotettu väärin, ja nyt saankin sitten vähemmän rahaa. Lomarahat oli ilmotettu peruspalkan yhteyteen ja erikseen. Raha pienenee siis noin satasella kuussa. Kyllä otti päähän, mutta minkäs teet. Ton meiän sairauskassan kanssa on kyllä ollut niin paljon sähläystä että odotan kauhulla mitä vielä on tulossa. :stick:

Huomenna olis taas neuvolajuoksua. Alkaa turhauttamaan vaikka la:ta ei ole vielä edes ylitetty. Voin vaan kuvitella teidän tunteet, joilla la on ylitetty jo reilusti. Toisaalta jotenkin mitä lähemmäs la:ta mennään, sitä kaukaisemmalta asia tuntuu. Outoa. : / Iltasin usein mietin että toivottavasti synnytys ei käynnisty yöllä kun väsyttää niin paljon. Silti joka yö menee melkeen neljään asti valvoessa kun uni vaan ei tule.

Tänään on niin ihana ilma, että olen haaveillut vauvan kanssa vaunulenkistä. Ainoastaan vauva puuttuu :kieh:

Tsempit kaikille synnyttämään lähteneille! :wave:
Ja tietysti myös kotona tuskaileville, ja erityisesti niille jotka "joutuu" laillani viettämään joulua anopin kanssa

 

Toivottavasti saat Baarbi pian käärön syliin!

Kiitos kaikille, jotka kirjoittelitte oireita ennen synnytyksen alkamista.. lisää saa kirjoitella Eli synnytys voi näemmä käynnistyä ihan tyhjästä, ilman esi-ilmoitusta.. jännää!

Itsellähän sitten eilen alkoi vihlomaan tuonne nivusiin ja harkkasuppareitakin alkoi sadella. Nukkumaan mennessä sitten maha-asukki alkoi liikkua ihan valtavasti, samalla lateli vatsankovottumisia ja menkkakipuja.. olin ihan fiiliksissä, että jee, nyt lähtee ja pakotin itseni nukahtamaan, että olen sitten virkeä, kun tulee oikea suppari ja arvatkaas olinko hieman pettynyt, kun aamulla heräsin miehen kellon soittoon ja mistään kivuista ei enää mitään tietoa Nyt sitten taas tilanne ennallaan, ei mitään oireita.. ai, että ottaa päähän!!

Niin ja lisäksi neuvolatätihän laittoi minulle lähetteen äitiyspolille kasvukontrolliin, kun tämä nassikka oli silloin pari viikkoa sitten jo käteen noin 4-kiloinen, niin olivat sitten ilmoittaneet sieltä polilta neuvolatädille eilen, etteivät ota minua sinne mihinkään kontrolleihin, vaan vasta aikaisintaan yliaikaistarkastukseen reilun viikon päästä !!!! :O Arvatkaas olenko nyt hieman kauhuissani?!?!? ja miksi minua ei sinne oteta??? Raivostuttavaa!!

 

Sain huomiselle ajan osastolle käynnistykseen, päivän antoivat armoa- jihuu sanon minä
Eli huomenna 41+6 ja syntyy huomenna tai perjantain puolella viimeistään eli en pääse aatoksi kotiin mutta joulupäiväksi jos kaikki menee hyvin..
Vauvalla kaikki erinomaisesti mahassa, paikat auki mutta paksu reuna vielä kohdunsuun päällä. Ronkki kyllä kolmen lääkärin edestä ja nyt alapää todellakin hellänä. Painoarvio oli tänään 4,2kg joten saa nähdä minkä kokoinen syntyy

Lasten takia harmittaa etten ole aattoa kotona. Ja toki harmittaa koska aattona musta ihana viettää yökkäri päällä pitkään, syödä haudutettu riisipuuro aamulla ja olla perheen kanssa ihan rauhassa ja laittaa hyvää jouluruokaa ja odottaa pukkia.. Nyt olen vaan nyytin kanssa sairaalassa yksin.. : /
Toivottavasti pääsen joulupäiväksi kotiin syömään kunnolla ja nauttimaan joulusta uuden tulokkaan kanssa :heart:

