Jos miehesi ravistelisi vauvaanne/lastanne?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mitä neuvoksi?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mitä neuvoksi?

Vieras
Mitä tekisit? Siis jos miehesi kohtelisi kovakouraisesti tai ravistelisi lasta lapsen huutaessa?

Näin valitettavasti kävi meillä. Laitoin 1-vuotiasta nukkumaan eikä se oikein sujunut kuten yleensä. Lapsi oli ollut kipeä ja olimme kotona pari päivää ja taudin aiheuttaman väsymyksen ja ylimääräisten päikkäreiden takia yöunille meno oli hankalaa. Jaksoin puolitoista tuntia yliväsyneen ja kitisevän taaperon kanssa joka vähän väliä nousi pinniksessä seisomaan ja huutamaan. Sitten poistuin makkarista ja sanoin etten jaksa, toivoin miehestä apua.
Hän menikin makkariin lapsen kanssa ja hetken päästä ei kuulunut mitään kitinää. Lapsi oli nukahtamaisillaan, kuten minullakin monta kertaa, kun sitten yhtäkkiä usean hiljaisen minuutin jälkeen alkoi taas huutaa.
Huuto oli sen verran hätäistä ja lohdutonta että menin takaisin makkariin. Silloin mies, joka piti lasta aloillaan sängyssä, hermostui lapselle ja molemmin käsin ravisti tätä sängyssä, makuullaan. Lapsella ei siis onneksi heilunut pää niin kuin pystyssä ravistettuna, mutta kovakouraiselta touhu näytti ja lapsi tietty vauhkoontui ihan kauheasti ja huusi ihan hysteerisenä.
Minä karjuin miehelle ja käskin poistumaan, hän lähtikin ja minä otin hysteerisen pikkuisen syliin ja sain lohdutettua.. ja siihen pieni sitten nukahti lopulta syliin.
Minulla on sellainen olo että en enää uskalla jättää miestä lapsen kanssa!
 
Mies lähtisi pikimmiten perheneuvolaan tms keskustelemaan ongelmastaan, eli siitä ettei ilmeisesti siedä lapsen itkua ollenkaan.
Eikä jäisi ihan heti kaksin lapsen kanssa.
 
Kauheaa :o :o
Aivan varmasti alkas pitkät keskustelut ja sit mentäs yhessä jonnekki keskustelee

Jos vänkäis vastaan, niin pitäsin huolen, ettei ihan heti toiste pääse lapsensa lähelle
:kieh:
 
No just...

Ihmisiä ne miehetkin ovat.

Ja joo joo ei saisi lapseen purkaa aggressioita jne jne, eikä saisi olla nälänhätä Ugandassakaan mutta niin vain joskus käy.

Turha on paisutella asiaa, siitä tulee vaan enemmän ongelmia.

Pahimmassa tapauksessa voit sanoa hyvästit perheellesi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ravistettava:
Mies lähtisi pikimmiten perheneuvolaan tms keskustelemaan ongelmastaan, eli siitä ettei ilmeisesti siedä lapsen itkua ollenkaan.
Eikä jäisi ihan heti kaksin lapsen kanssa.

Peesan tätä.
Terapiaa ja keskenään en miestä ja lasta enää jättäis.
Asiaa ei kannata jättää setvimättä.
 
En minäkään voi luottaa mieheeni... mieluusti en jätä yksin lapsen kanssa. Just tuollaisissa tilanteissa meilläkin mieheltä palaa pinna. On se ihme, että äitien kyllä pitää jaksaa klaarata näitä tilanteita, vaikka olisivat kuinka väsyneitä!
Aika korkea kynnys ottaa näitä juttuja puheeksi neuvolassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jaska-:
No just...

Ihmisiä ne miehetkin ovat.

Ja joo joo ei saisi lapseen purkaa aggressioita jne jne, eikä saisi olla nälänhätä Ugandassakaan mutta niin vain joskus käy.

Turha on paisutella asiaa, siitä tulee vaan enemmän ongelmia.

Pahimmassa tapauksessa voit sanoa hyvästit perheellesi.

Mikä perhe se sellanen on, missä isä käy lapseen käsiksi? Ei ainakaan onnellinen.
 
Ja miksi ihmeessä näistä pitää täältä kysyä ? ikään kuin neuvoa, kai sinä ymmärrät että mitään näistä neuvoista sinä et voi käyttää, et minun etkä kenenkään muunkaan suoraan sellaisena.

Minusta on hälyttävää että tämmöisissä asioissa turvaudutaan johonkin muuhun kuin omaan tilannetajuun tai järkeen.

:(
 
Siis vahingoittaisi omaa lastaan? No ihan ekaksi lentäisi kuin leppäkeihäs ulos ovesta. Ja seuraavana päivänä alettaisiin miettiä. millaista hoitoa mies väkivaltaisuuteensa tarvitsis. Exä on äkkipikainen luonne, mutta onneksi ei ole näiden 17 vuoden aikana koskaan nostanut kättään omaa lastaan vastaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vanttu80:
Alkuperäinen kirjoittaja Jaska-:
No just...

Ihmisiä ne miehetkin ovat.

Ja joo joo ei saisi lapseen purkaa aggressioita jne jne, eikä saisi olla nälänhätä Ugandassakaan mutta niin vain joskus käy.

Turha on paisutella asiaa, siitä tulee vaan enemmän ongelmia.

Pahimmassa tapauksessa voit sanoa hyvästit perheellesi.

Mikä perhe se sellanen on, missä isä käy lapseen käsiksi? Ei ainakaan onnellinen.

Ei ole käynyt käsiksi keneenkään.

Käytetään oikeita termejä, tai ei ainakaan vääriä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jaska-:
Alkuperäinen kirjoittaja vanttu80:
Alkuperäinen kirjoittaja Jaska-:
No just...

Ihmisiä ne miehetkin ovat.

Ja joo joo ei saisi lapseen purkaa aggressioita jne jne, eikä saisi olla nälänhätä Ugandassakaan mutta niin vain joskus käy.

Turha on paisutella asiaa, siitä tulee vaan enemmän ongelmia.

Pahimmassa tapauksessa voit sanoa hyvästit perheellesi.

Mikä perhe se sellanen on, missä isä käy lapseen käsiksi? Ei ainakaan onnellinen.

Ei ole käynyt käsiksi keneenkään.

Käytetään oikeita termejä, tai ei ainakaan vääriä.

vauvoja kuolee ravisteluun, kai sen tiesit? vauva voi saada siitä verenvuotoa aivoihin.
:( Voi tulla myös aivovaurio joka vaikuttaa sitten lapsen kehitykseen tulevaisuudessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jaska-:
Alkuperäinen kirjoittaja vanttu80:
Alkuperäinen kirjoittaja Jaska-:
No just...

Ihmisiä ne miehetkin ovat.

Ja joo joo ei saisi lapseen purkaa aggressioita jne jne, eikä saisi olla nälänhätä Ugandassakaan mutta niin vain joskus käy.

Turha on paisutella asiaa, siitä tulee vaan enemmän ongelmia.

Pahimmassa tapauksessa voit sanoa hyvästit perheellesi.

Mikä perhe se sellanen on, missä isä käy lapseen käsiksi? Ei ainakaan onnellinen.

Ei ole käynyt käsiksi keneenkään.

Käytetään oikeita termejä, tai ei ainakaan vääriä.

Tehtiin siis jonkinlainen etäravistelu, koskematta lapseen?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
jaskalle ,niin se mies voi sanoa hyvästit siis perhelensä miettis sitten mikä on tärkeetä.......

Ei vaan äiti voi sanoa hyvästi perheelleensä. Se perhe lakkaa olemasta siinä vaiheessa kun jompikumpi osapuolista lähtee, oli se mies tai nainen.

Mitä tarkoitan on se että tullaan tänne kyselemään neuvoa ja nyökytellään päätä yhdessä ja toistellaan "joo joo näin se on, kyllä se on väkivaltainen ja terapiaan on saatava" sitten tällä asenteella mennään sinne perheen ja miehen luokse asiaa hoitamaan varmana oman kantansa oikeellisuudesta.

Voi olla hyvinkin että se mikä oli yksittäinen tapaus, ikävien olosuhteiden summa, muuttuukin joksikin vakavammaksi tämän vuoksi.

_SE_ olisi todellinen harmi.

Ap:lle ikävä että noin kävi, en tarkoita etteikö sinulla olisi syytä olla huolissasi mutta mieti tarkasti se tilanne ja toimenpiteet mitä haluat tehdä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jaska-:
Alkuperäinen kirjoittaja vanttu80:
Alkuperäinen kirjoittaja Jaska-:
No just...

