Jotkut nykyään yksinkertaistaa ja luopuu turhasta tavarasta, niin miten se on mahdollista lapsiperheessä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "a p"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="a p";25398720]Onpa tosi kiva matto.

Tiedätkö mitään tapoja käyttää vanhoja pyyhkeitä? Meillä on paljon sellaisia reilu 10-20 vuotta vanhoja jotka alkavat olla harmaita (pitäisi olla valkoisia). Olisi kiva joskus ostaa uusia ja heittää vanhoja pois, siis käyttää ne jotenkin.[/QUOTE]
No vaikka näin :D eli värinapin kanssa pesukoneeseen. Mä värjäsin myös vanhan kylpytakin samalla keltaisella kuin tuo yksi pyyhe

pyyhkeet.jpg
 
  • Tykkää
Reactions: Ultramariini
Me ei säilytetä mitään, mitä ei tarvita. Saiskohan näistä jotain vinkkiä:
- Lapsen (nyt 3v) vaatteet lähtevät kiertoon kirppikselle tai sukulaisille heti, kun jäävät pieneksi. Lapsen sisävaatteet mahtuvat lipastonlaatikkoon. Kun ostetaan uusia, vanhoista pitää päästä eroon.
- Aikuisten vaatteissa sama systeemi. Kaikkien vaatteiden on mahduttava yhteen kaksioviseen vaatekaappiin. Siis meillä molemmilla on oma vaatekaappi, mutta siellä sinne siis on kaikki kengät ja esim. kesäisin talvivaatteet ja -kengät. Jollei meinaa mahtua, viedään taas pussukka tai kaksi Pelastusarmeijalle. Ei ihminen tarvitse kahtakymmentä takkia tai viittakymmentä neulepaitaa.
- Lehdet, laskut, kortit ja muu paperikrääsä ei siirry laatikoihin vaan suoraan paperinkeräykseen tai uuninpesään. Miehellä ja mulla on molemmilla yksi lipastonlaatikko, johon pitää kaikkien säilytettävien paperiden mahtua. Taas samalla tyylillä: jos tulee liian täyttä, käydään läpi ja karsitaan. Oikeastaan niitä oikeasti tärkeitä papereita on ihmisella aika pieni määrä.
- Jos ostan kirjan, annan vanhan pois. Kirjat ovat meillä pieni ongelma, mutta olemme päättäneet, että ainakin vuositasolla ne vähenevät. Lainaan kirjastosta, kiikutan vanhoja antikvariaattiin tai annan kavereille tai hyväntekeväisyyteen.
- Lapsen askarteluista säilötään vain osa "muistolaatikkoon". Tarkoitus olisi, että kaikki lapsuuden muistot (vaatteet, lelut, askartelut) mahtuisivat siihen, enempää ei säilytetä.
- Jokaiselle lelulle on oma paikka. Rikkoutuneet lähtevät raa'asti roskikseen, liian "vauvamaiset" tai muuten epäkiinnostavat kiertoon. Lapsi tietää jo, ettei uutta tule jollei vanhasta luovu. Ennen joulua kävi itse lelunsa läpi ja siirsi ison osan "vauvalle".
- Pyyhkeitä ja lakanoita on vain tarvittava määrä: jokaiselle kahdet + pari vieraille. Vanhat vietiin jossain vaiheessa eläinsuojeluyhdistykselle.
- Astioita on vain yhtä sarjaa. Ei erikseen juhla-astioita, eikä ainuttakaan eriparisista mukia. Astioita on sellainen "tiskikoneellinen". Kun kone on täynnä, on kaapissa ehkä yksi lautanen ja yksi kahvikuppi. pakastusrasioitakin on vain yhtä sarjaa, menevät päällekäin nätisti, eivätkä täytä kuin pienen nurkan hyllystä.
- Koriste-esineitä ei oikeastaan ole. Muutama kynttilänjalka ja maljakko toki löytyy, mutta niillekin on paikkansa, eivät ajelehdi tasoja täyttämässä.
- Emme omista turhia koneita (jäätelökone löytyy, mutta se ei ole meillä turha).
 