Onnea niille joilla merkkejä lähdöstä, ovat varmaan tositoimissa jo. Minä lähden huomenna omaani VIHDOIN hakemaan. Muutama lahja pitää vielä pakata ja ruokaa ostaa ettei miehen tarvitse lähteä 3 lapsen kanssa yksin kauppoihin pyörimään.
Tänään pidetään myös koko perheen tortilla päivällinen (meidän perheen ehdoton suosikki) ja nautitaan toistemme seurasta täysillä!!!! Mun ihana perhe, joka pian kasvaa yhdellä :heart:

Toivotan ihan kaikille nyt jo ihanaa ja rauhallista Joulua! Nauttikaahan tontuistanne ja loput jotka kasassa niin mahastanne. Saa nähdä kuka saa aatonlapsen, me ei taideta sinne asti päästä..


Jännittää, mutta huomista odottaen: 41+5 :xmas:

 

Kauris, mulla kanssa lasketunajan käynnillä arvio oli neljä kiloa, myös käsikopelolla suurta veikkasi. Tänään 41+5 oli vaan 4,2kg joten saa nähdä minkä kokoinen sieltä tulee. Musta se tuntuu kanssa isolta mutta mutta
Meidän sairaalassa ei hätkähdetä sen kokoisesta, on kuulemma ihan normaali lasketunpaino. Joten eivät käynnistäneet painon takia vauvaa aikaisemmin. Oletan että sinun tapauksessa sama, ei liian iso. nytkin sain päivällä aikaistettua kun "kinusin" päästä käynnistykseen. Naurettavaa, tänään jos olisivat aloittaneet niin olisin saattanut aattona iltapäivästä päästä kotiin..
Huomiseen siis odotettava. 41+5 :xmas:

 

Neljäskö, ihan mahtavia ja jänniä uutisia! On varmaan aika erikoista tietää päivämäärä, että huomenna on THE day! Päivä jota on nyt 9kk odotettu. Rupesi ihan itselläkin sukat pyörimään jalassa.

Kauris, mun tuntemukset on kyllä just samanlaisia sun kanssa, ihan pisti hymyilyttämään tuo kuvauksesi. Eikös meillä ollut samat viikotkint, tänään 40+2? Varaisin ajan vyöhyketerapiaan, jossa aktivoidaan jottain käynnistyspisteitä ja lämmitellään synnytystä alkavaksi huh, aikas hurjalta kuulostaa, mutta kaikki keinot käyttöön! Tää beibe ei ole vieläkään edes laskeutunu eli kiva oli lukea noita teitin kuvauksia synnytyksen alkamisesta, eli niinkun kauriskin sanoi, voi alkaa ihan tosta vaan.

Poitsu on alkanu melskata ihan hirmuisesti... outoo.. eikös ne synnytystä edellä yleensä rauhoitu voimia keräämään?!?.... no eipä vissiin ole lähellä H-hetki täällä suunnalla.

Tänään torttua ja piaparia uuniin! Joka tapauksessa päivät vähenee ja jossain vaiheessa loppuu. Laskettuaika kun on jo taittunut tietää ettei niitä enää loputtomasti piisaa.

Viena ja juniori 40+2

 

Meidän pikku persikkaposki syntyi 16.12 klo. 00.10 (39+0), paino 3086g ja pituus 48cm. :heart:

 

Onnea pikkuisen syliin saaneille :xmas: Isot tsempit niille ketkä hakureisulla tai pikapuolin lähdössä omaa nyyttiään hakemaan :heart:

Täällä tuskallinen odotus jatkuu noiden yöllisten supistusten takia :/ Viime yönä TAAS 23.30-02 supisteli niin kovin et ei mitään rajaa.... väli n. 4-8min. Tänään sit paineet noususuunnas ja oon kyllä niin loppu tän valvomisen kans. Nyt kuitenki toivoisin et vauva viihtyis sunnuntaihin asti masussa (olis joulu kiva viettää perheen kanssa kotona) ja kattokoon sitten mitä tähän keksis siel äippäpolil.


