Jotenkin haikea fiilis :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja aino-jäätelö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

aino-jäätelö

Vieras
Koko päivän on ollu haikea fiilis tai oli sitä kyllä jo eilenkin. Itkettää ja väsyttää ja tekis mieli vaan kömpiä peitonalle.

Muilla koskaan sellasta haikeaa fiilistä, kaipaa jotain mutta ei tiiä mitä. Ei ehkä mitään yksittäistä asiaa. Ehkä voi johtua siitä kun menkat loppumassa, tänään viimenen päivä niin väsy voi johtua siitä ja tää itkuisuus ja haikeus sit jostain muusta.

Kyyneleet valui kun katsoin elokuvia eilen, yleensä näin käy kun on pms-oireet mut ei niitä nyt voi olla kun ne on ennen menkkoja. Jotenkin sellanen hassu haikea olo vaan.
 
Tiedän ton tunteen! Mulla usein tulee tollainen hassu kaipuu, vähän niinkuin koti-ikävä -olo esimerkiksi syksyllä, kun menee illalla ulos ja on pimeää ja tuntuu sateen tuoksu nenässä. Tätä syksyn herkistymistä vielä lisää mulla se, että lapsi on syntynyt kaksi vuotta sitten lokakuussa, ja pimeät syysillat ym. herättää hyvin elävästi mieleen sen ihanan jännityksensekaisen odotuksen, kun lähdettiin synnärille ja elämä uuden pienen kanssa alkoi. Mutta joskus se haikea fiilis tulee ilman selvää syytä.
 
Joo, luulen tietäväni. Mulla vaan oli toi fiilis viimeksi joskus parikymppisenä, kun elämä oli kovin kesken. Oli opinnot kesken, vuokrakämppä vaihtui usein, ei ollut miestä edes. Silti haaveilin omasta kodista ja perheestä, haave oli hyvin epämääräinen, kun en sillä hetkellä yhtään osannut kuvitella itselläni olevan perhe-elämää lähimpään kymmeneen vuoteen.

Tarkoitatko ollenkaan tollasta? Jos kaipaat jotain mitä et ole saanut? Tai kaipaat päin vastoin nuoruudesta sitä jotain?
 
[QUOTE="hmm";22019765]Joo, luulen tietäväni. Mulla vaan oli toi fiilis viimeksi joskus parikymppisenä, kun elämä oli kovin kesken. Oli opinnot kesken, vuokrakämppä vaihtui usein, ei ollut miestä edes. Silti haaveilin omasta kodista ja perheestä, haave oli hyvin epämääräinen, kun en sillä hetkellä yhtään osannut kuvitella itselläni olevan perhe-elämää lähimpään kymmeneen vuoteen.

Tarkoitatko ollenkaan tollasta? Jos kaipaat jotain mitä et ole saanut? Tai kaipaat päin vastoin nuoruudesta sitä jotain?[/QUOTE]

Tavallaan tarkoitan ja tavallaan en.. En mä kaipaa mitään tiettyä asiaa, esim kuten mainitsit niin perhettä tai mitään. On vaan sellanen jännä haikea olo, vähän niinkuin syksynlapsi sanoi että on koti-ikävä mutta ei kuitenkaan ole koti-ikävä sillä vanhemmat asuaa 2km päässä.

Toisaalta se kun vihdoin tuli syksy ja puut kellastuu ja vettä sataa, se tuo muistoja mieleen mikä ehkä sitten tuo sen haikeuden mutta en kaipaa mitään tiettyä asiaa. Esim exää tai mitään. Tätä haikeutta on vaikea selittää, koska en tiedä miksi tuntuu tältä. Välillä tulee sisälle sellainen onnentunne, sellainen kun esim odottaa joulua ja on innoissaan kun pian se tulee ja yhtäkkiä se vaihtuu haikeudeksi. Kamalan vaikea kuvailla tunnetta. En kaipaa nuoruudesta mitään, ainakaan tietoisesti enkä jotain mitä en olisi saanut.
 
Mistähän löytäisi sellaisen henkisesti tasapainoisen naisen joka ei koko ajan rääkyisi tai huutaisi jostain tyhjänpäiväisestä asiasta? Vai ovatko kaikki naiset yksinkertaisesti päästään vialla?
 
[QUOTE="hmm";22019765]Joo, luulen tietäväni. Mulla vaan oli toi fiilis viimeksi joskus parikymppisenä, kun elämä oli kovin kesken. Oli opinnot kesken, vuokrakämppä vaihtui usein, ei ollut miestä edes. Silti haaveilin omasta kodista ja perheestä, haave oli hyvin epämääräinen, kun en sillä hetkellä yhtään osannut kuvitella itselläni olevan perhe-elämää lähimpään kymmeneen vuoteen.

Tarkoitatko ollenkaan tollasta? Jos kaipaat jotain mitä et ole saanut? Tai kaipaat päin vastoin nuoruudesta sitä jotain?[/QUOTE]

Joo se vasta on hirveetä jos ei ole EDES MIESTÄ. Hyvä luoja sentään, kyllä edes mies pitää joka naisella olla! Elämästä puuttuu jotain hirmu tärkeää ja arvokasta jos ei ole edes miestä. Elämältä puuttuu ikään kuin perusta.
 
[QUOTE="huh";22019845]Joo se vasta on hirveetä jos ei ole EDES MIESTÄ. Hyvä luoja sentään, kyllä edes mies pitää joka naisella olla! Elämästä puuttuu jotain hirmu tärkeää ja arvokasta jos ei ole edes miestä. Elämältä puuttuu ikään kuin perusta.[/QUOTE]

hyvin sanottu. liian monet naiset tarvitsee miehen ollakseen olemassa. itse pystyin tasapainoiseen parisuhteeseen vasta sen jälkeen kun löysin oman itseni ja pystyin olemaan yksin.
 
[QUOTE="Timo";22019843]Mistähän löytäisi sellaisen henkisesti tasapainoisen naisen joka ei koko ajan rääkyisi tai huutaisi jostain tyhjänpäiväisestä asiasta? Vai ovatko kaikki naiset yksinkertaisesti päästään vialla?[/QUOTE]

Ja tää vastaus kuuluu tähän ketjuun miten?
 

Yhteistyössä