Me ostettii just viimeviikolla kaverin kans noita pesukonevärejä ja oli ihan huippuidea. Kaverilla on 4v poika ja vaatteet on pääasiassa vaaleensinistä niin nyt kun sai tytön niin osti vaaleenpunasen pesukonevärin ja dadaa tuli yks koneellinen ihania vaaleanpunasia tyttöjen vaatteita. Onnistu tosi hyvin ja peitti jopa tahrat yhdestä paidasta mikä laitettiin kokeeks ja siitä tuli kuin uusi. Ihmettelin ettei kukaan ollu aikasemmin mainostanu mulle näitä värejä ku sivumennen yks mummeli kerto niistä.. Mä taas ostin mustan värin ja laiton kaikenkirjavat pyyhkeet ja kulahtaneet paidat sinne ku ollaa saatu pyyhkeitä häälahjaks tuhatta eri väriä ja oma kylppäri on mustavalkonen nii nyt on sit oikeen väristä. Lasten askarteluista ja korteista me jalostetaan usein kierrätysperiaatteella onnittelu ym kortteja toisille eli käytetään askartelumateriaalina. Tänään esim ku lapsi askarteli koulussa semmosen mustapunasen linnun niin liimattiin se värilliselle kartongille ja ku ollaan menossa lastenkutsuille niin annetaan se korttina sitten. Mulla on myös sellanen kansio joka lapsella mihin oon ostanu sellasia kansioon taroitettuja kartonkeja ja niihin liimaan niitä lasten askarteluja niin niitä voi sitten selata sieltä kansiosta siististi ja näyttää aina sitten helposti sieltä kesällä mummolle ja papalle kun ne tulee amerikasta käymään. Muutoinki kaikki valokuvat on liimattu kansioihin. Meillä on siis paljon askartelujuttuja mut kaikki on tiptop oikeilla paikoilla järjestyksessä niin niitä on sit helpompi katsella ja mukava aloittaa askartelu ku tietää missä mikäki on
 
[QUOTE="nanna";25399099]Me ostettii just viimeviikolla kaverin kans noita pesukonevärejä ja oli ihan huippuidea. Kaverilla on 4v poika ja vaatteet on pääasiassa vaaleensinistä niin nyt kun sai tytön niin osti vaaleenpunasen pesukonevärin ja dadaa tuli yks koneellinen ihania vaaleanpunasia tyttöjen vaatteita. Onnistu tosi hyvin ja peitti jopa tahrat yhdestä paidasta mikä laitettiin kokeeks ja siitä tuli kuin uusi. Ihmettelin ettei kukaan ollu aikasemmin mainostanu mulle näitä värejä ku sivumennen yks mummeli kerto niistä.. Mä taas ostin mustan värin ja laiton kaikenkirjavat pyyhkeet ja kulahtaneet paidat sinne ku ollaa saatu pyyhkeitä häälahjaks tuhatta eri väriä ja oma kylppäri on mustavalkonen nii nyt on sit oikeen väristä. Lasten askarteluista ja korteista me jalostetaan usein kierrätysperiaatteella onnittelu ym kortteja toisille eli käytetään askartelumateriaalina. Tänään esim ku lapsi askarteli koulussa semmosen mustapunasen linnun niin liimattiin se värilliselle kartongille ja ku ollaan menossa lastenkutsuille niin annetaan se korttina sitten. Mulla on myös sellanen kansio joka lapsella mihin oon ostanu sellasia kansioon taroitettuja kartonkeja ja niihin liimaan niitä lasten askarteluja niin niitä voi sitten selata sieltä kansiosta siististi ja näyttää aina sitten helposti sieltä kesällä mummolle ja papalle kun ne tulee amerikasta käymään. Muutoinki kaikki valokuvat on liimattu kansioihin. Meillä on siis paljon askartelujuttuja mut kaikki on tiptop oikeilla paikoilla järjestyksessä niin niitä on sit helpompi katsella ja mukava aloittaa askartelu ku tietää missä mikäki on[/QUOTE]
Mä värjäilen aika paljonkin kaikenlaista. Joitain vuosi sitten sain yhden vanhan nojatuolin, jossa oli haalistunut sininen irtopäällinen. Löin päällisen violetin värinapin kanssa koneeseen ja nyt mulla on violetti nojatuoli. Myös vanhoja vaatteita värjään, jos ne muuten vaan ovat vielä ehjät ja käyttökelpoiset, mutta väri on joko haalistunut tai kirjopyykissä sekoittunut muihin väreihin.
 
helppoa: älä vähennä! Siis vielä. Vasta kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa. Sitä ennenhän ne ovat teini-iässä ryöstäneet kaikki sun rahat.