Alkaa olla meillä loppukuisillakin sellaset viikot jo et ei paljon enää hymyilytä olot

Mut pitää yrittää nauttia minkä pystyy, kohta tätä palloa ja liikkeitä on ikävä :heart:


Astre ja "Elsa" 39+3

 

Tuli mieleen vielä yksi juttu. Tunteeko kukaan muu joka kerta ylös noustessaan semmosta ihmeellistä muljahdusta tuolla alhaalla??
Joka kerta kun kurotan lattialta esim. nostamaan jotain ja nousen ylös, muljahtaa tuolla nivusten välisellä alueella jokin. Välillä tuntuu inhottavalta ettei se jokin muljahda heti takaisin paikalleen vaan vasta hetken päästä. Aivan kun vauvan pää lähtisi sieltä liikkeelle lattialle kurkottaessa tai vaikka sängystä noustessa ja laskeutuisi samantien takaisin.
Ymmärtääköhän tuosta nyt yhtään mitään..

 

Jee lunta, mutta voi höh, kun ei taida olla meilläkään aattona täällä vauvaa seurana...

Tämän päivän ilta on sellainen etukäteen mietitty eräpäivä, että silloin viimeistään pitäisi lähteä synnyttelemään, jotta kotiin ehtisi aatoksi. Eihän se varmaa olisi, kaikki kun ei mene aina suunnitelmien mukaan. Mutta jos ei synny tänään niin sitten vain jalat ristiin ja seuraavan kerran lähtöä voisi harkita vasta myöhään jouluaattoiltana.

No, eipä ole tänään taas ollut merkkiäkään, vaikka eilen oli menkkajomotusta ja illalla jopa supisteli hieman. Ässiä ollut mukana kuvioissa, mutta ei auta ei. Lääkäri loi turhia odotuksia silloin 36.viikolla, kun epäili tämän syntyvän ennen laskettua, kun paikat olivat jo niin pehmeät. Salaa toivoin hänen olevan oikeassa, vaikka pessimistinä ja aiempiin kokemuksiin perustuen en uskonutkaan.

Vielä tosin ehtii...

Hermoheikkona
Hippuliinu ja Villis 39+1

 

Onnittelut taas uusista vauvoista, kylläpä niitä on jo syntynyt paljon!

Joulu tulla lähestyy. Täällä on jouluvalmistelut hyvällä mallilla, tänään äkävin viimeiset ruokaostokset tekemässä. Nyt saa vaan olla kotona ja laitella ruokia valmiiksi. Ei jää ainakaan miehen kontolle jos lähtö tulisi. Sitä en kyllä usko, ei merkkiäkään sen suuntaan. Toivottavasti saa olla joulun yhtenä kappaleena. Yöt on kyllä jo niin katkonaisia, että päivällä vähän väsyttää.

Kotoa poistuminen. Esikoisen kanssa käytiin yksissä ristiäisissä kun esikoisella oli ikää 5vrk. Muuten odoteltiin suositellut 2 viikkoa kotinurkissa ja sen jälkeen vasta lähdettiin kyläilemään, kauppaan jne. ilman pöpöpelkoja. Silloin taisi mennä 4kk ennen kuin pieni sai ensimmäisen flunssansa.

Lumine 38+5

 

:heart: Onnea niille ketkä tonttujaan ovat lähteneet hakemaan! :heart:
Täällä vissiin alkavan raskausmyrkytyksen oireita, sillä pissa oli puhdas niinkuin epäilinkin. Onneksi neuvolassa toinen täti ottaa vakavammin tän asiani. Päivystysverikokeisiin tänään, en muista mitä ne nyt otti mutta kaikki arvot oli vähän koholla ja verenpaine keikkuu siel 145/85 koko ajan.. Huomenna jälleen verikokeisiin, sitte neuvolaan ja sitte päivystyksenä äippäpolille jossa varmaan ultrataan (ainoo lohtu tässä että saa pienen nähdä). Sitä en sitten tiedä että jos tilanne näyttää huonolta niin mitä tapahtuu, mulle on sanottu että perätilavauvaa ei mielellään lähettäis käynnistään mut pakkohan tässä kait synnyttää olisi.. Pelkäämäni sektioko sitten siellä nurkan takana keikkuu..

Tiikeli

 

Onnea vauvautuneille :heart:

Tänne ei mitään uutta. Maanantaina oli neuvola, hempat oli 113, ei ihme että väsytti, muuten kaikki ok. Neuvolatäti arveli että eiköhän ne tarjoo mulle sektioaikaa ens viikolle, kun tiistaina on tarkastus äitipolilla. Sopis mulle.

