jotakin vialla...

Päätin jo etten selailisi näitä palstoja, antaisin itselleni luvan ajatella muita asioita... mutta oli pakko ruveta kirjottaan tänne... jos vaikka löytyisi joku jolla samankaltaisia kokemuksia... Tarinani alkaa siitä kun vuosi sitten maaliskuussa raskaustesti oli positiivinen, suruksi se kuitenkin kääntyi, niskapoimu-ultrassa 11+0 sikiö eloton, vastasi viikkoja 7+5. Tehtiin epäonnistunut lääkkeellinen tyhjennys, jota seurasi verenmyrkytys ja kaavinta. Sairaalassa 5 pvä:ää antibioottitiputuksessa. Kaiken piti olla kunnossa... Kuitenkin menkat ovat ruskeaa tuhrua, kestoltaan muutaman päivän... Olen käynyt kolme kertaa yksityisellä gynellä... ensin kokeiltiin Lugesteroneja ja sitten Teroluteja, muttei niistä juurikaan apua ollut... Nyt laitettiin lähete sairaalaan verikokeita ym. muuta varten (en tarkalleen edes kaikkea tiedä) Mahdollisesti tulee jatkossa laparoskopia, koska minulla on joka kerta tuhruvuotojen jälkeen ollut hirveitä pari päivää kestäviä vatsakramppeja... Olen ymmälläni ja surullinen, gynen mielestä verenmyrkytys ja samaan aikaan tehty kaavinta eivät ole vian selitys, mutta jotenkin en jaksa sitäkään uskoa... Kiitos jos jaksoit lukea... Tänne on helppo purkaa omaa pahaa mieltään... :'(

 

:'( Voi miten kuulostit surulliselta...halaus sinulle,toivottavasti mielesi paranee kun aurinko alkaa pilkistelemään ja toivoa! =) :flower:

 

voi neea :hug:

mulla myös km noin vuosi sitten, maaliskuussa ja sen jälkeen kierto ja vuodot olleet enemmän tai vähemmän sekaisin..

saa laittaa y-viestiä jos kaipaat juttukaveria :flower:

 

Mulla toinen kaavinta aiheutti lapsettomuushoitoihin menon. Kohdunlimakalvoo kaavittiin liikaa. Kun menet seuraavan kerran gynelle, pyydä tarkistamaan ultralla limiksen tilanne. Meillä kesti sitten hoitojen alusta reilu vuosi, kun limis oli riittävä ja raskaus onnistui.
Mulla oli nelisen vuotta menkat poissa, jotain tuhrua saattoi tulla.

Toivotaan, että sulla vaan on vielä kierto ym. sekaisin.

:hug: :hug:

 

Olen itsekin ajatellut sitä, että limakalvo on kärsinyt kaavinnasta, varsinkin kun samaan aikaan oli paha tulehdus... Gynekologi vaan on eri mieltä asiasta, ultrattu on kaksi kertaa... nyt viimeksikin sanoi että limakalvo on paksu ja vuodot tulollaan viimeistään viikon kuluttua... vuotoa tuli, mutta se kesti kaksi päivää ja oli vaivaista tuhrua... että epäilyttää kyllä suuresti... nyt jännitän tulevatko joka kuukautiset vatsakrampit lähipäivinä... Mitenkä sinulla Vilma-Onni, millä limakalvo saatiin paksummaksi? :hug:

 

Minulla kanssa keskenmenon jälkeen kierto on ollut ajoittain sekaisin. Keskenmenosta on aikaa jo yli kaksi vuotta. Uutta raskauttakaan ei ole näkynyt eikä kuulunut, vaikka ennen keskenmenoa tulin suht helposti raskaaksi (minulla on kaksi lasta). Keskenmenon jälkeen kävin neljällä eri gynellä, koska oli tunne ettei kaikki ole kunnossa ja kierto sekaisin. Selitys oli aina; kyllä sinä raskaaksi tulet kun aiemmatkin ovat alkaneet niin helposti ja iän puolestakaan ei pitäisi olla syytä huoleen (olin silloin34-35v)ja kyllä se kierto siitä tasoittuu ym ym. Vasta neljäs gyne vaivautui lähemmin asiaa tutkimaan. Selvisi että toinen munatorvi oli tukossa, hormoonikokeista selvisi että kyllä ikä minulla jo vaikuttaa ja kaiken lisäksi mieheni siittiöiden laatu oli joko romahtanut tai on aina ollut huono (mitä en jaksa uskoa, kun ottaa aiemmat raskaudet huomioon). Joten minulla on vain minimaaliset mahdollisuudet saada lisään lapsia.
Joten jos epäilette lääkärinne diagnoosia niin menkää toiselle lääkärille.

 

Mulla oli ensin alkuun vaikka mitä tabuja, joita eri lääkärit ja gynet määräili, terolutit, divinat..
Sitten lapsettomuuslääkäri määräs mulle Estarod-laastarit ja samaan aikaan Primolut-pillerit. Niitä käytin liki vuoden. Sitten piikitin Menogonia ja sillä sitten saatiin munasolukin kasvamaan. Tuo Menogon vahvisti myös limistä. Meille siitä sitten oli apuja ja Onni syntyi heinäkuussa 2004.
Kyllä oli pelkoo koko raskausajan, mutta onneks kolmas kerta toden sanoi.