Helppo dinkku- tai sinkku-hippien (ja miksköhän ne on sinkkuja...) on huudella.

Sukset on lapsille pakollinen hankinta, koulusta tulee aika äkkiä noottia jos hiihtimiä ei ole. Ja olishan tuota urheilua muutenkin hyvä harrastaa ja kivenpaa se on kunnon välineillä. itselläkin on hyvät sukset eikä mummovainaan hikilaudat.

Auto on siksi, että ei ole AIKAA kulkea julkisilla. Vuorokaudesta vaan loppuu tunnit.
 
Aina kun hommataan jotain uutta, samasta määrästä vanhaa hankkiudutaan eroon. Mielellään samaa lajia.

Mitään tarpeetonta ei hankita.

Itselläni ei oo ees vaatekaappia. muutama kannellinen kori arki/kotivaatteille ja kolmessa pukupussissa paremmat. Vaikka työt tulee tehtyä muodollisissa vaatteissa. (Jahka töihin vauva/taaperoajan jälkeen palaan.)

Isompia lapsia ei omassa huushollissa vielä. Kevyen ja runsaan sälän vähänä pitäminen varmaan vaikuttaa paljon, piirrustuksia ja askarteluja en säilyttäisi kuin muutaman per kausi. Kehtaisin jopa narrata lapselle niiden kohtalosta.
 
[QUOTE="Riksu";25398940]Me ei säilytetä mitään, mitä ei tarvita. Saiskohan näistä jotain vinkkiä:
- Lapsen (nyt 3v) vaatteet lähtevät kiertoon kirppikselle tai sukulaisille heti, kun jäävät pieneksi. Lapsen sisävaatteet mahtuvat lipastonlaatikkoon. Kun ostetaan uusia, vanhoista pitää päästä eroon.
- Aikuisten vaatteissa sama systeemi. Kaikkien vaatteiden on mahduttava yhteen kaksioviseen vaatekaappiin. Siis meillä molemmilla on oma vaatekaappi, mutta siellä sinne siis on kaikki kengät ja esim. kesäisin talvivaatteet ja -kengät. Jollei meinaa mahtua, viedään taas pussukka tai kaksi Pelastusarmeijalle. Ei ihminen tarvitse kahtakymmentä takkia tai viittakymmentä neulepaitaa.

- Pyyhkeitä ja lakanoita on vain tarvittava määrä: jokaiselle kahdet + pari vieraille. Vanhat vietiin jossain vaiheessa eläinsuojeluyhdistykselle.
- Astioita on vain yhtä sarjaa. Ei erikseen juhla-astioita, eikä ainuttakaan eriparisista mukia. Astioita on sellainen "tiskikoneellinen". Kun kone on täynnä, on kaapissa ehkä yksi lautanen ja yksi kahvikuppi. pakastusrasioitakin on vain yhtä sarjaa, menevät päällekäin nätisti, eivätkä täytä kuin pienen nurkan hyllystä.
[/QUOTE]

Meillä ei ollut sähköt pois kuin muutaman päivän, mutta aika surkeeta olis ollu jos meillä olis ollu noin vähän vaatteita ja astioita. Kas kun vesi ei tullut eikä mennyt (=viemäriin ei saanut kaataa mitään!).

Mulla on viisi talvitakkia ja tarvitsen ne kaikki. Eikun kuusi. Pitkä musta villakangastakki (juhliin ja hautajaisiin ym) , lyhyt villakangastakki (tällä käyn töissä kun on tosi kylmä), siisti toppatakki (jolla käyn töissä kun ei ole niin kylmä ja/tai sataa räntää/vettä), "hiihtotakki" (ohuempi jolla käyn hiihtämässä tai pulkkamäessä tai kolaan pihaa), untuvatakki (kun vain seisoskelen pihassa vahtien lapsia. Tämä on iankaikkisen vanha mutta en saata tästä luopua, on se niin ihanan lämmin.) ja se kuudes on vanha topptakkini, jonka likaantumisella ei ole väliä, sitä käytän kun teen klapeja, kaadan puita, siivoan pihaa, vaihdan renkaita jne.

