Joskus vaan on niin haikea olo

[Anniina]

Ikävöin miestäni aivan valtavasti.Olemme olleet naimisissa viisi vuotta,yhdessä 6.Lapsia on kaksi,molemmat alle kouluikäisiä.Viimeisen vuoden ajan on tuntunut kuin mies ei olisi lainkaan samassa henkisessä paikassa kuin minä.Hän ei puhu minulle kuten ennen,ei ole lapsille läsnä kuten ennen.Kun otan asian puheeksi hänen kanssaan,hän murisee jotakin,että on nyt vain stressantunut töiden takia ja kohta helpottaa kun se ja se projekti on ohi.Kuitenkin aina kun yksi stressaava projekti on ohi,alkaa uusi.

Nykyään hän useimmiten jopa suuttuu minulle,kun sanon,että hänen pitäisi olla enemmän minun ja lasten kanssa.Tokaisee vain,että onhan hän.Juu kyllä fyysiesti samassa tilassa,mutta ei keskity meihin.Kun mainitsen tästä,hän kääntää asian niin,että en minäkään niin kovin paljon ole hänelle osoittanut,että haluan hänet mukaan mihinkään.Siihen en enää osaa sanoa mitään.Mielestäni olen yrittänyt.Koitan keksiä kaikkea kivaa tekemistä meille perheenä yhdessä,mutta hän tuntuu aina olevan työasioissaan kiinni tai jossakin eikä tunnu edes haluavan pitää hauskaa meidän kanssamme.

Antakaa nyt hyvät naiset vinkkejä,miten saan mieheni takaisin..Tämän viiemisen vuoden jälkeen olen todella jo alkanu inhoamaan ajatusta,että aloitan keskustelun hänen kanssaan kun jokainen yrtiys tuntuu päätyvän jonkinlaiseen riitaan.

 

[vieras]

No , mä varmaan lakkaisin kyselemästä, ja ottaisin itsekin etäisyyttä, ei varmaan kovin rakentavaa, mutta luulisin että tuossa tilanteessa luonteeni ajaisi minut siihen.
Eli sitten jos siinäkään vaiheessa mies ei tajua, että jotain on vialla, ei se haluakaan tajuta..
Ota lapset, menkää jonnekin ja antakaa sille miehelle mitä tilaa .. ja katso kuin käy.

 

[sepi]

Jos se haluu lähteä viettämään poikamieselämää.. Kysy siltä.

 

[Anniina]

No , mä varmaan lakkaisin kyselemästä, ja ottaisin itsekin etäisyyttä, ei varmaan kovin rakentavaa, mutta luulisin että tuossa tilanteessa luonteeni ajaisi minut siihen.
Eli sitten jos siinäkään vaiheessa mies ei tajua, että jotain on vialla, ei se haluakaan tajuta..
Ota lapset, menkää jonnekin ja antakaa sille miehelle mitä tilaa .. ja katso kuin käy.

Sehän siinä juuri on,että pelkään ettei taju silläkään.Mä olen edelleen korviani myöten rakastunut,mutta en ole varma onko mies enää minuun.Enkä ole varma haluanko tietääkään..

 

[vieras]

No , mä varmaan lakkaisin kyselemästä, ja ottaisin itsekin etäisyyttä, ei varmaan kovin rakentavaa, mutta luulisin että tuossa tilanteessa luonteeni ajaisi minut siihen.
Eli sitten jos siinäkään vaiheessa mies ei tajua, että jotain on vialla, ei se haluakaan tajuta..
Ota lapset, menkää jonnekin ja antakaa sille miehelle mitä tilaa .. ja katso kuin käy.

Sehän siinä juuri on,että pelkään ettei taju silläkään.Mä olen edelleen korviani myöten rakastunut,mutta en ole varma onko mies enää minuun.Enkä ole varma haluanko tietääkään..

mut jos se ei puhu, sun vaan on otettava selvää, koska näivetät itsesi riutumalla siinä vieressä odottamassa hellyyttä, huomiota ja hyväksyntää jota et tule saamaan. Jos miehes ei enää halua olla sun kaa, ja on raukkamainen eikä kerro, sun kannattaa vielä pelastaa oma "sielusi"
Pahoittelen, jos olen julman kuuloinen, mutta se epätietoisuus on pidemmän päälle pahempaa kuin kertarepäisy!

 

[Anniina]

No , mä varmaan lakkaisin kyselemästä, ja ottaisin itsekin etäisyyttä, ei varmaan kovin rakentavaa, mutta luulisin että tuossa tilanteessa luonteeni ajaisi minut siihen.
Eli sitten jos siinäkään vaiheessa mies ei tajua, että jotain on vialla, ei se haluakaan tajuta..
Ota lapset, menkää jonnekin ja antakaa sille miehelle mitä tilaa .. ja katso kuin käy.

Sehän siinä juuri on,että pelkään ettei taju silläkään.Mä olen edelleen korviani myöten rakastunut,mutta en ole varma onko mies enää minuun.Enkä ole varma haluanko tietääkään..

mut jos se ei puhu, sun vaan on otettava selvää, koska näivetät itsesi riutumalla siinä vieressä odottamassa hellyyttä, huomiota ja hyväksyntää jota et tule saamaan. Jos miehes ei enää halua olla sun kaa, ja on raukkamainen eikä kerro, sun kannattaa vielä pelastaa oma "sielusi"
Pahoittelen, jos olen julman kuuloinen, mutta se epätietoisuus on pidemmän päälle pahempaa kuin kertarepäisy!

Voi olla,et oot oikeessa.Kiitos sulle vieras.Ainakin sait mut ajattelemaan.

 

[...]

Sehän siinä juuri on,että pelkään ettei taju silläkään.Mä olen edelleen korviani myöten rakastunut,mutta en ole varma onko mies enää minuun.Enkä ole varma haluanko tietääkään..[/quote]

niin...ei toi ainakaan kovin hyvältä kuulosta...