Olo on nyt ollut vähän virkeempi kun oon rautaa koittanut ottaa. Jouluhommatkin alkaa olla tehty, laatikot tein eilen ja tänään pesin lattioita ja valkkasin puhtaat matot, ukko roudatkoon paikalleen kuhan tulee töistä. Torttuja pitäis vielä tänään leipasta, ei enää oikeen jaksais mutta pakko on. Huomenna tai perjantaina pitää vielä käydä viimeset ruokaostokset tekemässä, sitten voiskii ruveta keskittymään olennaiseen. Ollaan poikien kanssa juhlittu mun synttäriä, tekivät mulle kortit kun oikeen kerjäsin, sitten join glögiä ja söin pipareita. Ja siinähän se juhlinta sit olikii Saa nähä muistaako ukko mitenkään. Tätä päivää veikattiin alunperin vauvan syntymäpäiväksi mutta eipä näy, ei kuulu. Näyttää siltä että mun toive saada lasillinen punkkua joulupöydässä ei nyt toteudu, NYYH!

Ihania joulunaluspäiviä äitikät <3

 

Pitkästä aikaa kirjoittelen kuulumisia! Meille syntyi maailman suloisin tyttö to 15.12 (39+4). Voisin nopsaan kirjoittaa vähän synnytyskertomusta:

Mulle sovittiin siis käynnistysaika raskausdiabeteksen (ja insuliinin) takia. Ke aamuna mentiin Kättärille, jossa puolen päivän aikaan laitettiin ballonki. Se aiheutti pieniä supistuksia päivän mittaan ja n. puoli 7 aikaan illalla irtosi vessaraissun yhteydessä. Sen jälkeen odoteltiin yhteentoista asti tuomiota, sillä synnytysosastolla oli täyttä (samana iltana oli sekä Nkl:lla että Kos:lla sulku) ja lääkäri mietti vielä kotiuttamista.

Päästiin kuitenkin synnärille ja aika pian lääkäri tuli puhkaisemaan kalvot. Mä en uskonut että paikat olis voinut niin heppoisilla supistuksilla aueta, mutta olin kuitenkin 3-4 senttiä auki, tosin kanavaa oli reilu sentti jäljellä. Kalvojen puhkaisun jälkeen alkoi supistuksiin tulla vauhtia ja synnytys on merkattu alkaneeksi klo 1.00.
Alkuun pärjäsin ilokaasulla ja kuumavesipullolla, mutta n. 3 aikaan supistukset oli jo tosi kovia ja pyysin epiduraalin. Tässä vaiheessa olin 4-5 senttiä auki ja kanava hävinnyt. Anestesialääkäri tulikin nopeasti ja sai puudutuksen laitettua helposti. Supistuskipu helpottui suht nopeasti, mutta aikamoinen paineen tunne jäi silti. Ehkä n. neljän aikaan valittelin oloa ja kätilö tsekkas tilanteen --> olin 10 senttiä auki. Pikkuhiljaa rupesin hakemaan ponnistusasentoa (kokeilin mm. sellaista Lintsin laitteen näköistä RelaxBirth tjsp. -vempainta). Halusin kuitenkin takas sängylle ja 9 min ponnistamisen jälkeen klo. 4.44 tyttö putkahti maailmaan.

Mittaa neitokaisella oli 50 senttiä ja 3375 g, SENTILLEEN ja GRAMMALLEEN saman verran kuin isoveljellä.

Lauantaina kotiuduttiin ja sen jälkeen oonkin tuskaillut imetysongelmen kanssa Maidot nousi kunnolla la iltana, jonka jälkeen tyttö ei oikein saanut imettyä (edes rintakumin kanssa). Jouduin siis pari päivää pumppaamaan ja hörpyttämään maidot -->mutta eilisestä alkaen syöminen on taas sujunut!! Terkkari kävi eilen kotikäynnillä ja me mennään huomenna vielä neuvolaan punnitukseen kun tää syöminen vähän takkusi alkuun. Nyt on kuitenkin jo tosi luottavainen mieli ja uskon että pahimmat ongelmat on takana.

Mä yritän nyt vähän aktivoitua kirjoittamisessa Kaikille vauvan saaneille isoooot onnittelut!! Ja tsemppiä niille, jotka vielä odottavat omia nyyttejään!