Ja miehelläni on varmaan samaiset 6 talvitakkia, lapsilla haalarit ja toppatakki+housut ja "kaupunkitakki" (tämä siksi että aktiivivermeet on usein märkiä ja/tai kuraisia).

nämä oli vasta takit. Pystyn perustelemaan aivan mainiosti toista tusinaa kenkäparia itselleni. Laskepa itse kenkäsi, olen varma ettei jää alle 10 parin. Muista urheilukengät, aamutossut, kroksit ja kumisaappaat!
 
:laugh: Voi ihanaa huomata, että on joku muukin niin järjetön, että säilöö vanhoja kortteja ja kinderyllätyksiä. Tiedän, järjetöntähän se on, mutta suvun perintönä kai jonkun asteinen hamstraaminen tulee. Jonkun verran vaatetta olen saanut menemään kierrätykseen ja pringlesit sentään menee roskiin. Mutta sen olen kotoa valitettavasti oppinut, että se mikä on ehjä ja käyttökelpoinen, se pidetään, oli ostettu tai lahjaksi saatu.

Onkohan tässä loppujen lopuksi ap:nkin jemmauksen ydin? Minusta ei kerta kaikkiaan ole rankalla kädellä heittämään roskiin kaikkia lapsen askarteluja, kun omat askartelut on edelleen omilla vanhemmilla säästössä. Vaikka jonkun pois saisikin laitettua, joka vuosi niitä tulee lisää.
 
No kyllä tuolla ap:n tyylillä hukkuu tavaraan vaikka asuis tuhannen neliön linnassa. Ei kaikkea tarvi omistaa eikä kaikkea tarvi säilöä. Vähällä tavaralla pystyy tulla toimeen jos vaan haluaa, ap:n listassa oli paljonkin turhaa tavaraa. Eikä se, että perhe asuu omakotitalossa, tarkota että perhe tarvii enemmän krääsää ympärilleen. Tietysti omakotitalossa tulee ehkä erilailla kerättyä tavaraa nurkkiin kun on enempi tilaa mihin niitä laittaa, mutta kyllä yhtälailla omakotiasujakin voi tulla toimeen vain välttämättömällä.
 
Meillä ainakaan tuollainen kaiken "turhan" laittaminen roskiin tai kierrätykseen ei vaan onnistu. Mies ja lapset ovat sellaisia hamstereita, että penkovat vielä roskiksestakin jos oon jotain koittanu heittää pois.

Meillä lapset askartelee ja tuunailee kaikenlaisia viritelmiä milloin mistäkin materiaalista ja koti on hujan hajan langanpätkistä, pahvin paloista jne... hyvä jos eteen päin pääsee. Mutta koitan kestää tämän rojumäärän ja sekasotkun näiden nykyisten ja tulevien insinöörien keskellä, koska luulen että tällaiset lasten luovat leikit ovat ihan hyviä lasten aivojen kehityksen takia eivätkä lapseni ainakaan tunnu mitään putkiaivoja omistavan. Aina on muut hommat jo menosa, vaikka pitäisi vain siirtyä iltapalalta lukemaan iltasatua ja sitten hampaiden pesulle, niin meillä ollaan jo taas leikkimässä ja tekemässä uusia virityksiä.

Uusia tavaroita meille hommatan kyllä maltillisesti ja aina kun tarvitsen jotain uutta, niin pitää miehelle suunnilleen 100 eri tavalla perustella miksi haluan ostaa jotain. Lasten pienistä vaatteista koitan päästä eroon aika nopeasti ja nyt jouluna veinkin Pelastusarmeijan pataan pari nyssykkää vaatetta ja lasten leluja yms.

Ehkä sitten joskus lasten olessa isompia meilläkin on siistiä ja tavarat omilla paikoillaan, mutta nyt siitä on turha ottaa paineita ja kun ja jos lapsen kannalta miettii, niin kumpi on parempi kasvuympäristö: sellainen jossa ei saa sotkea ja tuunata mitään ja kaikki pitää kerätä leikin "lopetamisen" jälkeen pois vai sellainen jossa saa leikkiä ja tuunata melko vapaasti ja viritelmät saa jättää odottamaan seuraavaa päivää?
 
Voi voi ap. Ei tosiaan ihme, jos hukutte tavaraan. Onnea valitsemallanne tiellä.

