Jos sulla olisi taloudellinen tilanne tämä ja työt tympisisi, mitä tekisit?

["Mietiskelijä"]

Eli okt maksettu, velattomat autot pihassa ja säästöjä n. 200.000 e...miten ratkaisisit jos työ stressaisi pahasti. Uutta työpaikkaa ei tässä iässä enää saa ja ala sellainen, että yhtä työpaikkaa kohden aina väh. 100 hakijaa.

 

[fdg]

Mieti ite, vitun tyhmä kysymys.

 

["Jenis"]

Alanvaihto? Mikä on "tämä ikä", ts. oletko ehtinyt tienata itsellesi siedettävän eläkkeen?

 

["Eee"]

Ikä? Elinkustannukset? Onko muita tuloja?

 

[ööhö]

Millä eläisitte irtisanoutumisesi jälkeen? Riittäkö puolison tulot perheen elättämiseen? Onko puolison työpaikka turvattu ja terveys kunnossa. Säästöjen varaan elämistä ei voi oikein laskea.

 

[ööhö]

Entä olisitko tyytyväinen ilman työtä? Jaksaisitko olla kotona "tyhjänpanttina"? Mistä saisit sisällön eläämääsi?

 

[Aaaaapeee]

Mieti ite, vitun tyhmä kysymys.

Miksi oli tyhmä kysymys? Kysyin miten ratkaisisit asian?

 

[---]

Entä olisitko tyytyväinen ilman työtä? Jaksaisitko olla kotona "tyhjänpanttina"? Mistä saisit sisällön eläämääsi?

Kyllä on asiat surkeesti jos työ on ainoa elämänsisältö...

 

[Aaapeee]

[QUOTE="Eee";29353613]Ikä? Elinkustannukset? Onko muita tuloja?[/QUOTE]

Elinkustannukset n. 1000 e (ruoat, laskut ym. pakolliset menot). Ei muita tuloja, muita kuin miehen palkkatulot. Vaoihtoehtona voisi olla vuorotteluvapaa, osa-aikatyö tai kokonaan irtisanoutuminen...tai kärvistely nykytilassa. Ikä 45 v

 

["Jenis"]

Olet sen verran nuori, että kokonaan en sun tilanteessa tyhjän päälle lähtisi. Ensin vuorotteluvapaa, ja sen aikana miettisin mitä oikeasti tahdon tehdä. Tai olen itse asiassa tehnytkin jo tuon tempun, eikä ole kyllä hetkeäkään kaduttanut

 

[Aaapeee]

[QUOTE="Jenis";29353680]Olet sen verran nuori, että kokonaan en sun tilanteessa tyhjän päälle lähtisi. Ensin vuorotteluvapaa, ja sen aikana miettisin mitä oikeasti tahdon tehdä. Tai olen itse asiassa tehnytkin jo tuon tempun, eikä ole kyllä hetkeäkään kaduttanut [/QUOTE]

Kerrotko lisää, kinnostaa kuulla muidn mielipiteitä!

 

[ööhö]

Kyllä on asiat surkeesti jos työ on ainoa elämänsisältö...

Totta. Se on surkeaa. Monelle työ on llian tärkeä osa elämää. Vaikka stressaavassa työssä ollessa miettii, miten ihanaa olisi olla vapaana ja tehdä sitä mitä huvittaa, niin pitempää jatkuessaan työttömyys ei välttämättä olekaan niin ihanaa. Moni stressaavan työn tekijä on hyvin työorientoitunut ja jos työ viedään pois pysyvästi, niin sillä voi olla melkoiset vaikutukset henkilön itsetuntoon ja jopa terveyteen. Siksi on tärkeä miettiä, millä täyttää työn jättämän tyhjiön ennenkuin ottaa ratkaisevan askeleen.

 

["Jenis"]

Kerrotko lisää, kinnostaa kuulla muidn mielipiteitä!

Ai mun omasta tilanteesta? No, mä oon muutaman vuoden sua nuorempi, ja ajautunut alalleni vähän niinkuin vahingossa... koulutusta vastaavaa, vastuullista hommaa kyllä, mutta vähän turhan haastavassa ja koko ajan kurjistuvassa ympäristössä. Ei etenemismahdollisuuksia juurikaan. Jäin ensin opintovapaalle, ja kun se ois loppunut, ilmoitin töihin että en enää tule takaisin. Teen nyt osapäiväisesti muita hommia, suoritan tutkintoa loppuun, ja katselen rauhassa mihin seuraavaksi alan. Mullakin on työuraa takana jo sen verran, että perustoimeentulosta ei tarvitse heti alkaa huolehtia.

Nelikymppinen on vielä nuori, uraa ja alaa ehtii miettiä kyllä uusiksi jos tuntuu että nykyinen homma ei vastaa odotuksia

 

["Jenis"]

Kyllä on asiat surkeesti jos työ on ainoa elämänsisältö...

Ei kai ainoasta kukaan mitään puhunut? Mutta kun siellä nyt kuitenkin vietetään suurin osa jokaisesta arkipäivästä, ois kiva jos siitä sais irti jotain muutakin kuin vatsahaavan...

 

[ööhö]

Entä kiinnostaako opiskelu? Opintovapaata voisi saada pari vuotta ja koulutusrahastosta saa opintojen ajalle mukavasti rahaa. Näin oli ainakin vielä muutama vuosi sitten, kun työkaveri lähti opintovapaalle. Hän ei tullut enää takaisin, vaan löysi vapaan aikana uuden työn.