Silona ja tyttö 6vrk

 

kotoota poistuminen meillä oli ohje et ikää 2 vk ja syntymäpaino saavutettu. Tyttö oli 6 pv kun tein ekan kauppakeskusreissun vaunuilla joten ihan suojassa oli ja muutenkin piti isommat saada vietyä päiväkotiin.

synnytyksen alkaminen ekan kanssa meni vedet ja toisen kanssa alko klo. 07 tuntumaan pieniä hipasuja selässä ja 13.20 poika oli syntynyt. Sitä ennen ei ollut tuntunut yhtä ainuttakaan harjotussupistusta edes. Tän kolmannen kanssa olin 3cm auki ilman supistuksia, siinä vaiheessa siis käynnistettiin mut olis varmaan lähteny samalla tyylillä itsekseen käyntiin, siis ilman mitään ennakko supistuksia.

Tänään sain vihdoinkin aikaseks pumpata luovutusmaitoa. Aikataulutus ei vaan aikasemmin ole onnistunut. Tai sit kun olis vauvan kannalta ollu mahdollista niin sit isommista on jompikumpi järjestäny muuta ohjelmaa. Musta tuntuu että toi meidän 5,5v menee kokoajan mahdottomammaks ton uhmailun kanssa. Nyt on alkanu olemaan mustasukkanen pikkuveljestä 1v9kk. Ilkee äiti kun puhuu pikkuveljelle eri tavalla kun hänelle. Ja vaatii häneltä erillaista käyttäytymistä kun pikkuveljeltä. Ja tällasta huutoa on alkau kuulumaan vasta nyt vauvan synnyttyä. |O
Jouluna mennään mun vanhempien luo syömään ja toisena joulupäivänä lähdetään ruotsin risteilylle.

Onnea taas vauvansa jo saaneille ja tsemppiä muille!

Fantaihana ja prinsessa 5 vk

 

Neuvolakäynnillä kätilö tarjoutui yllättäen tekemään sisätutkimuksen. Kanava hävinnyt käytännössä kokonaan tässä parin viikon aikana, ja kahdelle sormelle on kohdunsuu auki. Jotain edistystä siis tapahtuu... tosin tämä tämän(kin)päiväinen harjoitussupistelu 10-15 min välein olisi aika ärsyttävää, jos ei MITÄÄN tapahtuisi. Nyt vaan toivon, että syntyisi joko huomenna tai sitten vasta joulun jälkeen... *sormet ja varpaat ristissä*

39+6

 

Hiny ja Silona: ONNEA valtavan paljon!!!

Hippuliinu: Huvitti oikein kun luin sun tekstiä kun oli aivan kuin olisin omaani lukenut Eli meillä onkin sama LA ja oltiin myöskin tätä päivää pidetty ns.eräpäivänä ja facebookkiinkin kirjoittelin että nyt menee hanat kiinni hetkeks jotten joutuisi jouluaattoma olemaan rempattavana olevalla osastolla...hah
Mullekin lekuri antoi "turhaa" toivoa kun oli paikat pehmenneet ja poju jo hyvässä kuosissa mutta eipä tuo meinaa tuolta masun turvasta uskaltaa ulos ollenkaan...
Mutta onhan meillä vielä joitakin tunteja tätä vuorokautta aikaa joten ei muuta kuin kova siivous päälle...

Joku kyseli noustessa "muljahduksesta" - mulla aina silloin tällöin on sama tunne, aivan kuin vaavi muljahtais/vaihtasi paikkaa tms...

Miimau&Masuasukki 39+1

 

Kotoota poistumisesta/ulkoilu meillä tais olla ohje, että maitokakkaa pitäis tulla. Painosa ei ollut puhe mutta muistan kuulleeni tuon syntymäpainon ylittymisen. Ensimmäisen lapsen kanssahan aika kirjaimelliseti pystyy jos haluaa noudattaa erinäisiä ohjeita. Ollaan me jo muutama kera käyty kaupoilla. Tänään piti käyttää esikoinen lääkärissä... Siellähän niitä pöpöjä onkin. Silmätulehdukselta herraa yritetään varjella ei ihan helppoa kun potilas on kaksvee eikä ymmärrä sairastavansa.

Eli lähde vaan PrinsessaV ulos jos siltä tuntuu.