Myös lapsiperheen koti voi olla järjestyksessä ja tavaramäärä kohtuullinen, kun ei osta kaikkea ylimääräistä ja kierrättää sellaisen, mitä ei enää perheessä tarvita.
 
Meillä ainakaan tuollainen kaiken "turhan" laittaminen roskiin tai kierrätykseen ei vaan onnistu. Mies ja lapset ovat sellaisia hamstereita, että penkovat vielä roskiksestakin jos oon jotain koittanu heittää pois.

Meillä lapset askartelee ja tuunailee kaikenlaisia viritelmiä milloin mistäkin materiaalista ja koti on hujan hajan langanpätkistä, pahvin paloista jne... hyvä jos eteen päin pääsee. Mutta koitan kestää tämän rojumäärän ja sekasotkun näiden nykyisten ja tulevien insinöörien keskellä, koska luulen että tällaiset lasten luovat leikit ovat ihan hyviä lasten aivojen kehityksen takia eivätkä lapseni ainakaan tunnu mitään putkiaivoja omistavan. Aina on muut hommat jo menosa, vaikka pitäisi vain siirtyä iltapalalta lukemaan iltasatua ja sitten hampaiden pesulle, niin meillä ollaan jo taas leikkimässä ja tekemässä uusia virityksiä.

Uusia tavaroita meille hommatan kyllä maltillisesti ja aina kun tarvitsen jotain uutta, niin pitää miehelle suunnilleen 100 eri tavalla perustella miksi haluan ostaa jotain. Lasten pienistä vaatteista koitan päästä eroon aika nopeasti ja nyt jouluna veinkin Pelastusarmeijan pataan pari nyssykkää vaatetta ja lasten leluja yms.

Ehkä sitten joskus lasten olessa isompia meilläkin on siistiä ja tavarat omilla paikoillaan, mutta nyt siitä on turha ottaa paineita ja kun ja jos lapsen kannalta miettii, niin kumpi on parempi kasvuympäristö: sellainen jossa ei saa sotkea ja tuunata mitään ja kaikki pitää kerätä leikin "lopetamisen" jälkeen pois vai sellainen jossa saa leikkiä ja tuunata melko vapaasti ja viritelmät saa jättää odottamaan seuraavaa päivää?
Tavara, jolle on käyttöä, ei ole turha. Oli se tavara sitten tyhjä vessapaperirulla tai läppäri. Kyllä meilläkin on aina ollut läjäpäin askartelu- ja käsityömateriaalia ( on itse asiassa edelleenkin) enkä pidä turhana sellaista, mitä vielä käytän. Mulla on tässä työpöydällä rinnakkain kaksi läppäriä ja vanha lähtee tietokoneiden taivaaseen vasta sitten, kun en sitä enää käytä. Toistaiseksi se siis pysyy tässä.
 
Ai ai, mitä tuhlureita. Kaikkia tyhjiä pakkauksia en todellakaan heitä roskiin. Ai, miksikö - ne tuunataan lahjapakkauksiksi. On ihan törkeätä heittää jotain tuollaista roskiin ja sitten ostaa pakkausmateriaali uutena. Siinä kohtaa minimalismi minusta menee mönkään.

Mutta ymmärrän kyllä, jos henkilö, joka ei tee mitään käsillään, ei ymmärrä säästää noita kallisarvoisia materiaaleja.

Roska roskiin, oikeasti tarpeeton kiertoon. Mutta olisi se ollut monta kertaa sääli, että joko isovanhemmat tai minun vanhempani eivät olisi säästäneet joitakin asioita.
* meillä on miehen isovanhempien lasit käytössä ja ne ovat erittäin muodikkaat (ja on niillä jotain pientä arvoakin tänä päivänä)
* äitini on säästänyt legot, duplot ja brion junaradan ja ne ovat meillä käytössä
* anopin aarteista on löytynyt monet arvokkaat skräppäys/korttimateriaalit

Kaikkia työkaluja ei todellakaan tee mieli omistaa yhteisöllisesti. Vähän aikaa lainasin appiukon oksasilppuria ja siitä koitui ihan tolkuton homma siirrellä moista masiinaa. En todellakaan lähde autoilemaan siksi, että ruuvi pitää kiinnittää seinään tai pihassa pitää sahata jotain. Jotain vähemmän käytettyä tuotetta tosin lainaan isältäni - mutta se hidastaa huomattavasti korjaamista.

