Jos palkkasi maksettaisiin viikon myöhässä, miten se vaikuttaisi talouteesi?

Ei mitenkään.

 

Meillä ei haittaisi ollenkaan. Eiköhän noilla säästöillä pärjäisi 5 vuotta, jos vyötä kiristäen eläisi.

 

[QUOTE="vieras";28345786]Hyvin se vaikuttaisi, kun saisi kerran lain mukaisen odotusajan korvauksen siihen palkan päälle.[/QUOTE]

Paljonko ne joutuu maksaa? Viimeinen palkka saamatta ja siitä on jo 4 kk

Jos vastaan ap kysymykseen niin ottaisin selvää mistä syytä on myöhässä. Jos rahapula on syy niin vaihtaisin paikkaa (niin kun teinkin).

 

Kyllä nyt vaikuttaisi, kun on juuri nyt paljon laskuja maksettavana. Tosin varmaan viikon myöhästymisestä selviäisi, kun niitä laskuja ei heti tarvitse maksaa, maksan tosin aina heti, kun lasku tulee.

 

Odotusajan palkka

Työsopimuslain mukaisena perusajatuksena on se, että kukaan ei tee vieraalle työtä vastikkeetta. Työntekijä tekee työsuhteessa työtä aina palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Siinä missä työntekijän päävelvoitteena on työn tekeminen, on työnantajan päävelvoitteena työsuhteessa palkanmaksuvelvollisuus. Työoikeudellisena yleisperiaatteena on ”palkka tehdystä työstä”.

Työsopimuslaissa peruslähtökohtana on se, että palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, ellei muuta ole sovittu. Usein esimerkiksi työehtosopimuksella on kuitenkin sovittu laskenta-aika palkan suorittamiselle. Työsuhteen päättyessä päättyy aina myös palkanmaksukausi. Jos työsuhde päättyy irtisanomisen seurauksena, päättyy palkanmaksukausi irtisanomisajan päättyessä. Jos taas työsopimus päättyy määräaikaisuuden päättymisen johdosta, palkanmaksukausi päättyy työsopimuksen mukaisena viimeisenä päivänä. Työsuhteen päättyessä purkamiseen on lopputili maksettava välittömästi. Näissä tapauksessa erääntymispäivät voivat poiketa tavanomaisista laskenta-ajoista ja näidenkin palkanmaksupäivien osalta on voitu sopia tarpeellisesta laskenta-ajasta.

Jos työsuhteesta saatava korvaus viivästyy työsuhteen päättyessä, on työntekijällä oikeus täyteen palkkaan odotuspäiviltä eli niin sanottuun odotusajan palkkaan, jota voi saada enintään kuudelta kalenteripäivältä. Työntekijällä on lisäksi oikeus saada odotusajan palkalle korkolain mukaista viivästyskorkoa viimeistään haastepäivästä lukien. Odotusajan palkkaa koskeva sääntely on tehty työntekijän suojaksi niissä työntekijän kannalta usein hankalissakin tilanteissa, joissa työsuhde on päättynyt, eikä työnantaja noudata velvoitteitaan. Kyseessä on siis eräänlainen sanktionluonteinen seuraamus työnantajalle. Oikeus odotusajan palkkaan voi syntyä varsinaisen palkan lisäksi myös esimerkiksi saamatta jääneistä yli- tai sunnuntaityökorvauksista, lomakorvauksista tai luontoiseduista, siis mistä tahansa maksuerästä, joka työnantajan olisi tullut työsuhteen päättyessä maksaa työntekijälle.