 

Kotoolta poistuminen: Esikoisesta sanottiin, että pitää olla yli 3kg ja 2vkoa vaikka syntyi keväällä. Tokasta ei ollut mitään ihmeellisempia ohjeita eikä myöskään tästä. Oltaisko me to oltu kotona kun pe mentiin kauppaan.

Swerfiel: Toivottavasti lähtis nyt sitten tulemaan, kun on edistystäkin tapahtunut

Neljäskö: Onnea eräpäivästä Toivottavasti kaikki menee hyvin ja pääsette pian kotiin vauvan kanssa viettämään joulua

Onnea kaikille vauvan saaneille ja hakemaan lähtijöille :flower:

Me käytiin tänää 1kk neuvolassa ja painoa oli pienellä 4520g ja pituutta 55,5cm, eli kilo painoa ja 5 senttiä

 

Hurjaa miten paljon täällä on taas tonttuja putkahdellut ja kirjotuksia tullut,en todellakaan edes muista nimiäkään kun niin paljon tekstiä tullut,mutta onnea taas kovasti vauvan saaneille ja tsemppiä vielä niille jotka odottelevat kuumeisesti joululahjan saamista itseni mukaanlukien.

Toissapäivänä kävin neuvolassa verenpaineet mittaamassa ja silloin olikin istualtaan vähän korkea alapaine mutta makuuasennossa loistavat tulokset,tänään taas varmisteltiin useampaan kertaan ja ensin oli taas istualtaan vähän korkea alapaine mutta makuulla loistavat arvot ja siitä sitten vielä hetken päästä istualtaan varmaan 5 krt otettiin ja kokoajan laski alapaine parempaan,joten ei tässä nyt pitäs olla mitään,kaikki muut arvot hyvät ja painokin vähän laskenut,liekö johtuu siitä että vatsa toimii taas normaalisti, ihanaa melkein koko raskauden ollut ummetusta.

Niin joku kyseli milloin olette jääneet äitiyslomalle,mä jouduin jäämään jo kuukaus ennen äitiysloman alkua just tän reilun turvotuksen takia sormissa ja jaloissa,aluks aika meni mataen ja oli ikävä töihin,tosin sain kotona tehtyä remppahommia mutta kokoajan se muuttui tukalammaks olo niin nythän sitä jo makoilee suurimmaks osaksi eikä tunne syyllisyyttä vaikkei tekis mitään.

Kyselin tuossa aiemmin tosiaan niistä raskausarvista ja koirista,mutta ilmeisesti kellään ei niitä ole kumpiakaan taas toisaalta vaikka oliskin niin siihen on olemassa ihan omat palstansa,että voin sinne sitten mennä niistä keskustelemaan erikseen,ajattelin vaan täällä kysellä kun nyt on tullut tätä palstaa seurattua eniten.

Mä olen kyllä luovuttanut ajatuksesta että saisin edes ennen laskettua aikaa tän nyytin,jotenkin tuntuu siltä että yliaikaseks menis kun eikös tuo aika yleistä ole ensisynnyttäjillä ja kun omalla äidilläkin ollut niin,vaikkei niihin varmaan täysin voi luottaa.Oireita on kyllä ollut, tänä aamuna heräsin alapää oli hellänä ja tunsin ekaa kertaa raskaana menkkaoireita,ei tosin kipeitä ollenkaan ja alaselkää vähän vihloi,oli yön aikana kipeytynyt alakerta ja nivelet paukkuu ikävästi kun kääntää kylkeä.

Vessassa on saanut taas ravata mutta sepä on ollut mulla melkein koko raskauden sama homma,eli ei sinänsä muuttanut mitään,ehkä vähän enempi nyt tässä lopussa vielä saanut ravata.

Neuvolassa oli vähän listat ja ajanvaraukset menneet sekaisin,jouduin tunnin odottelemaan vuoroa,mutta onneks tässä ei nyt oo kiire mihinkään paitsi ehkä sitten kun se lähtö tulee

Ensvkolla ois taas neuvola ja eri täti,kun oma on talvilomalla esnvkon ja yks ultra aikakin olis vielä ensvuoden alusta jos ei päätä vauva tulla ennen sitä.

Mutta oon jännityksessä mukana,kyllä täällä palstalla on monella oireita niin paljon että luulis kohta jo tapahtuvan monella,minä en niissä kaikista kypsemmissä vielä olekaan,vaikka voihan tämäkin jo tupsahtaa jos niin päättää.