 

\

Mulla oli ensin alkuun vaikka mitä tabuja, joita eri lääkärit ja gynet määräili, terolutit, divinat..
Sitten lapsettomuuslääkäri määräs mulle Estarod-laastarit ja samaan aikaan Primolut-pillerit. Niitä käytin liki vuoden. Sitten piikitin Menogonia ja sillä sitten saatiin munasolukin kasvamaan. Tuo Menogon vahvisti myös limistä. Meille siitä sitten oli apuja ja Onni syntyi heinäkuussa 2004.
Kyllä oli pelkoo koko raskausajan, mutta onneks kolmas kerta toden sanoi.

Kyllä olet joutunut monenlaisia lääkkeitä käyttämään, mutta onneksi lopputulos on ollut sitten mitä parhain! Kiitos vastauksestasi, aavistelen että varmaan joudun myöskin käyttämään/kokeilemaan erinäisiä lääkkeitä ennen kuin edes menkat (toivottavasti) korjaantuvat... ja toivottavasti saan myöskin pikkuisen nyytin vielä kainalooni...

 

Kyllä olet joutunut monenlaisia lääkkeitä käyttämään, mutta onneksi lopputulos on ollut sitten mitä parhain! Kiitos vastauksestasi, aavistelen että varmaan joudun myöskin käyttämään/kokeilemaan erinäisiä lääkkeitä ennen kuin edes menkat (toivottavasti) korjaantuvat... ja toivottavasti saan myöskin pikkuisen nyytin vielä kainalooni...
[/quote]

Toivotaan, pitelen peukkuja teille!!

 

Pitipäs taas palata tänne kirjottelemaan... kävin eilen gynen pkl:lla ja siellä gyne katsoessaan ultralla totesi että limakalvo ei ole kunnossa... (oli siis eri gyne kuin yksityisellä) että otti päähän! kaksi kertaa on puolen vuoden aikana ultrattu ja gyne väittänyt että limakalvossa ei ole mitään vikaa... olis pitäny uskoa omiin aavistuksiin ja vaihtaa aikaisemmin gyneä... onneksi nyt oli sitten eri... otettiin kohdun limakalvolta näyte (teki tavallisen häijyä) siitä kuulemma tutkitaan onko sinne tulehduksen jäljiltä jäänyt tulehdusta ja myös hormonitoimintaa kuulemma selvitellään... en huomannut kysyä, mutta vasta kotona paukahti mieleen, että mitäs jos onkin jotain pahanlaatuista... gyne kun meinasi että limakalvo ei ole sileä... apua... ja nyt joudun kuukauden odottelemaan vastauksia... kyllä kai tässä hulluksi tulee omien pelkojensa kanssa... :'(

 

Voi Neea!
Toivotaan että se ei ole esteenä lapsen saannille, tai että korjattavissa. lääkärit pystyvät mitä ihmeellisimpiin tekoihin ja eri keinoilla korjaamaan meidän ns."virheitä". Lohdutukseksi voin kertoa että kun itse hakeuduin hoitoihin en tiennyt mitä vastaan tulee. Koskaan yksikään gyne ei ollut puhunut kohtuni muodosta oli vain tuumattu että se on pienen kokoinen niin kuin synnyttämättömän naisen kohtu on.
No vuosi sitten munatorvien aukiolotutkimuksessa, tähystyksessä, löytyi kohdusta väliseinä. Minun korviini se kuullosti samalle kuin lääkäri olisi sanonut että sinulla ei ole kohtua! Olin epätiedosta aivan sekaisin ja surin valmiiksi lapsia joita en saisi. Se leikattiin ja nyt on kaikki hyvin. Ilman leikkausta tai hoitoihin hakeutumista olisin vain miettinyt miksi en saa lapsia ja syytä ei olisi tiedetty. Vielä meitä ei ole lapsen suhteen onnistanut eli syitä on muitakin. Toivoa on sillä viime IUI näytti plussaa mutta päätyi km ihan alussa.
Koeta jaksaa ja pidä lippu korkealla, älä luovuta!!!

:hug:

 

Kiitos kannustuksesta! Kaikki kannustavat sanat ovat tarpeen kun kieriskelee omien ajatustensa kanssa... Gyne sanoi että hormooneilla pystytään limakalvo korjaamaan, jos on kyse hormonihäiriöstä ...(kuten tuossa aiemmin kerrotaankin että hormoneilla korjattiin limakalvo). Toivon että "vika" todellakin saadaan korjattua... tällä hetkellä en tiedä mitä ajatella... Olen lukenut joskus kaksiosaisesta kohdusta, hyvä että "vikasi" on saatu korjattua, toivon totisesti teille vauvaonnea! niin kuin myös meille kaikille muillekin!
:hug: