Jos muistelet elämääsi alaikäisenä, mikä aikaväli oli parasta?

  • Viestiketjun aloittaja heart
  • Ensimmäinen viesti
Vähän vanhempi jo..:D
Mä sanoisin että joku noista ajoista, kun olin alle 12-v. Vanhemmat eros silloin, ja aika n. 12-15v oli aika vaikea. Yläasteen jälkeen muutin 500km päähän vanhemmistani, eikä se lukioaika mitään luksusta ollut, vaikkakin ihan kivaa. Ei kaduta että tuli muutettua omilleen, mutta en vois sanoa että ne ajat olisivat olleet alaikäisyyteni parasta antia..:D
 
hmm
15-18 :)
tapasin mun miehen ja sitten mentiin naimisiinkin kun olin 18v ja ja ja. Muutenkin oli niin ihanaa aikaa, pidettiin hauskaa jne ja sillon mulla oli jo hyviä kavereitakin yms :) Toki nytkin siis ihanaa vaikkei samalla tavalla hauskaa pidetäkäön kun on perhettä jne mutta nyt sit pidetään hauskaa muilla tavoilla :)
lapsuudesta en hirveesti tykänny kun oon alkoholistiperheestä eikä mulla koskaan ollut edes koulussa tai kotonakaan oikeestaan kavereita jne... mutta. Niin.
 
6-9, ja sitä ennenkin oli oikein mukavaa. Tämän jälkeen alkoi epävarmuus omasta itsestä, kun uusioperheeseen syntyi uusia, yhteisiä lapsia ja jäin vahvasti lapsipuolen asemaan koko perheen silmissä, myös biologisen vanhempani. Sitten olikin jo murrosikä ja kaikkea kamalaa :D Vastaisin siis tuon, ja sitten 18->
 
15-18v. Toki sillon oli omat haasteensa (olla ei-vl teini vl-kodissa), välillä vitutti ja ankarasti, mutta sillon seurustelin ekan pitempiaikasen poikaystävän kans ja se tekee siitä ajasta hyvän. Olin 18-v kun tapasin nykyisen mieheni. Oli jonkinlaisia kavereitakin sillon.
 

Yhteistyössä