Mutta autoja meillä on vain yksi ja minä kuljen yhä bussilla ja tilaan kaiken isomman kotiinkuljetuksella (on muuten sitten 40e laaki).

Jotenkaan en voisi elää niin, että astioita olisi vain koneellinen. Sehän tarkoittaa, että kylään ei voisi kutsua paljon ystäviä, kun astiat loppuisivat kesken, ei pystyisi kattamaan kauniisti ja elämä pyörisi tiskikoneen ympärillä. Joskus se tavara helpottaa ja antaa joustavamman elämän... Sama on vaatteiden kanssa. Kolmella paidalla elää, mutta on ihan älytöntä luukuttaa pesukonetta tauotta, vajaana ja vielä harmaannuttaa vaatteet sekametelisopan kanssa.

Mutta kukin elää tavallaan. Ystäväni on minimalisti ja matkustaa&syö ulkona. En usko että hänen elämäntapansa olisi parempi kuin minun, joka elää tavaroiden keskellä ja harrastaa kotona. Ei se minunkaan elämäntapani ole toki ainoa oikea. Tosin en minä shoppaile jatkuvasti, mutta minä en luovu kaikesta aina pois, mikä meille rantautuu :D
 
Meillä on 5 lasta (7v, 10, 14, 16, 20). Jokaiselle lapselle on säästetty äitiyspakkauslaatikollinen vaatetta. Kaikki muut pienet vaatteet on viety SPR:n ja Fidan kirpputoreille jotka ottavat lahjoituksena vastaan vaatteet. Samaten myös ehjät lelut viety sinne. Toki on jätetty pelejä ja leluja käyttöönkin. Mutta vain sen verran mitä tarvii. Siksi olen lahjoittanut kyseisille kirppareille, että ei tarvi enää kotiin raahata niitä mitkä ei mene kaupaksi. Ja en ole rahaa vailla niistä.

Jokaisen lapsen piirustuksia ja askarteluja säästetty kohtuudella. Ja jokainen kun muuttaa pois kotoa vie ne omat piirustukset ja askartelut + äitiyspakkauslaatikon vaatteita + leluja/pelejä mukanaan :) Toki itse säästän jotain piirustuksia/askarteluja ja leluja kotona. On sitten mahdollisille lapsenlapsille jotain leluja/pelejä/legoja :D

Meillä on olosuhteiden pakosta 4 autoa. Jota varmaan kukaan ei ymmärrä. No yksi auto on esikoisen, joka vielä jonku aikaa asuu kotona ja kulkee töissä. Yksi asuntoauto löytyy. ja sitten vielä 2 autoa, kun kumpikin - minä ja mies- käydään töissä. Ja niitä tarvii ehdottomasti!
 
Mun mielestä kaiken a ja o on ostamisessa eikä hamstraamisessa. Järkevä hamstraaminen säästää rahaa ja luontoa, mutta turha ostaminen ja vanhan pois heittäminen tuhoaa molempia.

Järkevällä hamstraamisella tarkoitan sitä, että kerätään sellaista, jolle tiedetään joskus olevan käyttöä ja että ne tavarat joita säästetään on hyvässä paikassa lajiteltuina, jotta ne tulee myös käytettyä. Jos kaiken hamstraa on ongelmana se, ettei niitä enään löydä silloin kun tarvii, siksi hamstrattavien kamppeiden määrä on rajoittu.
 
Mä yritän, että säännöllisesti käytäis läpi tavaroita ja heitetään pois mitä ei tarvita. Etenkin lapset! Kaikenmaailman mäkkäri- ja kinderiroina lentää yleensä silloin pois. Välillä esikoinen olis halukas luopumaan sellaisistakin leluista mistä en raaski antaa hänen luopua :D
 
[QUOTE="vieras";25399192]Meillä ei ollut sähköt pois kuin muutaman päivän, mutta aika surkeeta olis ollu jos meillä olis ollu noin vähän vaatteita ja astioita. Kas kun vesi ei tullut eikä mennyt (=viemäriin ei saanut kaataa mitään!).

