Jos raskaus keskeytyy viikolla 18-20

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Te kenelle näin on käynyt, huomasitteko mitään mikä olisi viitannut sikiön kuolleen. Alkaako esim.vuoto, kipuja yms. Asia kiinnostaa kovasti. Jatkuuko oireet vaikka lapsi menehtynyt?
 
Mun pieni tyttövauva kuoli 20. viikolla. Huomasin vaan että yhtenä aamuna en tuntenut enää liikkeitä. Sitä oli parina päivänä edeltänyt potkujen heikkous ja vähyys mutten osannut olla huolissani. Kahtena iltana tuli myös säännöllisiä supistuksia pitkään mutta menivät ohi.
Sairaalasta väittivät että kaikki on ihan normaalia mutta heräsin keskellä yötä ja tuli niin vahva tunne että pakko päästä sairaalaan tarkistamaan tilanne. Ja niin vaan sain kuulla ne sanat että "valitettavasti sikiö on menehtynyt".
Synnytys käynnistettiin seuraavana päivänä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ..:
Mun pieni tyttövauva kuoli 20. viikolla. Huomasin vaan että yhtenä aamuna en tuntenut enää liikkeitä. Sitä oli parina päivänä edeltänyt potkujen heikkous ja vähyys mutten osannut olla huolissani. Kahtena iltana tuli myös säännöllisiä supistuksia pitkään mutta menivät ohi.
Sairaalasta väittivät että kaikki on ihan normaalia mutta heräsin keskellä yötä ja tuli niin vahva tunne että pakko päästä sairaalaan tarkistamaan tilanne. Ja niin vaan sain kuulla ne sanat että "valitettavasti sikiö on menehtynyt".
Synnytys käynnistettiin seuraavana päivänä.

Sama juttu mulla, poika todettiin kuolleeksi rv 18. Oikeastaan paras mittari siihen, kannattaako huolestua on se, että tuntee jonkin olevan pielessä. Itse en olisi osannut muuten hakeutua neuvolaan ylimääräiselle käynnille.
 
Kiitos kun vastasitte ja mielellään kuulisin vielä samasta aiheesta lisää muiltakin kenellä kokemuksia tästä. Tietääkö kukaan jatkuuko oireet samanlaisina vaikka lapsi menehtynyt?
 
Vaikea kuvitella sitä tunnetta kun koko ajan muutenkin sydänsyrjällään tän raskauden kanssa. Onko se tavallista huolta vai jotain erillaista ? Vaikea selittää mutta jos joku osaa kuvailla sitä tunnetta olisin kiitollinen.
 
Mulle tuli tunne etten ole enää raskaana (noin rv 17). Mutta se voi olla normaalia, kun pahoinvointi väistyy muutenkin noihin aikoihin.

En osaa kuvailla sitä tunnetta mikä mulle tuli. Se vaan oli sellanen naisen, tai äidin vaisto. Kerrottakoon että olen esikoisen menetyksen jälkeen saanut kaksi tervettä, täysiaikaista lasta,eikä sitä tunnetta ole heidän odotusaikana tullut. Vaikka muuten olin kauhusta kankeana, kun pelkäsin vauvan menetystä...
 
Ystävälleni kävi niin että ultrassa 20+ huomattiin ettei ole sykettä ja vauva vastaavaa viikkoja 18+ eli oli kuollut jo pari viikkoa sitten. Mitään oireita ei ollut kuulemma. Oli vaan ihmetellyt että missä liikkeet viipyy.

Minä itse pelkäsin tätä samaa kun nyt viides tulossa eikä liikkeitä ollut vielä 18+ tuntunut ja kahdesta edellisestä tunsin jo 15+. Yksityisellä kävin ultrassa ja kaikki oli onneksi ok. Ja nyt tuntuu liikkeet jo mahan päällekkin. Rv 22. Nyt istukka edessä ja kahdessa edellisessä takana.
 
Huolissaan varmasti jokainen äiti on jatkuvasti, ainakin itse olin, jos päivään en tuntenut liikkeitä niin olin seota huolesta. Jos sinua vaivaa niin mene heti huomenna neuvolaan, ottavat heti sisään kuin vain menet. Muista että kuitenkin suurin osa raskauksista menee hyvin!
 
No kyllä mä mietin pitkään. En tiedä miks, koska np-ultrassa kaikki oli paremmin ku hyvin, vauva oli vilkas ja kaikki mitä tutkittiin, kunnossa. Vauvan sydän jumpsutti iloisesti vielä viikolla 16. En osannut puhua ajatuksesta kellekään, olin ekaa kertaa raskaana joten en tiennyt miltä sen pitäisi tuntua.

Onko sulla huoli raskaudesta? Mun ainoa neuvo on, että marssit neuvolaan sydänääniä kuuntelemaan, se ei maksa mitään. Tosin lohdutonta niillä viikoilla on se, että jos vauva kuolee, sille ei mahdeta mitään. Myöhemmillä viikoilla esim. hätäsektio voisi pelastaa.
 
Kiitos taas kaikille, Joo huoli on kova, mutta onko se hyvä merkki että nytkin kokoajan tuolta alavatsasta nipistää? Tosiaan liikettä tunsin viime viikolla ja nyt ei mitään moneen päivään. Olen niin hysteerinen tän raskauden kanssa että tilasin jopa sen kotidopplerin (?) että saa kotona kuunnella aina kun huoli iskee. Miehelle en ole asiasta maininnut, ihan yksikseni tätä murehdin. Kun tiedän miten kovasti se tätä lasta toivoo, en haluais nyt sitä murheillani kaataa. On ollut niin pitkä ja kivinen tie että on tähän asti päästy..
 
Tohon mahan nipistelyyn ei pysty millään sanomaan onko hyvä juttu vai ei. Kun niitä kolotuksia ym. tuntemuksia on pitkin raskautta, ja niin monenlaisia.

Mulla oli tän nuorimmaisen odotusaikana, noin puolessa välissä, muutaman päivän tauko etten tuntenut liikkeitä. Tottakai panikoin asiasta, mutta sitä the Tunnetta ei tullut, että jokin olisi oikeasti mennyt vikaan.

Hyvä että saat kotidopplerin! Se varmasti säästää monelta murheelta. Pääsetkö huomenna neuvolaan? Mitkä sulla on viikot nyt? Paljon jaksamisia..odottavan aika on todella pitkä.

Tulisitko kertomaan tähän ketjuun raskauskuulumisia? Olen hengessä mukana ja pidän peukkuja, että kaikki sujuisi hyvin! Mikä on hyvin todennäköistä!
 

Yhteistyössä