Ihmisiä ne miehetkin ovat.

Ja joo joo ei saisi lapseen purkaa aggressioita jne jne, eikä saisi olla nälänhätä Ugandassakaan mutta niin vain joskus käy.

Turha on paisutella asiaa, siitä tulee vaan enemmän ongelmia.

Pahimmassa tapauksessa voit sanoa hyvästit perheellesi.

Mikä perhe se sellanen on, missä isä käy lapseen käsiksi? Ei ainakaan onnellinen.

Ei ole käynyt käsiksi keneenkään.

Käytetään oikeita termejä, tai ei ainakaan vääriä.



No eikös se isä ravistellut sitä lasta? Mun mielestä se on käsiksi käymistä.

Äidin ensisijainen tehtävä on suojella lastaan. Vaikka sitten lapsen isältä, jos tarve vaatii. Kyllä se pitää tulla ensin se lapsen etu, eikä yrittää ymmärtää miehen "erehdystä". Nuo kerrat kun ei valitettavasti yleensä jää ainoiksi kerroiksi.
 
nappasi 7kuista lastamme kun lapsi konttasi kukan kimppuun. En jäänyt miettimään, ero tuli. Tosin sen jälkeen oli HELVETILLISET 4-5vuotta kun jouduin antmaan lasta isälle ja en tiennyt mitä siellä tapahtuu kun lapsi ei osannut kertoa. Nyt onneksi lapsi on jo 13v ja suhde isään kunnossa ollut jo pari vuotta, on siellä nytkin.

TODELLA vaikea tilanne. Menkää ihmeessä juttelemaan johonkin ja yrittäkää levätä vaikka vuorotellen kun lapsi sairastaa.Voimia!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vanttu80:
Alkuperäinen kirjoittaja Jaska-:
Alkuperäinen kirjoittaja vanttu80:
Alkuperäinen kirjoittaja Jaska-:
No just...

Ihmisiä ne miehetkin ovat.

Ja joo joo ei saisi lapseen purkaa aggressioita jne jne, eikä saisi olla nälänhätä Ugandassakaan mutta niin vain joskus käy.

Turha on paisutella asiaa, siitä tulee vaan enemmän ongelmia.

Pahimmassa tapauksessa voit sanoa hyvästit perheellesi.

Mikä perhe se sellanen on, missä isä käy lapseen käsiksi? Ei ainakaan onnellinen.

Ei ole käynyt käsiksi keneenkään.

Käytetään oikeita termejä, tai ei ainakaan vääriä.



No eikös se isä ravistellut sitä lasta? Mun mielestä se on käsiksi käymistä.

Äidin ensisijainen tehtävä on suojella lastaan. Vaikka sitten lapsen isältä, jos tarve vaatii. Kyllä se pitää tulla ensin se lapsen etu, eikä yrittää ymmärtää miehen "erehdystä". Nuo kerrat kun ei valitettavasti yleensä jää ainoiksi kerroiksi.

Vanhempien ensisijainen tehtävä on suojella lapsiaan, ei äidin.

Joo kyllä ´ravisteli´ mitä se nyt tarkoittaa itse kellekkin.
Sinun mielestä se on "käsiksi käymistä"... ok
Mutta monelle se on sanonta joka käsitetään vakavammin yleensä.


Mitä tulee kertoihin...niinhän sitä sanotaan että jos kerran lyö niin lyö aina.
En tiedä pitäneekö paikkansa, en usko. Uskon että sillä syyllistämisellä on aika iso rooli siinä miten vaikkapa mies näkee itsensä sellaisen "tilanteen" jälkeen.

Ja siitä voi seurata katkeruutta ja piilevää aggressiota ynnä muuta.

 
Lapsen sairastelu on koko perheen hermoille käyvä asia, koska pieni ei ymmärrä miksi häntä sattuu, hänellä on vain paha olla ja hän haluaa olla sylissä turvassa kivulta.

Lapsellamme on flunssa ja korvatulehdus ja hän nukahti juuri sänkyynsä. Oli niin uupunut, että laittoi pään tyynylle ja uni tuli.
Viimeyönä herättiin nenän tukkoisuuden takia kaksi kertaa ja sitten olinkin olohuoneessa loppuyön hänen kanssaan. Hän nukkui sylissäni istuvassa asennossa pupu kainalossa ja itse yritin torkahtaa niska vinossa tuolia vasten.
Taitaa tulla samanlainen yö tästäkin, sen verran rohisee räkä pienellä taas.