Työntekijän saatava voi olla myös epäselvä tai riidanalainen. Saatavan epäselvyys tai riidanalaisuus voi johtua esimerkiksi työehtosopimuksen määräyksen tulkinnanvaraisuudesta. Työnantajan tietämättömyys työehtosopimuksen tai lainsäädännön mukaisista velvoitteistaan ei kuitenkaan tee saatavaa epäselväksi tai riitaisaksi. Suorituksen viivästyminen voi johtua myös työnantajan laskuvirheestä tai sellaiseen rinnastettavasta erehdyksestä. Näissä edellä mainituissa tilanteissa työntekijälle syntyy oikeus odotusajan palkkaan vain, mikäli hän on huomauttanut työnantajalleen suorituksen virheellisyydestä kuukauden kuluessa työsuhteen päättyessä. Jos työnantaja ei ole ajoissa tehdyn huomautuksen jälkeen maksanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa, syntyy työntekijälle oikeus odotusajan palkkaan.

Näissä viivästystilanteissa työntekijälle syntyy oikeus täyteen palkkaan enintään kuudelta päivältä. Täydellä palkalla tarkoitetaan työntekijän normaalia kokonaisansiota eli sellaista palkkaa, jota hänelle on työsuhteen aikana keskimääräisesti maksettu. Odotuspäivien enimmäismäärään, enintään kuuden päivän ajanjaksoon, sisältyisi usein jokin vapaapäivä, kuten pyhäpäivä tai lauantai, mutta oikeuskäytännön mukaan työntekijä on oikeutettu odotusajan palkkaan työsuhteen päättämistä seuranneilta enintään kuudelta päivältä riippumatta siitä, olisivatko nämä päivät olleet työpäiviä. Työntekijällä on työsuhteen päättymisen jälkeen pääsääntöisesti kaksi vuotta aikaa nostaa saataviaan koskeva kanne.

 

Tällä hetkellä ei mitenkään.

sama täällä.

 

Vaikuttaisi sitten ettei tilillä jolta lainanlyhennys menee todennäköisesti olisi rahaa ellei viivästys olisi tiedossa ja osattu siirtää rahaa sitä varten. Talous ei siihen kaatuisi, mutta se ottaisi päähän rankasti, monestakin syystä.

 

No vaikuttashan se vähäsen, sillä esim. lainanlyhennykset menee tilipäivänä heti päältä pois... Eli aikamoiset meriselittelyt sais antaa pankille, kun eivät ole saaneet rahojaan sillon, kun pitäs. Niin ja tietysti laskujen maksu saattaa venyä. Muuten kyllä aina edellisestä tilistä sen verran jää, että yhden viikon pärjäis esim. ruuan ja bensan kanssa.

 

[QUOTE="Vieras";28346582]Odotusajan palkka

Työsopimuslain mukaisena perusajatuksena on se, että kukaan ei tee vieraalle työtä vastikkeetta. Työntekijä tekee työsuhteessa työtä aina palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Siinä missä työntekijän päävelvoitteena on työn tekeminen, on työnantajan päävelvoitteena työsuhteessa palkanmaksuvelvollisuus. Työoikeudellisena yleisperiaatteena on ”palkka tehdystä työstä”.

Työsopimuslaissa peruslähtökohtana on se, että palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, ellei muuta ole sovittu. Usein esimerkiksi työehtosopimuksella on kuitenkin sovittu laskenta-aika palkan suorittamiselle. Työsuhteen päättyessä päättyy aina myös palkanmaksukausi. Jos työsuhde päättyy irtisanomisen seurauksena, päättyy palkanmaksukausi irtisanomisajan päättyessä. Jos taas työsopimus päättyy määräaikaisuuden päättymisen johdosta, palkanmaksukausi päättyy työsopimuksen mukaisena viimeisenä päivänä. Työsuhteen päättyessä purkamiseen on lopputili maksettava välittömästi. Näissä tapauksessa erääntymispäivät voivat poiketa tavanomaisista laskenta-ajoista ja näidenkin palkanmaksupäivien osalta on voitu sopia tarpeellisesta laskenta-ajasta.