Mulla on viisi talvitakkia ja tarvitsen ne kaikki. Eikun kuusi. Pitkä musta villakangastakki (juhliin ja hautajaisiin ym) , lyhyt villakangastakki (tällä käyn töissä kun on tosi kylmä), siisti toppatakki (jolla käyn töissä kun ei ole niin kylmä ja/tai sataa räntää/vettä), "hiihtotakki" (ohuempi jolla käyn hiihtämässä tai pulkkamäessä tai kolaan pihaa), untuvatakki (kun vain seisoskelen pihassa vahtien lapsia. Tämä on iankaikkisen vanha mutta en saata tästä luopua, on se niin ihanan lämmin.) ja se kuudes on vanha topptakkini, jonka likaantumisella ei ole väliä, sitä käytän kun teen klapeja, kaadan puita, siivoan pihaa, vaihdan renkaita jne.

Ja miehelläni on varmaan samaiset 6 talvitakkia, lapsilla haalarit ja toppatakki+housut ja "kaupunkitakki" (tämä siksi että aktiivivermeet on usein märkiä ja/tai kuraisia).

nämä oli vasta takit. Pystyn perustelemaan aivan mainiosti toista tusinaa kenkäparia itselleni. Laskepa itse kenkäsi, olen varma ettei jää alle 10 parin. Muista urheilukengät, aamutossut, kroksit ja kumisaappaat![/QUOTE]

Jos katsoo tarvitsevansa paljon tavaraa ja haluaa varautua vaikka ydinsodan varalle, pitää kai vain tyytyä siihen, että tavaraa on paljon.

Mulla on kaksi talvitakkia. Villakangastakki, jolla käyn töissä ja joka kelpaa tarvittaessa vaikka sinne hautajaisiin. Jollei kelpaa, lainaan tai ostan uuden. Hautajaisia kun ei ihan joka talvi meidän suvussa onneksi ole. Toinen takki on lämmin toppatakki. Sillä ulkoilen ja se on sel verran siisti, että se kelpaa vaikka töihin kylmemmällä säällä (tai jos toinen takki likaantuu tai rikkoontuu). Lisäksi eteisessä roikkuu sadetakki.
Kenkiä on kyllä enemmän kuin kahdet. Nyt talvella käytössä nahkasaapikkaat ja kumisaappaat. Huopikkaat odottelevat kovempia pakkasia. Kesäkengät (sandaalit, tennarit ja ballerinat) odottavat vaatekaapissa (siinä ainoassa) kesää.
 
Jotenkaan en voisi elää niin, että astioita olisi vain koneellinen. Sehän tarkoittaa, että kylään ei voisi kutsua paljon ystäviä, kun astiat loppuisivat kesken, ei pystyisi kattamaan kauniisti ja elämä pyörisi tiskikoneen ympärillä. Joskus se tavara helpottaa ja antaa joustavamman elämän... Sama on vaatteiden kanssa. Kolmella paidalla elää, mutta on ihan älytöntä luukuttaa pesukonetta tauotta, vajaana ja vielä harmaannuttaa vaatteet sekametelisopan kanssa.

Mä en näe tässä mitää ongelmaa. Kyllä niitä kahvikuppeja/mukeja meillä varmaan yli kymmenen on, vaikka kaikki mahtuvatkin kerralla koneeseen. Enkä ymmärrä, miksi ihmeessä me käyttäisimme konetta useammin kuin muut tai elämä pyörisi jotenkin tiskikoneen ympärillä tavallista enemmän. Se käynistetään, kun se on täynnä. En aio varautua lisäastioilla siihen, että meille pamahtaa joku kerta 12 yllätysvierasta. Jos näin jostain syystä käy, voin tiskata kupit vaikka käsin, jos käy niin, että kaikki ovat likaisena.
En myöskään ymmärrä, miksi vähät astiat vaikeuttaisivat kauniistikattamista. Ero muihin on siinä, että katan kauniisti myös arkisin, koska meillä on vain se yksi astiasto.
 