Ite koitan nyt vaan nauttia vielä hetken tästä levosta,vaikka ei malttaskaan enää ootella,onneks sitä voi aina keksiä tekemistä jos tahtoo ja joulukin tulossa,meillä olis vielä joulusiivous edessä huomenna,jos koittas siihen säästellä itteesä.

Ihana miten mies jo oottelee kärsimättömänä,kun kuulemma töissäkin seuraa puhelinta vähän väliä,tänään laitoin viestiä oireista nii johan sieltä tuli että kohta se on menoa,sanoin että rauhotuhan että näitä voi tulla vielä monta vkoa,hassu =) hyvähän se on että juonessa mukana tietenkin. :xmas:

tulipahan taas kirjotusta tältä odottavalta tontulta

niin ja noita synnytyskertomuksia on tosiaan kiva lueskella,niitä on niin erilaisia kokemuksia ja kun ei sitä varmaan vielä meinaa ymmärtääkään että kohta se ois täälläkin edessä,jännittää vietävästi

jemina81 ja poitsu 38+5

 

Täällä kotiuduttu tänään sairaalasta. Elikkäs 19.12. syntyi meidän ihana pikkupoika. Painoa 3360 g ja pituutta 52 cm. Sektio sujui hyvin, haava on vielä tietenkin kovin arka, mutta alkanut paranemaan hyvin.

Olen niin totaalisen rakastunut tuohon pieneen tuhisevaan muruseen <3

Nyt ei malta (pysty) olemaan koneella pidempään, onnea kaikille synnyttäneille ja pitkiä hermoja omaa nyyttiä vielä odottaville!

miira ja muru 2,5 vrk

 

Pitkästä aikaa!

Ensimmäiseksi isot onnittelut vauvautuneille!

Täällä olisi loputtomasti luettavaa kun en ole hetkeen käynyt lukemassa.
Ei kärsi istuksia koneella ja tällä puhelimella ei ole kiva paljoa kirjoitella.

Lyhyesti synnytys: Alkoi lääkärin tarkastuksen (kovaotteisen) jälkeen, olin muutenkin osastolla sen yön raskasmyrkytyksen takia, käynnistys olisi ollut seuraavana päivänä. Alkoi heti rajuna, olin mielettömän kipeä ja me päästiin saliin jo alussa että sain epiduraalin. Epiduuraali meni jalkoihin ja makasin koko synnytyksen ties missä piuhoissa, oksitosiinia kului ja epiduraali oli pienellä puutumisen takia. Tunsin kivun enkä voinut kuin maata ja kärsiä. 25 tuntia aloituksesta se syntyi, imukuppi auttoi kun tuo meidän poju olikin yli nelikiloinen. Olin ihan loppu henkisesti ja fyysisesti, onneksi mies oli maailman paras tuki!

Osastolla nukuin huonosti vaikka levätä olisi pitänyt kun vertakin olin menettänyt paljon, kaipasin kotiin ja miehen luo, ei ollut samanlaista yhdessäoloa sairaalassa. Saatiin yksi valheellinen kotiinpääsylupaus joka sitten peruttiin kun halusivat seurata vauvan painoa vielä, ja minä itkin kun olin jo ollut innoissani lähdössä. Päästiin kotiin neljäntenä päivänä ja olin itkuinen kotonakin, synnytyksen kauhut oli käsittelemättä, hirvee univelka ja eppari tuli kotona sairaan kipeäksi

Kotona olen nukkunut hyvin, itku on edelleen herkässä, mutta ei masenna enää. Epparin kipeydenkin syy löytyi tänään, mulla on eppari tulehtunut ja tikit sahaa haavaa ja kohtutulehdus. Sain kahdet antibiootit ja nyt luulisi ton epparinkin alkavan parantua.
Vaucan painokin on nousussa.

Ihanaa olla joulu miehen ja vauvan kaa kotona, innolla odotan paranemista, me mennään ennen ristiäisiä naimisiin ja on tämä äitinä olo ihmeellistä ja ihanaa!

Sen verran koetus toi synnytys oli että haluan supercarman ehkäisyn kunnes uskaltaa harkita joskua toista lasta, ja silloinkin vauhtia taidetaan ottaa pelkopolilta.

Mukavaa joulunodotusta kaikille!

Susimieli ja poika 9vrk