Hän on 2v ja sairastanut aika paljon.
On tullut vauvasta asti meille miehen kanssa tutuksi mieletön univelka kun ollaan vauvan kanssa kävelty olohuoneessa ja istuttu vauva sylissä vuorotellen, kun on ollut kipeä.

Mies on sitten valvotun yön jälkeen mennyt väsyneenä töihin ja minä jatkoin päivän.

Se on rankkaa ja mekin pienenä oltiin todella todella väsyneitä ja stressaantuneita. Itse on ihan loppu ja pieni vieressä itkee kipua, mutta aina sitä jostain saa ylimääräisiä voimia ja jaksaa hoitaa.

Silloin alussa meiltäkin meni hermot, mutta kiukuteltiin toisillemme yöllä väsyneenä, silloin kun vauva ei ollut läsnä.
Vauvan nähden ja läsnäollessa olimme todella rauhallisia ja hoidimme häntä.
Seuraavana päivänä pyysimme toisiltamme anteeksi yöllistä kiukkuilua, joka johtui väsymyksestä.

Mutta ei koskaan mieheni vaikka kuinka oli väsynyt ja loppu satuttanut tai huutanut lapsellemme tämän ollessa pieni ja tänään töitten jälkeen on kantanut ja seurustellut lapsemme kanssa. Annetaan lääkkeet yhdessä ja yritetään saada pieni voimaan paremin.

Tuo että miehesi menetti hermonsa vauvaanne ja ravisti on jotain todella hirveätä, sillä itselleni ja miehelleni ei edes unissamme tulisi tuollainen vaihtoehto mieleen.
Vanhempana tuntee suojelunhalua lasta kohtaan ja vaikka sairaus on kuinka vanhempien hermolle käyvää, niin sitä ei normaali aikuinen lapseen pura.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jaska-:
Alkuperäinen kirjoittaja vanttu80:
Alkuperäinen kirjoittaja Jaska-:
Alkuperäinen kirjoittaja vanttu80:
Alkuperäinen kirjoittaja Jaska-:
No just...

Ihmisiä ne miehetkin ovat.

Ja joo joo ei saisi lapseen purkaa aggressioita jne jne, eikä saisi olla nälänhätä Ugandassakaan mutta niin vain joskus käy.

Turha on paisutella asiaa, siitä tulee vaan enemmän ongelmia.

Pahimmassa tapauksessa voit sanoa hyvästit perheellesi.

Mikä perhe se sellanen on, missä isä käy lapseen käsiksi? Ei ainakaan onnellinen.

Ei ole käynyt käsiksi keneenkään.

Käytetään oikeita termejä, tai ei ainakaan vääriä.



No eikös se isä ravistellut sitä lasta? Mun mielestä se on käsiksi käymistä.

Äidin ensisijainen tehtävä on suojella lastaan. Vaikka sitten lapsen isältä, jos tarve vaatii. Kyllä se pitää tulla ensin se lapsen etu, eikä yrittää ymmärtää miehen "erehdystä". Nuo kerrat kun ei valitettavasti yleensä jää ainoiksi kerroiksi.

Vanhempien ensisijainen tehtävä on suojella lapsiaan, ei äidin.

Joo kyllä ´ravisteli´ mitä se nyt tarkoittaa itse kellekkin.
Sinun mielestä se on "käsiksi käymistä"... ok
Mutta monelle se on sanonta joka käsitetään vakavammin yleensä.


Mitä tulee kertoihin...niinhän sitä sanotaan että jos kerran lyö niin lyö aina.
En tiedä pitäneekö paikkansa, en usko. Uskon että sillä syyllistämisellä on aika iso rooli siinä miten vaikkapa mies näkee itsensä sellaisen "tilanteen" jälkeen.

Ja siitä voi seurata katkeruutta ja piilevää aggressiota ynnä muuta.

Mitä tarkoitat tällä?
Vanhempien ensisijainen tehtävä on suojella lapsiaan, ei äidin.

Isää ei saa syyllistää, isälle tulee paha mieli, niinkö? Eikö ihmisillä yleensä mene jonkinlainen raja siinä, että pienempien kimppuun ei käydä?
 

Yhteistyössä