Yksinkertaistamisessa, kohtuullistamisessa tai miksi sitä halutaankaan kutsua, on yksi huomionarvoinen asia: jokaisella on omat tarpeensa. Jos tarvitsee 4 autoa, niin sitten tarvitsee. Jos ei tarvitse autoa ollenkaan, niin sitten ei tarvitse. Kun puhutaan oman elämän ja kulutuksen kohtuullistamisesta, ei sitä voikaan verrata jonkun toisen elämän ja kulutuksen kohtuullistamiseen. Jos haluaa vähemmän tavaraa, niin silloin pitää käydä läpi omat olemassa olevat tavaransa sekä ostotottumuksensa ajatuksen kanssa. Jos löytää jollekin asialle vaihtoehdon, niin hyvä. Jos ei löydä tai vaihtoehto tuntuu kohtuuttoman hankalalta, niin silloin se asia on tarpeellinen. Ei sillä ole mitään väliä, mitä ilman naapuri pärjää. Kyse on vain ja ainoastaan omasta tarpeesta. Ja on hyvä muistaa, että myös päätös yksinkertaistamisesta/kohtuullistamisesta on jokaisen oma...ei siihen ole mikään pakko ryhtyä, jos ei halua.
 
[QUOTE="Riksu";25400179]Mä en näe tässä mitää ongelmaa. Kyllä niitä kahvikuppeja/mukeja meillä varmaan yli kymmenen on, vaikka kaikki mahtuvatkin kerralla koneeseen. Enkä ymmärrä, miksi ihmeessä me käyttäisimme konetta useammin kuin muut tai elämä pyörisi jotenkin tiskikoneen ympärillä tavallista enemmän. Se käynistetään, kun se on täynnä. En aio varautua lisäastioilla siihen, että meille pamahtaa joku kerta 12 yllätysvierasta. Jos näin jostain syystä käy, voin tiskata kupit vaikka käsin, jos käy niin, että kaikki ovat likaisena.
En myöskään ymmärrä, miksi vähät astiat vaikeuttaisivat kauniistikattamista. Ero muihin on siinä, että katan kauniisti myös arkisin, koska meillä on vain se yksi astiasto.[/QUOTE]
Meillä käy kyllä useampia vieraita ihan säännöllisesti eli ne 12 mukia ja lautastahan meillä on käytössä viikoittain yhtäaikaa (ja vielä pieni perhe...).

Meillä ei kyllä kerralla mahdu koneeseen isompaa kattausta huomioiden että lautasiakin menee silloin 3 kpl per nuppi eli noin 30 kpl niitä silloin kuluu. Tiskaatko sinä siinäkin välissä? Toki jos tykkää tiskata, niin homma menee helposti. Se on mun inhokkini...
 
Meillä käy kyllä useampia vieraita ihan säännöllisesti eli ne 12 mukia ja lautastahan meillä on käytössä viikoittain yhtäaikaa (ja vielä pieni perhe...).

Meillä ei kyllä kerralla mahdu koneeseen isompaa kattausta huomioiden että lautasiakin menee silloin 3 kpl per nuppi eli noin 30 kpl niitä silloin kuluu. Tiskaatko sinä siinäkin välissä? Toki jos tykkää tiskata, niin homma menee helposti. Se on mun inhokkini...
Mä pärjäsin pitkään pienemmällä astiastolla. Jos päivällisellä oli yli 8 henkeä, lainasin systeriltä astioita. Nyt meillä on yli 8 henkeä päivällisellä vähintään joka toinen viikonloppu, joten tuli tarve hankkia lisää astioita, vaikka meitä normaalisti onkin vain kaksi. Kunhan nuo serkuksista nuoremmatkin vielä pariutuvat, tyttö/poikaystävien sekä anoppien/appiukkojen määrä kasvaa. Ja vanhemmat serkussarjasta saattavat saada lapsiakin, joten jo senkin puolesta muutaman vuoden sisällä voi käydä niin, että ei enää riittäisi 16:n hengen astiastokaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;25400287:
Mä pärjäsin pitkään pienemmällä astiastolla. Jos päivällisellä oli yli 8 henkeä, lainasin systeriltä astioita. Nyt meillä on yli 8 henkeä päivällisellä vähintään joka toinen viikonloppu, joten tuli tarve hankkia lisää astioita, vaikka meitä normaalisti onkin vain kaksi. Kunhan nuo serkuksista nuoremmatkin vielä pariutuvat, tyttö/poikaystävien sekä anoppien/appiukkojen määrä kasvaa. Ja vanhemmat serkussarjasta saattavat saada lapsiakin, joten jo senkin puolesta muutaman vuoden sisällä voi käydä niin, että ei enää riittäisi 16:n hengen astiastokaan.

Ratkaisu onkelmaan: Vieraat tuokoon omat mukinsa ja kipponsa ja työkalunsa päivällisille.
 

Yhteistyössä