 

[Apeee]

Entä kiinnostaako opiskelu? Opintovapaata voisi saada pari vuotta ja koulutusrahastosta saa opintojen ajalle mukavasti rahaa. Näin oli ainakin vielä muutama vuosi sitten, kun työkaveri lähti opintovapaalle. Hän ei tullut enää takaisin, vaan löysi vapaan aikana uuden työn.

Ei kiinnosta. Jokin kotona tehtävä työ voisi kiinnostaa

 

[46-vuotias]

Minä jäisin ilman muuta pois töistä, kun on noin hyvä pesämunakin olemassa.

 

[vierass]

Mä olen 49v ja totaalisen kyllästynyt ja lähes burn outin partaalla nykytyöstäni.
Mun nettotulot vuodessa ovat noin 50.000 €


Mä olen haavelillut 200.000 € lottovoitosta. Sillä mä maksaisin asuntolainan 85.000 € pois ja sitten mulle jäisi rahaa vielä reilusti joten ottaisin osapäivätyön, taikka keikkatyön rekryfirman kautta.

Eli mä irtisanoisin itseni välittömästi sun tilanteessa. Mun alalla ( kirjanpito) työpaikkoja saa aina, toki paljon pienemmällä palkalla kuin mitä nyt saan- sehän mulle on se duunipaikan vaihdon este.
Mutta se mahdoton lottovoitto antaisi mahdollisuuden olla tytön kanssa, kun vielä on pieni. Se mun suurin huoleni on ton työn mukanaan tuovan stressin takia.

 

[Aaapee]

Minä jäisin ilman muuta pois töistä, kun on noin hyvä pesämunakin olemassa.

Olen miettinyt vuorotteluvapaata. Se olisi alku. Voisi sinä aikana miettiä mitä haluaa tehdä

 

[ööhö]

Olen miettinyt vuorotteluvapaata. Se olisi alku. Voisi sinä aikana miettiä mitä haluaa tehdä

Suosittelen. Sen aikana saat tehtyä irtioton työhön ja pystyt paremmin arvioimaan mitä haluat.

 

["Vieras."]

Elinkustannukset n. 1000 e (ruoat, laskut ym. pakolliset menot). Ei muita tuloja, muita kuin miehen palkkatulot. Vaoihtoehtona voisi olla vuorotteluvapaa, osa-aikatyö tai kokonaan irtisanoutuminen...tai kärvistely nykytilassa. Ikä 45 v

Ihan täyttä hevon paskaa tuo " tässä iässä" !! Jotkut saattaa jopa opiskella sun iässäs. Ota pää pois perseestä ja lopeta jonnin joutava narinan aikuinen ihminen!

 

["Aapee"]

[QUOTE="Vieras.";29353843]Ihan täyttä hevon paskaa tuo " tässä iässä" !! Jotkut saattaa jopa opiskella sun iässäs. Ota pää pois perseestä ja lopeta jonnin joutava narinan aikuinen ihminen![/QUOTE]

No jos ei opiskelu nyt vain satu kiinnostamaan? Ja ikä ON este uutta työpaikka hakiessa. Meillekin palkataan yleensä vain nuoria, joille ei tarvitse maksaa palkkaa niin paljon. Mut luojan kiitos taloudellinen tilanne tämä, antaa toisaalta mielenrauhaa vaikka eihän vielä noilla säästöillä voi eläkeikään asti elää. Taidan kallistua siihen vuorotteluvapaaseen, jos työnantaja suostuu.

 

[jesses]

Muuhun en ota kantaa kun siihen, että miten ihmeessä sinä voit 45-vuotiaana ajatella "tässä iässä"? Tuollainen itsensä vanhentaminen on kolkkoa. Niin ja muuten, eläkeikää ollaan nostamassa 68 vuoteen, joten sulla olisi työvuosia jäljellä varmaan saman verran kuin olet tehnyt tähän mennessä.

 

[vierass]

Muuhun en ota kantaa kun siihen, että miten ihmeessä sinä voit 45-vuotiaana ajatella "tässä iässä"? Tuollainen itsensä vanhentaminen on kolkkoa. Niin ja muuten, eläkeikää ollaan nostamassa 68 vuoteen, joten sulla olisi työvuosia jäljellä varmaan saman verran kuin olet tehnyt tähän mennessä.

Näin mäkin olen ajatellut aikaisemmin. Kylmä tosiasia on että 45 v on liian vanha työmarkkinoille. Olen aina aikaisemmin ajatellut että kokemus kyll puhuu puolestaan. Nyt kun olen työtä etsinyt niin todellakin nykyisin kaikki hakevat sitä "nuorekasta työilmapiiriä".

Kansankielellä tämä tarkoittaa 25-35 vuotta vanhaa työntekijä. Tämän ovat rekryfirman valitsijatkin myöntäneet. Haetaan kokemusta, tajusin tässä ihan vasta että johan sitä 35 vuotiaillakin on 10 vuotta, joten se siitä omasta kokemuksesta.

Mä olen 49v enkä tunne itseäni vanhaksi mutta työmarkkinoilla olen sitä.
Karua, mutta totta.

 

[.....]

Vuorotteluvapaa kuulostais just hyvältä. Jos siinä saisi ihan kunnolla vapaata, vaikka vuoden.
Vois kuitenkin päästä takaisin töihin kun huomaa että on aika mälsää vain lorvia kaiket päivät.