Jos työsuhteesta saatava korvaus viivästyy työsuhteen päättyessä, on työntekijällä oikeus täyteen palkkaan odotuspäiviltä eli niin sanottuun odotusajan palkkaan, jota voi saada enintään kuudelta kalenteripäivältä. Työntekijällä on lisäksi oikeus saada odotusajan palkalle korkolain mukaista viivästyskorkoa viimeistään haastepäivästä lukien. Odotusajan palkkaa koskeva sääntely on tehty työntekijän suojaksi niissä työntekijän kannalta usein hankalissakin tilanteissa, joissa työsuhde on päättynyt, eikä työnantaja noudata velvoitteitaan. Kyseessä on siis eräänlainen sanktionluonteinen seuraamus työnantajalle. Oikeus odotusajan palkkaan voi syntyä varsinaisen palkan lisäksi myös esimerkiksi saamatta jääneistä yli- tai sunnuntaityökorvauksista, lomakorvauksista tai luontoiseduista, siis mistä tahansa maksuerästä, joka työnantajan olisi tullut työsuhteen päättyessä maksaa työntekijälle.

Työntekijän saatava voi olla myös epäselvä tai riidanalainen. Saatavan epäselvyys tai riidanalaisuus voi johtua esimerkiksi työehtosopimuksen määräyksen tulkinnanvaraisuudesta. Työnantajan tietämättömyys työehtosopimuksen tai lainsäädännön mukaisista velvoitteistaan ei kuitenkaan tee saatavaa epäselväksi tai riitaisaksi. Suorituksen viivästyminen voi johtua myös työnantajan laskuvirheestä tai sellaiseen rinnastettavasta erehdyksestä. Näissä edellä mainituissa tilanteissa työntekijälle syntyy oikeus odotusajan palkkaan vain, mikäli hän on huomauttanut työnantajalleen suorituksen virheellisyydestä kuukauden kuluessa työsuhteen päättyessä. Jos työnantaja ei ole ajoissa tehdyn huomautuksen jälkeen maksanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa, syntyy työntekijälle oikeus odotusajan palkkaan.

Näissä viivästystilanteissa työntekijälle syntyy oikeus täyteen palkkaan enintään kuudelta päivältä. Täydellä palkalla tarkoitetaan työntekijän normaalia kokonaisansiota eli sellaista palkkaa, jota hänelle on työsuhteen aikana keskimääräisesti maksettu. Odotuspäivien enimmäismäärään, enintään kuuden päivän ajanjaksoon, sisältyisi usein jokin vapaapäivä, kuten pyhäpäivä tai lauantai, mutta oikeuskäytännön mukaan työntekijä on oikeutettu odotusajan palkkaan työsuhteen päättämistä seuranneilta enintään kuudelta päivältä riippumatta siitä, olisivatko nämä päivät olleet työpäiviä. Työntekijällä on työsuhteen päättymisen jälkeen pääsääntöisesti kaksi vuotta aikaa nostaa saataviaan koskeva kanne.[/QUOTE]

Kiitos tiedosta

Eli mun kodalla kun otin lopputili sen takia että palkanmaksu takkuili ja sain paremman paikan muualta niin 6 päivän palkka ja viivästyskorko sen lisäksi vai ?

 

Vaikuttaas todella paljo ja vaikeuksis olisin.

 

Lainan varmaan saisin maksettua, mutta muuhun ei sitten olisikaan rahaa, että kyllä se aika paljon vaikuttaisi tällä hetkellä.

 

Varmaan kenkää, koska maksan firmassa palkat (riippuu tietenkin, onko syy minussa vai jossain muussa). Eli todennäköisesti vaikuttaisi talouteeni jossain määrin.

 

Kuoltaisiin nälkään ja viilettäs jo ranteita auki... No, oikeasti ei kyllä yhtään mitenkään.

 

Ei viikko meitä kaataisi, eikä vaikuttaisi lainanmaksuihin. Mutta vitutuskäyrään ja työmotivaatioon vaikuttaisi ja kovasti.

 

Kaikki kusis.

 

Ei vaikutusta, muuta ku vitutus. Miehelle kävi noin just ja onneks sattumalta huomattii asia. Oli laitettu isot laskut valmiiks menemään, mutta rahaa ei sitten tullutkaan. Säästöistä lopulta makseltiin.