Onnea tuoreille äityköille ja tonttusille:heart: Nythän näitä pikkasia alkoi oikein ropisemaan
Johan oli taas yöhulinat meillä, yhellä kundilla oli taas jotain ongelmia. Isi kävi kahesti nukuttamassa ja minä neljästi, ensin oli paha mieli ja sitten paha olo. En tiiä mistä se ton pahan olon keksi, ei kuulemma ollut paha mieli, paha uni eikä pipi kun vaan paha olo. Mentiin sitten vierashuoneeseen nukkumaan yön muutamaks viimeiseks tunniks, siellä sitten nukkui ihan hyvin. Oikeestaan oli ihan kiva välillä nukkua se poika kainalossa, on niin rauhallinen nukkuja ettei tarvinnut pelätä potkimista Että semmoset showt, tänään on kuitenki ollut ihan virkeä ja hyvä mieli. Ompelin hoitoalustan päälle flanellista sellasia alusia, tuntuu varmaan kivemmalta vauvan paljasta ihoa vasten kun toi alustan kylmä muovipinta. Jätin vielä ompelukoneenkin tohon, jos jotain vielä sais ajoiks.
Pojat menee tänään taas mummille yöksi, huomenna on se äitipoliaika. Eilen keskusteltiin miehen kanssa tulevasta ja yritettiin muistella miten se poikien syntymä taas menikään. Sanoin että en ehkä vielä perjantaille tahtois sektioaikaa, että vielä voisi vähän aikaa odottaa jos alkaisi synnytys itsekseen. Vähän olin aistivinani vastapuolelta pientä pettymystä, ilmeisesti isukki olisi jo mielellään saanut vauvan ulos Ja varpajaisiahan se taas oottaa kun kuuta nousevaa. Katotaanhan nyt miten tässä nyt käy, jospa sit huomenissa tietäs enemmän. Kyllä tässä itelläkin on jo aika kypsä olo ja tahtoisin jo että tää osuus lapsensaannista loppuis, mutta vähän huolestuttaa tuo tän kertaisen sektion lopullisuus, sen jälkeen ei enää voi edes yrittää alatiesynnytystä. On se JÄNNÄ miten tää mieli muuttuu, kun aluksi olin menossa sektioon enkä ollenkaan halunnut alatiesynnytystä. Lähinnä siis arveluttaa että jos se sitten harmittaa tosi paljon jälkikäteen jos ei sitä normaalia synnytystä saa kokea.
Laskettu aika on jo ensi viikolla, HUI!!
Johan oli taas yöhulinat meillä, yhellä kundilla oli taas jotain ongelmia. Isi kävi kahesti nukuttamassa ja minä neljästi, ensin oli paha mieli ja sitten paha olo. En tiiä mistä se ton pahan olon keksi, ei kuulemma ollut paha mieli, paha uni eikä pipi kun vaan paha olo. Mentiin sitten vierashuoneeseen nukkumaan yön muutamaks viimeiseks tunniks, siellä sitten nukkui ihan hyvin. Oikeestaan oli ihan kiva välillä nukkua se poika kainalossa, on niin rauhallinen nukkuja ettei tarvinnut pelätä potkimista Että semmoset showt, tänään on kuitenki ollut ihan virkeä ja hyvä mieli. Ompelin hoitoalustan päälle flanellista sellasia alusia, tuntuu varmaan kivemmalta vauvan paljasta ihoa vasten kun toi alustan kylmä muovipinta. Jätin vielä ompelukoneenkin tohon, jos jotain vielä sais ajoiks.
Pojat menee tänään taas mummille yöksi, huomenna on se äitipoliaika. Eilen keskusteltiin miehen kanssa tulevasta ja yritettiin muistella miten se poikien syntymä taas menikään. Sanoin että en ehkä vielä perjantaille tahtois sektioaikaa, että vielä voisi vähän aikaa odottaa jos alkaisi synnytys itsekseen. Vähän olin aistivinani vastapuolelta pientä pettymystä, ilmeisesti isukki olisi jo mielellään saanut vauvan ulos Ja varpajaisiahan se taas oottaa kun kuuta nousevaa. Katotaanhan nyt miten tässä nyt käy, jospa sit huomenissa tietäs enemmän. Kyllä tässä itelläkin on jo aika kypsä olo ja tahtoisin jo että tää osuus lapsensaannista loppuis, mutta vähän huolestuttaa tuo tän kertaisen sektion lopullisuus, sen jälkeen ei enää voi edes yrittää alatiesynnytystä. On se JÄNNÄ miten tää mieli muuttuu, kun aluksi olin menossa sektioon enkä ollenkaan halunnut alatiesynnytystä. Lähinnä siis arveluttaa että jos se sitten harmittaa tosi paljon jälkikäteen jos ei sitä normaalia synnytystä saa kokea.
Laskettu aika on jo ensi viikolla, HUI!!